Wikipedia

Kärkölä

kunta Päijät-Hämeen maakunnassa
(Ohjattu sivulta Kärkölän kunta)
Tämä artikkeli käsittelee Päijät-Hämeessä sijaitsevaa kuntaa. Kärkölä on myös kylä Lohjan Pusulassa.

Kärkölä on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa. Kunnassa asuu 4 094 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 259,30 km2, josta 2,62 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 15,95 asukasta/km2. Kärkölän kuntakeskus on Järvelä.

Kärkölä

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°52′05″N, 025°16′40″E
Maakunta Päijät-Hämeen maakunta
Seutukunta Lahden seutukunta
Kuntanumero 316
Hallinnollinen keskus Järvelä
Perustettu 1867
Kokonaispinta-ala 259,30 km²
266:nneksi suurin 2025 [1]
– maa 256,68 km²
– sisävesi 2,62 km²
Väkiluku 4 094
189:nneksi suurin 30.4.2025 [2]
– väestötiheys 15,95 as./km² (30.4.2025)
Ikäjakauma 2023 [3]
– 0–14-v. 12,5 %
– 15–64-v. 58,2 %
– yli 64-v. 29,3 %
Äidinkieli 2024 [4]
– suomenkielisiä 94,0 %
– ruotsinkielisiä 0,5 %
– muut 5,5 %
Kunnallisvero 9,4 %
70:nneksi suurin 2025 [5]
Kunnanjohtaja Eija Liikamaa
Kunnanvaltuusto 23 paikkaa
  2021–2025[6]
 • KÄRRY1
 • Kok.
 • SDP
 • PS.
 • Kesk.
 • Vas.
1 Kärkölä-ryhmä yhteislista
10
5
3
2
2
1
www.karkola.fi

Kärkölän naapurikuntia ovat Hausjärvi, Hollola, Mäntsälä ja Orimattila.

Maantiede ja luonto

muokkaa
 
Rapsipelto kirkonkylän pohjoispuolella.

Kärkölässä on monta järveä, jotka laskevat kunnan läpi virtaavaan Kokemäenjoen vesistöön kuuluvaan Teuronjokeen. Osa kunnasta on Porvoonjoen valuma-aluetta.

Kärkölässä on yksi Natura 2000 -luonnonsuojelualue, Koivumäki-Luutasuon alue, josta osa kuuluu Mäntsälään.[7]

Vuonna 1987 Kärkölä nousi julkisuuteen, kun pohjavedestä löytyi puun sinistymisen estoaineina käytettyjä kloorifenoleita.[8] Pilaantunut vedenottamo suljettiin välittömästi ja pohjavesi kunnan vesijohtoverkostoon ryhdyttiin johtamaan puhtailta vedenottamoilta. Pilaantunutta vedenottamoa ei ole otettu uudelleen käyttöön.

Kylät

muokkaa

Järvelä, Nummenkulma, Hevonoja, Hongisto, Hähkäniemi, Iso-Sattiala, Karvala, Kirkonkylä, Lappila, Maavehmaa, Marttila, Uusikylä, Vähä-Sattiala.

Historia

muokkaa

Kärkölä on kuulunut aikoinaan Hollolan seurakuntaan ja 1711 siitä tuli Hollolan kappeliseurakunta. Ensimmäinen kirkko valmistui vuonna 1754 ja toinen vuonna 1889.[9] Kärkölän kunta perustettiin vuonna 1867.[10] 1800-luvun loppupuolella Carl Constantin Collin, joka hallitsi laajoja maa-alueita Hollolassa ja Kärkölässä, rakennutti suurellisia puistoja ja rakennusryhmiä Huovilan alueelle.[11]

Hallinto

muokkaa

Kunnanvaltuusto

muokkaa

Kunnanvaltuustossa on 23 paikkaa. Vuoden 2025 kuntavaalien jälkeen paikkajako on seuraava: Kärkölä-ryhmä 10 paikkaa, SDP 5 paikkaa, Keskusta 3 paikkaa, Kokoomus 3 paikkaa, Vasemmistoliitto 1 paikka ja Perussuomalaiset 1 paikka.[12]

Kärkölä-ryhmä

muokkaa

Kärkölä-ryhmä on syntynyt paikkakunnan suurimman työllistäjän, puunjalostusyritys Koskisen entisen toimitusjohtajan Markku Koskisen ympärille vuonna 2017, ja hän oli myös vaalien ääniharava.[13]

Pormestarimalli

muokkaa

Kärkölän kunnanvaltuusto päätti 8. tammikuuta 2018 hallintosäännön muutoksesta, jolla kunnan hallinnossa siirryttiin pormestarimalliin. Kärkölän ensimmäiseksi pormestariksi valittiin Markku Koskinen (sit. Kärkölä-ryhmä).[14]

Kärkölän kunnanvaltuusto päätti pormestarimallista luopumisesta vuoden 2024 alussa.[15] Kärkölän kunta siirtyi kunnanjohtajamalliin uuden valtuustokauden alkaessa 1. kesäkuuta 2025.[16] Kunnanjohtajan virassa toimii 10. kesäkuuta 2025 alkaen kasvatustieteiden maisteri Eija Liikamaa.[17]

Talous

muokkaa

Kuntalehden vuoden 2015 tilastoihin perustuvan selvityksen mukaan Kärkölä on Suomen kolmanneksi teollistunein kunta Pyhännän ja Sievin jälkeen: 41,7 prosenttia kärköläläisistä on työssä teollisuudessa.[18] Kärkölän suurimmat työllistäjät ovat mekaanisen puunjalostuksen alalla toimiva Koskisen Oy ja Kärkölän kunta. Lisäksi muun muassa Sampolan, Kivisojan ja Järvelän teollisuusalueilla toimii useita pienempiä teollisuusyrityksiä. Työpaikkaomavaraisuus vuonna 2019 oli 87,5 prosenttia. Vuonna 2019 työssä olevasta työvoimasta alkutuotannossa työskenteli 8,0 prosenttia, jalostuksessa 42,9 prosenttia ja palveluissa 46,9 prosenttia.[19]

Liikenne

muokkaa
 
Kärkölän ja Mäntsälän välinen kunnanraja yhdystie 1431:llä.

Kaikki Riihimäki–Lahti-välin taajamajunat pysähtyvät Järvelässä ja Lappilassa. Matka-aika Järvelästä junalla Lahteen 17 minuuttia ja Riihimäelle 23 minuuttia.

Järvelässä risteävät kantatie 54 ja seututie 295.

Väestö

muokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kärkölän väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 5 051
1985
  
 5 164
1990
  
 5 343
1995
  
 5 279
2000
  
 5 048
2005
  
 4 974
2010
  
 4 882
2015
  
 4 604
2020
  
 4 365
Lähde: Tilastokeskus.[20]

Taajamat

muokkaa

Vuoden 2017 lopussa Kärkölässä oli 4 508 asukasta, joista 2 954 asui taajamissa, 1 490 haja-asutusalueilla ja 64:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kärkölän taajama-aste on 66,5 %.[21] Kärkölän taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[22]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Järvelä 2 675
2 Lappila 279

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Seurakunnat

muokkaa
 
Kärkölän kirkko

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kärkölässä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[23]

Seurakunta toimii myös Hollolan, Kuhmoisten ja Padasjoen kuntien alueella.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kärkölän alueella toimii Lahden ortodoksinen seurakunta.[24]

Kärkölä kuuluu Pyhän Ursulan seurakunnan alueeseen. Kyseinen seurakunta on osa katolisen kirkon Helsingin hiippakuntaa.

Entiset seurakunnat

muokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kärkölän kunnan nykyisellä alueella.[23]

Palvelut

muokkaa
 
Järvelässä sijaitseva liikerakennus, jossa muun muassa kunnan apteekki, Osuuspankki ja R-kioski.

Järvelästä löytyvät kunnan peruspalvelut, kuten kunnanvirasto, Kärkölän yhtenäiskoulun toimipisteet Pormestarinkuja 1 (luokka-asteet 0-4) ja Opintie 2 (luokka-asteet 5-9),[25][26] Kärkölän kirjasto,[27] Järvelän terveysasema,[28] päiväkoti, vanhustentalo ja uimahalli. Yksityisiä palveluja ovat muun muassa päivittäistavarakauppa ja erikoisliikkeet, autokorjaamot, elokuvateatteri, baarit, pankki ja matkahuolto. Lahden palvelut ovat noin 30 km:n etäisyydellä Järvelästä.

Kantatien 54 varressa sijaitsee muun muassa kahvila ja huoltoasemat. Kirkonkylässä on kirkko, lounasravintola Tähkä, seurantalo, jonka yhteydessä on kahvila ja kokoontumistila. Lappilassa on seurantalo, työväentalo, baari ja kioski. Marttilassa on kokoontumispaikkana toimiva Marttilan Majakka. Lavanmäen alueella on työväentalo/tanssilava.

Liikunta ja urheilu

muokkaa

Kärkölässä on kymmeniä urheilupaikkoja muun muassa ulkoilu-, retkeily- ja latureittejä, urheilu- ja pallokenttiä, jääkiekkokaukaloita, suunnistusalueita, liikuntasaleja, kuntosaleja, uimarantoja, uimahalli, kuntoportaat, kunto- ja liikuntapuistoja, motocrossrata, ampumarata ja ampumahiihtostadion.[29] Kunnassa toimii useita aktiivisia urheiluseuroja kuten Teuronjoen Latu ry, Kärkölän Voimailijat, Järvelän Jäppärä, Kärkölän Kisaveikot, Järvelän Jänne ja Kärkölän Riemukaari.

Kulttuuri

muokkaa

Murre

muokkaa

Kärkölän alueella puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Kärkölän murre kuuluu kaakkoishämäläisen murteen Hollolan ryhmään.[30]

Ruokakulttuuri

muokkaa

Kärkölän pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla lihapullat, imelletty perunalaatikko, piimäjuusto ja sahti sekä 1900-luvun alun pitopöytä, johon kuuluvat suolakala, salaatti ja etikkavesi, piimäjuusto olkimatolla, suolaliha, perunalaatikko ja ruislimppu.[31]

Virkistys

muokkaa

Kärkölän alueella sijaitsee useita retkeily- ja virkistyskohteita. Kärkölän alueella sijaitsee muun muassa Huovilan puisto.[32] Kärkölän alueen luontoreittejä ovat Teuronjoen melontareitti sekä Hiidenmäen metsäpolku.[33]

Tapahtumat

muokkaa

Kärkölässä järjestetään 22.–31. heinäkuuta 2025 Suomen ensimmäiset Minitalo maalle -messut.[34]

Kuuluisia kärköläläisiä

muokkaa

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2025 1.1.2025. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2025.
  2. ↑ a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2024M01*-2025M04* 30.4.2025. Tilastokeskus. Viitattu 3.6.2025.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2025.
  4. ↑ Vieraskielisten määrä ylitti 600 000 henkilön rajan vuoden 2024 aikana 31.12.2024. Tilastokeskus. Viitattu 6.4.2025.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2025 20.11.2024. Verohallinto. Viitattu 16.1.2025.
  6. ↑ Kuntavaalit 2021, Kärkölä Oikeusministeriö. Viitattu 27.10.2021.
  7. ↑ Koivumäki - Luutasuo Ympäristö. Viitattu 25.1.2018.
  8. ↑ Kloorifenoli myrkytti kärköläläisia vuosikausia 1980-luvulla Yle. Viitattu 25.1.2018.
  9. ↑ Kärkölän seurakunnan historia Kärkölän kappeliseurakunta. Viitattu 29.1.2018.
  10. ↑ Kärkölän historiallisen perustamiskokouksen esityslista Kärkölän Huovilassa Tammikuun 26. päivänä 1867 Kärkölä. Viitattu 29.1.2018.
  11. ↑ Arvoituksellinen insinööri - Huovilan Collin Kärkölä. Arkistoitu 30.1.2018. Viitattu 29.1.2018.
  12. ↑ Kärkölä kun­ta­vaa­leis­sa 2025 vaalit.yle.fi. Viitattu 13.6.2025.
  13. ↑ Kärkölän kuntakapina alkoi yritysjohtajan Facebook-päivityksestä Maaseudun Tulevaisuus. 5.9.2017. Viitattu 10.6.2025.
  14. ↑ Kärkölä siirtyy pormestarimalliin viidentenä kuntana Suomessa Kärkölän kunta. Viitattu 16.1.2018.
  15. ↑ Dynasty tietopalvelu : Kärkölän kunta karkola.oncloudos.com. Viitattu 10.6.2025.
  16. ↑ Dynasty tietopalvelu : Kärkölän kunta karkola.oncloudos.com. Viitattu 10.6.2025.
  17. ↑ Ojanperä, Sini: Kärkölän valtuusto valitsi Eija Liikamaan kunnanjohtajaksi Yle Uutiset. 17.2.2025. Viitattu 10.6.2025.
  18. ↑ Kuntalehti selvitti: Mitkä kunnat ovat vain yhden työnantajan ja toimialan varassa? Kuntalehti. 26.1.2018. Viitattu 20.6.2018.
  19. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 10.11.2021.
  20. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 6.3.2019. Viitattu 29.1.2018.
  21. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  22. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  23. ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  24. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/lahden-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  25. ↑ Perusopetus Kärkölän kunta, karkola.fi. Viitattu 22.6.2020.
  26. ↑ Arkistoitu kopio Kärkölän kunta via peda.net. Arkistoitu 23.6.2020. Viitattu 22.6.2020.
  27. ↑ Arkistoitu kopio Kärkölän kunta, karkola.fi. Arkistoitu 22.6.2020. Viitattu 22.6.2020.
  28. ↑ Arkistoitu kopio Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä, phhyky.fi. Arkistoitu 22.9.2020. Viitattu 22.6.2020.
  29. ↑ Liikunta Kärkölä. Viitattu 10.6.2025.
  30. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 252. Pilot-kustannus, 2006. ISBN 952-464-447-9
  31. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 83. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  32. ↑ Maailman ja Suomen Suuratlas, s. 275. Helsinki: WSOY, 1985. ISBN 951-0-12598-9
  33. ↑ Hentman, Raija: Etelä-Suomen retkeilyopas 2, s. 50–52. Minerva, 2016. ISBN 978-952-312-259-8
  34. ↑ Tervetuloa Suomen ensimmäisille Minitalo maalle -messuille 22.-31.8.2025! Kärkölä. Viitattu 10.6.2025.
  35. ↑ Meeri Niinistö: "Miten olisi jos puhuisimme naisista?" – rautarouva Helvi Sipilä mursi lasikattoja jo sotavuosina Yle. 7.7.2015. Viitattu 29.1.2018.

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kärkölä&oldid=23365328”