Avaa päävalikko
Wikipedia

Kärkölä

kunta Päijät-Hämeen maakunnassa
(Ohjattu sivulta Kärkölän kunta)
Tämä artikkeli käsittelee Päijät-Hämeessä sijaitsevaa kuntaa. Kärkölä on myös kylä Lohjan Pusulassa.

Kärkölä on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa. Kunnassa asuu 4 431 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 259,30 km2, josta 2,81 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 17,28 asukasta/km2. Kärkölän kuntakeskus on Järvelä.

Kärkölä
Kärkölä.vaakuna.svg Kärkölä.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°52′05″N, 025°16′40″E
Maakunta Päijät-Hämeen maakunta
Seutukunta Lahden seutukunta
Kuntanumero 316
Hallinnollinen keskus Järvelä
Perustettu 1867
Kokonaispinta-ala 259,30 km²
269:nneksi suurin 2019 [1]
– maa 256,49 km²
– sisävesi 2,81 km²
Väkiluku 4 431
187:nneksi suurin 31.8.2019 [2]
– väestötiheys 17,28 as./km² (31.8.2019)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 15,1 %
– 15–64-v. 60,2 %
– yli 64-v. 24,6 %
Äidinkieli 2016 [4]
– suomenkielisiä 95,9 %
– ruotsinkielisiä 0,4 %
– muut 3,6 %
Kunnallisvero 22,00 %
11:nneksi suurin 2019 [5]
Pormestari Markku Koskinen
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Muut
 • SDP
 • Kesk.
 • Kok.
 • Ps.
 • Vas.
15
4
3
3
1
1
www.karkola.fi

Kärkölän naapurikuntia ovat Hausjärvi, Hollola, Mäntsälä ja Orimattila.

Kärkölän kunnanvaltuusto päätti 8.1.2018 hallintosäännön muutoksesta, jolla kunnan hallinnossa siirrytään pormestarimalliin. Kärkölän ensimmäiseksi pormestariksi valittiin Markku Koskinen (sit. Kärkölä-ryhmä).[7]

Maantiede ja luontoMuokkaa

Kärkölässä on monta järveä, jotka laskevat kunnan läpi virtaavaan Teuronjokeen. Osa kunnasta on kuitenkin Porvoonjoen valuma-aluetta.

Kärkölässä on yksi Natura 2000 -luonnonsuojelualue, Koivumäki-Luutasuon alue, josta osa kuuluu Mäntsälään.[8]

Vuonna 1987 Kärkölä nousi julkisuuteen, kun pohjavedestä löytyi puun sinistymisen estoaineina käytettyjä kloorifenoleita.[9] Pilaantunut vedenottamo suljettiin välittömästi ja pohjavesi kunnan vesijohtoverkostoon ryhdyttiin johtamaan puhtailta vedenottamoilta. Pilaantunutta vedenottamoa ei ole otettu uudelleen käyttöön.

KylätMuokkaa

Järvelä, Nummenkulma, Hevonoja, Hongisto, Hähkäniemi, Iso-Sattiala, Karvala, Kirkonkylä, Lappila, Maavehmaa, Marttila, Uusikylä, Vähä-Sattiala

HistoriaMuokkaa

Kärkölä on kuulunut aikoinaan Hollolan seurakuntaan, ja 1711 siitä tuli Hollolan kappeliseurakunta. Ensimmäinen kirkko valmistui vuonna 1754 ja toinen vuonna 1889.[10] Kärkölän kunta perustettiin vuonna 1867.[11] 1800-luvun loppupuolella eksentrinen Carl Constantin Collin, joka hallitsi laajoja maa-alueita Hollolassa ja Kärkölässä, rakennutti suurellisia puistoja ja rakennusryhmiä Huovilan alueelle.[12]

HallintoMuokkaa

Kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa, joista 15 oli valtakunnallisiin puolueisiin sitotumattoman Kärkölä-ryhmän hallussa 2017 vaalien jälkeen. Jaana Kaartti on ilmoittanut eroavansa ryhmästä 17.2.2018, joten sen jäsenmääräksi jää 14 valtuutettua .[6][13] Ryhmä syntyi alkuvuonna paikkakunnan suurimman työllistäjän, puunjalostusyritys Koskisen, entisen toimitusjohtajan Markku Koskisen ympärille, ja hän oli myös vaalien ääniharava.[14]

Kärkölän kunnanvaltuusto päätti tammikuussa 2018 siirtyä pormestarimalliin. Kärkölä-ryhmän Markku Koskinen valittiin Kärkölän ensimmäiseksi pormestariksi.[15]

TalousMuokkaa

Kuntalehden vuoden 2015 tilastoihin perustuvan selvityksen mukaan Kärkölä on Suomen kolmanneksi teollistunein kunta Pyhännän ja Sievin jälkeen: 41,7 prosenttia kärköläläisistä on työssä teollisuudessa.[16] Kärkölän suurimmat työllistäjät ovat mekaanisen puunjalostuksen alalla toimiva Koskisen Oy ja Kärkölän kunta. Lisäksi muun muassa Sampolan, Kivisojan ja Järvelän teollisuusalueilla toimii useita pienempiä teollisuusyrityksiä. Työpaikkaomavaraisuus on noin 104 prosenttia. Työssä olevasta työvoimasta työskentelee alkutuotannossa noin 10 prosenttia, jalostuksessa 48 prosenttia ja palveluissa 42 prosenttia.

LiikenneMuokkaa

Kaikki Riihimäki–Lahti-välin taajamajunat pysähtyvät Järvelässä ja Lappilassa. Matka-aika Järvelästä junalla Lahteen 17 minuuttia ja Riihimäelle 23 minuuttia.

Järvelässä risteävät kantatie 54 ja seututie 295.

VäestöMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kärkölän väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
 5 051
1985
  
 5 164
1990
  
 5 343
1995
  
 5 279
2000
  
 5 048
2005
  
 4 974
2010
  
 4 882
2015
  
 4 604
Lähde: Tilastokeskus.[17]

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2017 lopussa Kärkölässä oli 4 508 asukasta, joista 2 954 asui taajamissa, 1 490 haja-asutusalueilla ja 64 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Kärkölän taajama-aste on 66,5 %.[18] Kärkölän taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[19]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Järvelä 2 675
2 Lappila 279

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

SeurakunnatMuokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kärkölässä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[20]

Seurakunta toimii myös Hollolan, Kuhmoisten ja Padasjoen kuntien alueella.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kärkölän alueella toimii Lahden ortodoksinen seurakunta.[21]

Entiset seurakunnatMuokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kärkölän kunnan nykyisellä alueella.[20]

PalvelutMuokkaa

 
Kärkölän kirkko

Järvelässä on saatavana peruspalvelut, kuten kunnanvirasto, koulut, kirjasto, terveysasema, päiväkoti, vanhustentalo ja uimahalli. Yksityisiä palveluja ovat muun muassa päivittäistavarakaupat ja erikoisliikkeet, autokorjaamot, elokuvateatteri, baarit, pankki ja matkahuolto. Lahden palvelut ovat noin 30 km:n etäisyydellä Järvelästä.

Kantatien 54 varressa sijaitsee muun muassa palvaamo, kahvila, huoltoasema ja rautakauppa. Kirkonkylässä on kirkko, lounasravintola Tähkä, seurantalo, jonka yhteydessä on kahvila ja kokoontumistila. Lappilassa on seurantalo, työväentalo, baari ja kioski. Marttilassa on kokoontumispaikkana toimiva Marttilan Majakka. Lavanmäen alueella on työväentalo/tanssilava.

Liikunta ja urheiluMuokkaa

Kärkölässä on kymmeniä urheilupaikkoja muun muassa ulkoilu-, retkeily- ja latureittejä, urheilu- ja pallokenttiä, jääkiekkokaukaloita, suunnistusalueita, liikuntasaleja, kuntosaleja, uimarantoja, uimahalli, motocrossrata, ampumarata, ampumahiihtostadion ja hyppyrimäki. Kunnassa toimii useita aktiivisia urheiluseuroja kuten Teuronjoen Latu ry, Kärkölän Voimailijat, Järvelän Jäppärä, Kärkölän Kisaveikot, Järvelän Jänne ja Kärkölän Riemukaari.

NähtävyyksiäMuokkaa

Kuuluisia kärköläläisiäMuokkaa

RuokakulttuuriMuokkaa

Kärkölän pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla lihapullat, imelletty perunalaatikko, piimäjuusto ja sahti sekä 1900-luvun alun pitopöytä, johon kuuluvat suolakala, salaatti ja etikkavesi, piimäjuusto olkimatolla, suolaliha, perunalaatikko ja ruislimppu.[24]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. ↑ a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2019M01*-2019M08* 31.8.2019. Tilastokeskus. Viitattu 8.10.2019.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. ↑ a b Kuntavaalit 2017, Kärkölä Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. ↑ Kärkölä siirtyy pormestarimalliin viidentenä kuntana Suomessa Kärkölän kunta. Viitattu 16.1.2018.
  8. ↑ Koivumäki - Luutasuo Ympäristö. Viitattu 25.1.2018.
  9. ↑ Kloorifenoli myrkytti kärköläläisia vuosikausia 1980-luvulla Yle. Viitattu 25.1.2018.
  10. ↑ Kärkölän seurakunnan historia Kärkölän kappeliseurakunta. Viitattu 29.1.2018.
  11. ↑ Kärkölän historiallisen perustamiskokouksen esityslista Kärkölän Huovilassa Tammikuun 26. päivänä 1867 Kärkölä. Viitattu 29.1.2018.
  12. ↑ Arvoituksellinen insinööri - Huovilan Collin Kärkölä. Viitattu 29.1.2018.
  13. ↑ Kärkölä-ryhmä käytti valtaansa ylikunnallisissa valinnoissa Seutuneloset. Viitattu 29.1.2018.
  14. ↑ Kärkölän kuntakapina alkoi yritysjohtajan Facebook-päivityksestä Maaseudun Tulevaisuus. 5.9.2017. Viitattu 29.1.2018.
  15. ↑ Kärkölä siirtyy pormestarimalliin viidentenä kuntana Suomessa Kärkölän kunta. Viitattu 16.1.2018.
  16. ↑ Kuntalehti selvitti: Mitkä kunnat ovat vain yhden työnantajan ja toimialan varassa? Kuntalehti. 26.1.2018. Viitattu 20.6.2018.
  17. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 29.1.2018.
  18. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  19. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  20. ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  21. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/lahden-ortodoksinen-seurakunta
  22. ↑ Instituto de geografico Agistono, Novara: Maailman ja Suomen Suuratlas, s. 275. Helsinki: WSOY, 1985. ISBN ISBN 951-0-12598-9.
  23. ↑ "Miten olisi jos puhuisimme naisista?" – rautarouva Helvi Sipilä mursi lasikattoja jo sotavuosina Yle. 2015. Viitattu 29.1.2018.
  24. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 83. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kärkölä&oldid=18588214”