Harju (Jyväskylä)
Harju, vanhemmalta nimeltään Syrjälänharju,[1] joskus Jyväsharju[2], on maankohoama Jyväskylässä keskustan ja Mäki-Matin välissä.
Nimestään huolimatta Harju ei ole harju vaan osa jääkauden aikaista Sisä-Suomen reunamuodostumaa. Harjun laelle johtavat jyhkeät kiviportaat, Neron portaat, jotka saivat nimensä jyväskyläläisen kaupungininsinöörin Oskar Neron mukaan.[3] Portaat on suunnitellut arkkitehti Gunnar Wahlroos. Neron portaiden lisäksi Harjun viheralueella risteilee erisuuruisia teitä ja polkuja. Harjulta avautuu näkymä Jyväskylän keskustan yli Jyväsjärvelle ja Kuokkalan kaupunginosaan. Aikaisemmin Harjusta otettiin maa-ainesta kaupungin rakentamiseen, ja 1940-luvulla esitettiin jopa koko Harjun poistamista ja sen hiekkojen heittämistä Jyväsjärven länsiosan täytteeksi,[2] mutta nykyään alue on rauhoitettu puistokäyttöön.
Harjun laella kohoaa Harjun torni, vuonna 1953 rakennettu Vesilinna, josta löytyy Luontomuseo, näköalaravintola ja näkötorni. Lisäksi alueella on vuonna 1926 rakennettu Harjun urheilukenttä ja kesäteatteri. Harjulla ajetaan myös Jyväskylän suurajojen yleisöerikoiskoe, jossa vuonna 1996 sattui kuolemaan johtanut onnettomuus. Harjua ei ajettu vuoden 1998 jälkeen, mutta katsojien pyynnöstä pikataival palautettiin vuoden 2014 reitille.
Talvi- ja jatkosodan aikana mäen päällä toimi ilmatorjunta-asema, jonka muistona mäellä sijaitsee nykyään käytöstä poistettu ilmantorjuntatykki.
Harjun kupeesta löytyvät Lyseon lukio, Jyväskylän kauppahalli ja tori, Jyväskylän ammattiopisto sekä Jyväskylän normaalikoulun yläkoulu ja lukio.
Laajemmin Harjulla tarkoitetaan Jyväskylän kaupunginosaa numero 2, johon kuuluu varsinaisen Harjun lisäksi Tapionkadun pienalue. Harjun kaupunginosan rajoina ovat Puistokatu, Rajakatu, Pitkäkatu ja Yliopistonkatu.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ Jyväskylän Harju ja Vesilinna Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 10.11.2014.
- ↑ a b Jäppinen, Jussi: "Oletko koskaan nähnyt kauniin kaupungin?": Jyväskylän ruutuasemakaava-alueen vaiheet 1800-luvulta 2000-luvulle. osio: Harju "keikattava" Jyväsjärveen. Jyväskylä: Minerva, 2005.
- ↑ Harju Jyväskylän kaupunki. Arkistoitu 5.7.2014. Viitattu 1.7.2014.
- ↑ http://kartta.jkl.fi/ (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Harju (Jyväskylä) Wikimedia Commonsissa
