Käräjäsaarna

Käräjäsaarna oli lakisääteinen saarna, joka pidettiin jumalanpalveluksessa kirkossa tai käräjäpaikalla ennen varsinaisten käräjien alkamista. Siitä säädettiin vuoden 1734 lain oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 3 pykälässä ja kuninkaallisessa päätöksessä 17. joulukuuta 1697, sen 7 pykälässä.[1] Oikeudenkäymiskaaressa säädettiin:

Käräjäpäivänä pitää kihlakunnan tuomarin ja lautakunnan olla varhain käräjäpaikassa, ja viimeistään kello yhdeksän aamulla. Jos hän sen laiminlyö ja ei ennen kello kahtatoista tule, sakoitettakoon kymmenen talaria, pitäjän vaivaisille yksinänsä. Ennenkuin Oikeus istuu, on jumalanpalvelus pidettävä. Sitten julistakoon kihlakunnan tuomari käräjät ja käräjärauhan, ja lukekoon julkisesti ne säännöt, jotka yhteiselle kansalle ovat käräjissä julistettavat...[2]

Kuninkaallinen päätös ja selitys sääti: Saarnat varsinaisissa käräjissä ovat pidettävät kirkossa, jos se on lähellä käräjäpaikkaa; mutta jos se on 1/4 peninkulmaa edempänä, on saarna pidettävä itse käräjäpaikassa.[3]

Suomessa oikeudenkäymiskaaren 2 luku muutettiin ja samalla käräjäsaarna siirtyi historiaan lailla 459/1970, joka tuli voimaan vuoden 1971 alussa.[4]

LähteetMuokkaa

  1. Tietosanakirja, Tietosanakirja-osakeyhtiö 1909–1919.
  2. Oikeudenkäymiskaari 2:3.
  3. Kuninkaallinen päätös 17.12.1697, 7 §.
  4. Laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta, 459/1970.