Kärkölä

kunta Päijät-Hämeen maakunnassa
(Ohjattu sivulta Kärkölän kunta)
Tämä artikkeli käsittelee Päijät-Hämeessä sijaitsevaa kuntaa. Kärkölä on myös kylä Lohjan Pusulassa.

Kärkölä on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa. Kunnassa asuu 4 111 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 259,30 km2, josta 2,80 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 16,03 asukasta/km2. Kärkölän kuntakeskus on Järvelä.

Kärkölä

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°52′05″N, 025°16′40″E
Maakunta Päijät-Hämeen maakunta
Seutukunta Lahden seutukunta
Kuntanumero 316
Hallinnollinen keskus Järvelä
Perustettu 1867
Kokonaispinta-ala 259,30 km²
267:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 256,50 km²
– sisävesi 2,80 km²
Väkiluku 4 111
189:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
väestötiheys 16,03 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 13,3 %
– 15–64-v. 58,5 %
– yli 64-v. 28,1 %
Äidinkieli 2022 [4]
suomenkielisiä 95,7 %
ruotsinkielisiä 0,5 %
– muut 3,8 %
Kunnallisvero 9,40 %
60:nneksi suurin 2024 [5]
Pormestari Markku Koskinen
Kunnanvaltuusto 23 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Muut
 • Kok.
 • SDP
 • PS
 • Kesk.
 • Vas.

10
5
3
2
2
1
www.karkola.fi

Kärkölän naapurikuntia ovat Hausjärvi, Hollola, Mäntsälä ja Orimattila.

Kärkölän kunnanvaltuusto päätti 8.1.2018 hallintosäännön muutoksesta, jolla kunnan hallinnossa siirrytään pormestarimalliin. Kärkölän ensimmäiseksi pormestariksi valittiin Markku Koskinen (sit. Kärkölä-ryhmä).[7]

Maantiede ja luonto muokkaa

 
Rapsipelto kirkonkylän pohjoispuolella.

Kärkölässä on monta järveä, jotka laskevat kunnan läpi virtaavaan Kokemäenjoen vesistöön kuuluvaan Teuronjokeen. Osa kunnasta on Porvoonjoen valuma-aluetta.

Kärkölässä on yksi Natura 2000 -luonnonsuojelualue, Koivumäki-Luutasuon alue, josta osa kuuluu Mäntsälään.[8]

Vuonna 1987 Kärkölä nousi julkisuuteen, kun pohjavedestä löytyi puun sinistymisen estoaineina käytettyjä kloorifenoleita.[9] Pilaantunut vedenottamo suljettiin välittömästi ja pohjavesi kunnan vesijohtoverkostoon ryhdyttiin johtamaan puhtailta vedenottamoilta. Pilaantunutta vedenottamoa ei ole otettu uudelleen käyttöön.

Kylät muokkaa

Järvelä, Nummenkulma, Hevonoja, Hongisto, Hähkäniemi, Iso-Sattiala, Karvala, Kirkonkylä, Lappila, Maavehmaa, Marttila, Uusikylä, Vähä-Sattiala.

Historia muokkaa

Kärkölä on kuulunut aikoinaan Hollolan seurakuntaan ja 1711 siitä tuli Hollolan kappeliseurakunta. Ensimmäinen kirkko valmistui vuonna 1754 ja toinen vuonna 1889.[10] Kärkölän kunta perustettiin vuonna 1867.[11] 1800-luvun loppupuolella Carl Constantin Collin, joka hallitsi laajoja maa-alueita Hollolassa ja Kärkölässä, rakennutti suurellisia puistoja ja rakennusryhmiä Huovilan alueelle.[12]

Hallinto muokkaa

Kunnanvaltuustossa on 23 paikkaa, joista 10 oli valtakunnallisiin puolueisiin sitoutumattoman Kärkölä-ryhmän hallussa 2021 vaalien jälkeen.[13] Ryhmä on syntynyt paikkakunnan suurimman työllistäjän, puunjalostusyritys Koskisen entisen toimitusjohtajan Markku Koskisen ympärille, ja hän oli myös vaalien ääniharava.[14]

Kärkölän kunnanvaltuusto päätti tammikuussa 2018 siirtyä pormestarimalliin. Kärkölä-ryhmän Markku Koskinen valittiin Kärkölän ensimmäiseksi pormestariksi.[7]

Talous muokkaa

Kuntalehden vuoden 2015 tilastoihin perustuvan selvityksen mukaan Kärkölä on Suomen kolmanneksi teollistunein kunta Pyhännän ja Sievin jälkeen: 41,7 prosenttia kärköläläisistä on työssä teollisuudessa.[15] Kärkölän suurimmat työllistäjät ovat mekaanisen puunjalostuksen alalla toimiva Koskisen Oy ja Kärkölän kunta. Lisäksi muun muassa Sampolan, Kivisojan ja Järvelän teollisuusalueilla toimii useita pienempiä teollisuusyrityksiä. Työpaikkaomavaraisuus vuonna 2019 oli 87,5 prosenttia. Vuonna 2019 työssä olevasta työvoimasta alkutuotannossa työskenteli 8,0 prosenttia, jalostuksessa 42,9 prosenttia ja palveluissa 46,9 prosenttia.[16]

Liikenne muokkaa

 
Kärkölän ja Mäntsälän välinen kunnanraja yhdystie 1431:llä.

Kaikki Riihimäki–Lahti-välin taajamajunat pysähtyvät Järvelässä ja Lappilassa. Matka-aika Järvelästä junalla Lahteen 17 minuuttia ja Riihimäelle 23 minuuttia.

Järvelässä risteävät kantatie 54 ja seututie 295.

Väestö muokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kärkölän väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
5 051
1985
  
5 164
1990
  
5 343
1995
  
5 279
2000
  
5 048
2005
  
4 974
2010
  
4 882
2015
  
4 604
2020
  
4 365
Lähde: Tilastokeskus.[17]

Taajamat muokkaa

Vuoden 2017 lopussa Kärkölässä oli 4 508 asukasta, joista 2 954 asui taajamissa, 1 490 haja-asutusalueilla ja 64:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kärkölän taajama-aste on 66,5 %.[18] Kärkölän taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[19]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Järvelä 2 675
2 Lappila 279

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Seurakunnat muokkaa

Kärkölä kuuluu Pyhän Ursulan seurakunnan alueeseen. Kyseinen seurakunta on osa Katolisen kirkon Helsingin hiippakuntaa.

 
Kärkölän kirkko

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kärkölässä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[20]

Seurakunta toimii myös Hollolan, Kuhmoisten ja Padasjoen kuntien alueella.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kärkölän alueella toimii Lahden ortodoksinen seurakunta.[21]

Entiset seurakunnat muokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kärkölän kunnan nykyisellä alueella.[20]

Palvelut muokkaa

 
Järvelässä sijaitseva liikerakennus, jossa muun muassa kunnan apteekki, Osuuspankki ja R-kioski.

Järvelästä löytyvät kunnan peruspalvelut, kuten kunnanvirasto, Kärkölän yhtenäiskoulun toimipisteet Pormestarinkuja 1 (luokka-asteet 0-4) ja Opintie 2 (luokka-asteet 5-9),[22][23] Kärkölän kirjasto,[24] Järvelän terveysasema,[25] päiväkoti, vanhustentalo ja uimahalli. Yksityisiä palveluja ovat muun muassa päivittäistavarakauppa ja erikoisliikkeet, autokorjaamot, elokuvateatteri, baarit, pankki ja matkahuolto. Lahden palvelut ovat noin 30 km:n etäisyydellä Järvelästä.

Kantatien 54 varressa sijaitsee muun muassa kahvila, huoltoasemat ja rautakauppa. Kirkonkylässä on kirkko, lounasravintola Tähkä, seurantalo, jonka yhteydessä on kahvila ja kokoontumistila. Lappilassa on seurantalo, työväentalo, baari ja kioski. Marttilassa on kokoontumispaikkana toimiva Marttilan Majakka. Lavanmäen alueella on työväentalo/tanssilava.

Liikunta ja urheilu muokkaa

Kärkölässä on kymmeniä urheilupaikkoja muun muassa ulkoilu-, retkeily- ja latureittejä, urheilu- ja pallokenttiä, jääkiekkokaukaloita, suunnistusalueita, liikuntasaleja, kuntosaleja, uimarantoja, uimahalli, motocrossrata, ampumarata, ampumahiihtostadion ja hyppyrimäki. Kunnassa toimii useita aktiivisia urheiluseuroja kuten Teuronjoen Latu ry, Kärkölän Voimailijat, Järvelän Jäppärä, Kärkölän Kisaveikot, Järvelän Jänne ja Kärkölän Riemukaari.

Nähtävyyksiä muokkaa

Kuuluisia kärköläläisiä muokkaa

Ruokakulttuuri muokkaa

Kärkölän pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla lihapullat, imelletty perunalaatikko, piimäjuusto ja sahti sekä 1900-luvun alun pitopöytä, johon kuuluvat suolakala, salaatti ja etikkavesi, piimäjuusto olkimatolla, suolaliha, perunalaatikko ja ruislimppu.[28]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. Kuntavaalit 2021, Kärkölä Oikeusministeriö. Viitattu 13.6.2021.
  7. a b Kärkölä siirtyy pormestarimalliin viidentenä kuntana Suomessa Kärkölän kunta. Viitattu 16.1.2018.
  8. Koivumäki - Luutasuo Ympäristö. Viitattu 25.1.2018.
  9. Kloorifenoli myrkytti kärköläläisia vuosikausia 1980-luvulla Yle. Viitattu 25.1.2018.
  10. Kärkölän seurakunnan historia Kärkölän kappeliseurakunta. Viitattu 29.1.2018.
  11. Kärkölän historiallisen perustamiskokouksen esityslista Kärkölän Huovilassa Tammikuun 26. päivänä 1867 Kärkölä. Viitattu 29.1.2018.
  12. Arvoituksellinen insinööri - Huovilan Collin Kärkölä. Arkistoitu 30.1.2018. Viitattu 29.1.2018.
  13. Kunnanvaltuusto | Kärkölä karkola.fi. Viitattu 7.10.2021.
  14. Kärkölän kuntakapina alkoi yritysjohtajan Facebook-päivityksestä Maaseudun Tulevaisuus. 5.9.2017. Arkistoitu 30.1.2018. Viitattu 29.1.2018.
  15. Kuntalehti selvitti: Mitkä kunnat ovat vain yhden työnantajan ja toimialan varassa? Kuntalehti. 26.1.2018. Viitattu 20.6.2018.
  16. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 10.11.2021.
  17. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 6.3.2019. Viitattu 29.1.2018.
  18. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  19. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  20. a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  21. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/lahden-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  22. Perusopetus Kärkölän kunta, karkola.fi. Viitattu 22.6.2020.
  23. Arkistoitu kopioKärkölän yhtenäiskoulu Kärkölän kunta via peda.net. Arkistoitu 23.6.2020. Viitattu 22.6.2020.
  24. Arkistoitu kopioKirjasto Kärkölän kunta, karkola.fi. Arkistoitu 22.6.2020. Viitattu 22.6.2020.
  25. Arkistoitu kopioLääkäri ja sairaanhoitajan vastaanotot - Kärkölä Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä, phhyky.fi. Arkistoitu 22.9.2020. Viitattu 22.6.2020.
  26. Instituto de geografico Agistono, Novara: Maailman ja Suomen Suuratlas, s. 275. Helsinki: WSOY, 1985. ISBN ISBN 951-0-12598-9.
  27. "Miten olisi jos puhuisimme naisista?" – rautarouva Helvi Sipilä mursi lasikattoja jo sotavuosina Yle. 2015. Viitattu 29.1.2018.
  28. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 83. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Aiheesta muualla muokkaa