Jūrmala
Jūrmala (latv. 
Jūrmala (ohje), saks. Riga-Strand) on merenrantakaupunki Latviassa Riian lähellä Riianlahden rannalla. Jūrmala on pitkine hiekkarantoineen ja puutaloineen suosittu matkailukohde. Kaupungissa on 50 840 asukasta (vuonna 2011), ja sen pinta-ala on 100 neliökilometriä.[2][3]
| Jūrmala | |
|---|---|
 |
|
 lippu |
 vaakuna |
  Jūrmala |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Latvia |
| Tasavallan tason kaupunki | Jūrmala |
| Perustettu | 1959 |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | Kaupunki |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 100 km² |
| Väkiluku (2016) ([1]) | 57 371 |
| – Väestötiheys | 573,7 as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC+2 |
| – Kesäaika | UTC+3 |
Kaupunki koostuu itse asiassa pienten kylien ketjusta. Alun perin ne ovat olleet kalastajakyliä. Lännestä itään kylien nimet ovat Ķemeri, Jaunķemeri, Sloka, Vaivari, Asari, Melluži, Pumpuri, Jaundubulti, Dubulti, Majori, Dzintari, Bulduri ja Lielupe. Lähinnä Riikaa sijaitseva on Priedaine, joka on Lielupe-joen toisella puolella. Matkaa Riian keskustasta Jūrmalaan on 14 km (Priedaine) – 44 km (Ķemeri). Riiasta kaupungin keskustaan Majorin asemalle pääsee noin 35 minuutissa junalla tai minibussilla, kesäisin myös jokilaivalla Väinäjoen rannasta Riian keskustasta.
Jūrmala on jo 1800-luvulta asti ollut tunnettu kylpylöistään ja hoitolaitoksistaan. Ķemerin suoalueelta tulevaa rikkipitoista vettä käytetään terveellisenä kylpyvetenä. Myös muta- hiekka- ym. hoitoja annetaan kaupungin lukuisissa kylpylöissä. Jūrmalassa on myös ratsastusterapiakeskus.
Historia muokkaa
Nykyinen kaupunkialue oli ennen osa Riikaa nimellä Rīgas Jūrmala, mutta jotkut kaupunginosat, kuten Sloka ja Ķemeri, on tunnettu omina kylinään jo vuosisatoja. 1800-luvulle asti kalastus oli alueen tärkein elinkeino.
Jūrmalan vanhin osa on Sloka, jonne kehittyi kylä vesimyllyn ympärille vuonna 1520. Slokan kukoistuksen aikaa oli Kuurinmaan herttua Jacobin hallitsema aika 1600-luvulla. Slokassa rakennettiin Jūrmalan ensimmäinen kirkko sekä perustettiin pieni kauppasatama Kaugurin kylään. Vuonna 1785 Katariina Suuri antoi Slokalle kauppataajaman oikeudet. Vuonna 1878 Sloka sai kaupunkioikeudet. Ķemeri oli oma itsenäinen kaupunki vuosina 1928–1959. Kylpyläkulttuurin perustamisaikana pidetään 1800-luvun alkua, jolloin Dubultin alueelle saapui lepäämään Venäjän armeijan haavoittuneita upseereja. Dubultiin rakennettiin myös Jūrmalan ensimmäinen hotelli. 1900-luvun alussa kylpylätoiminta alkoi kukoistaa, ja tuolloin rakennettiin myös ensimmäiset hoitolaitokset sekä useat upeat puurakennukset.lähde?
Ystävyyskaupungit muokkaa
Jūrmalan ystävyyskaupungit ovat:[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ «Latvijas iedzīvotāju skaits pašvaldībās pagastu dalījumā» (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Latvia citypopulation.de. Viitattu 8.7.2012.
- ↑ General facts Jūrmala. Arkistoitu 21.6.2012. Viitattu 8.7.2012.
- ↑ Starptautiskā sadarbība Jūrmala. Viitattu 29.11.2021. (latviaksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jūrmala Wikimedia Commonsissa
Matkaopas aiheesta Jūrmala Wikivoyagessa (englanniksi)- Kaupungin verkkosivusto
