Arno Jyrki Johannes Raekallio (27. maaliskuuta 1929 Raahe[1]18. joulukuuta 1988 Turku) oli suomalainen lääkäri ja professori.

Raekallion vanhemmat olivat lehtori Yrjö Edvard Raekallio ja Irja Tellervo Weiste ja puoliso vuodesta 1953 lääketieteen lisensiaatti Eeva Liisa Laetitia Mustakallio. Pianisti, professori Matti Raekallio on heidän poikansa. Raekallio tuli ylioppilaaksi Heinolan keskikoulun jatkoluokalta 1947 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1954. Tohtoriksi Raekallio väitteli 1961, jolloin hän sai myös oikeuslääketieteen erikoispätevyyden. Turun yliopiston oikeuslääketieteen vt. apulaisprofessori Raekallio oli vuonna 1962, yksityislääkärinä hän toimi vuodesta 1954.[1] Raekallio oli Turun yliopiston oikeuslääketieteen professori 1963–1988.[2] Hänen tutkimusaiheitaan olivat vammojen iän määrittäminen, alkoholikysymykset, isyyden määritys ja kuolintodistusten luotettavuus.[3]

Lähteet muokkaa

  1. a b Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 510. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
  2. Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 578. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
  3. Facta 2001, osa 13, p. 446. WSOY 1985.
Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.