Kärsämösulkanen
Kärsämösulkanen (Gillmeria pallidactyla) on erittäin yleinen sulkaperhoslaji.
| Kärsämösulkanen | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Sulkaperhosmaiset Pterophoroidea |
| Heimo: | Sulkaperhoset Pterophoridae |
| Alaheimo: | Pterophorinae |
| Suku: | Gillmeria |
| Laji: | pallidactyla |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Gillmeria pallidactyla |
|
| Katso myös | |
Koko ja ulkonäkö muokkaa
Kärsämösulkanen on verraten leveäsiipinen, kellanruskea sulkaperhonen, jonka kapeiden etusiipien etureunassa, lähellä kärkeä, on kolmiomainen valkoinen laikku. Lisäksi siiven keskiosassa ja takareunassa on sumeat, valkoiset laikut. Siiven etureuna on tummemman ruskea ulompaan valkoiseen laikkuun saakka. Takasiivet ovat tumman harmaanruskeat, samoin niiden reunaripset takimmaisen lohkon vaaleita ripsiä lukuun ottamatta. Pään etuosassa on selkeä, eteenpäin suuntautunut suomutupsu, jonka leveys vastaa silmän leveyttä. Lisäksi palpit ovat pitkät ja eteenpäin suuntautuneet. Tuntosarvet ovat harmaan ja kellertävän kirjavat ja noin puolet etusiiven pituudesta. Raajat ovat harmaanvalkoiset, ja takimmainen raajapari on jokseenkin yksivärinen. Takimmaisen raajaparin kaksi kannusparia ovat keskenään yhtä pitkät.[1][2] Siipiväli on 23–27 mm.[3][4]
Levinneisyys ja lentoaika muokkaa
Kärsämösulkanen on levinneisyydeltään holarktinen laji, jota tavataan Euroopassa, Aasian pohjoisosissa sekä Pohjois-Amerikassa.[5] Suomessa laji on erittäin yleinen ja sitä tavataan pohjoisinta Lappia myöten. Perhoset ovat lennossa kesäkuun loppupuoliskolta elokuulle.[6]
Elinympäristö ja elintavat muokkaa
Kärsämösulkasta tavataan avoimilla, kuivilla, hiekkapohjaisilla paikoilla, tyypillisesti niityillä ja joutomailla. Perhoset lepäilevät päivisin kasvillisuuden joukossa, mutta lennähtävät häirittynä lyhyitä matkoja päivälläkin. Lento alkaa iltahämärässä ja perhosia tulee myös valolle.[7][5] Toukat elävät ja talvehtivat ravintokasvin varren sisällä ja koteloituvat lehden alapinnalle[3][8].
Ravintokasvi muokkaa
Toukka elää eri kärsämölajeilla (Achillea) sekä pietaryrtillä (Tanacetum vulgare).
Lähteet muokkaa
- ↑ C. Gielis: Review of the Neotropical species of the family Pterophoridae, part I: Ochyroticinae, Deuterocopinae, Pterophorinae (Platyptiliini, Exelastini, Oxyptilini) (Lepidoptera) s. 49
- ↑ Bestimmungshilfe des Lepiforums
- ↑ a b Svenska fjärilar
- ↑ http://www.entomology.ualberta.ca/searching_species_details.php?s=1843 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b BugGuide
- ↑ http://www.insects.fi/Lepidoptera/Pterophoridae/Gillmeria/pallidactyla/Gillmeria%20pallidactyla.htm[vanhentunut linkki]
- ↑ http://ukmoths.org.uk/show.php?bf=1504
- ↑ http://www.jkt.1g.fi/Sulkaperhoset/06_GILpalli.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla muokkaa
- Lepidoptera.pl[vanhentunut linkki]
- Microlepidoptera.nl (Arkistoitu – Internet Archive) (hollanniksi)