Juovahernekärsäkäs

kovakuoriaislaji

Juovahernekärsäkäs (Sitona lineatus) on kovakuoriaisten lahkoon kuuluva hernekärsäkäslaji.

Juovahernekärsäkäs
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthopoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Kovakuoriaiset Coleoptera
Alalahko: Erilaisruokaiset Polyphaga
Osalahko: Cucujiformia
Yläheimo: Kärsäkäsmäiset Curculionoidea
Heimo: Kärsäkkäät Curculionidae
Suku: Hernekärsäkkäät Sitona
Laji: lineatus
Kaksiosainen nimi

Sitona lineatus
(Linnaeus, 1758)

Katso myös

  Juovahernekärsäkäs Wikispeciesissä
  Juovahernekärsäkäs Commonsissa

Hernekärsäkkäiden suvussa on monia toisiaan muistuttavia lajeja. Aikuinen juovahernekärsäkäs on väriltään ruskea, harmaanvihreä tai kellanruskea ja sen kärsä on tylppä ja lyhyt. Silmät ovat ulkonevat. Etuselässä on kolme vaaleaa pitkittäistä raitaa ja peitinsiivissä lukuisia pitkittäisiä raitoja. Se on kooltaan noin 5 millimetriä pitkä. Juovahernekärsäkkäät elävät herneillä, apiloilla ja mailasilla. Aikuiset juovahernekärsäkkäät nakertelevat puolikuun muotoisia koloja sirkkalehtien ja ensimmäisten kasvulehtien reunoihin. Toukat elävät juuristossa vioittaen typpeä sitovia juurinystyröitä ja heikentäen siten kasvin kasvua. Juovahernekärsäkkään toukka on vaaleahko ja eripituisten punaruskeiden karvojen peittämä. Juovahernekärsäkkäät talvehtivat aikuisina pientareilla ja muissa monivuotisissa heinäkasvustoissa. Vuodessa kehittyy yksi sukupolvi. Juovahernekärsäkästä esiintyy laajasti eri puolilla maailmaa.

Juovahernekärsäkkäiden aiheuttamaa tuhoa voidaan rajoittaa heti kylvön jälkeen laitettavilla harsoilla tai verkoilla. Kemiallisessa torjunnassa tehoaineina voidaan käyttää esimerkiksi esfenvaleraattia, tau-fluvalinaattia ja alfa-sypermetriinia sisältäviä torjunta-aineita.

Juovahernekärsäkkään saalistajia luonnossa ovat ainakin seuraavat maakiitäjäislajit: peltokurekiitäjäinen (Anchomenus dorsalis syn. Agonum dorsale), karvakiitäjäinen (Harpalus rufipes), tarhasysikiitäjäinen (Pterostichus madidus) ja aitosysikiitäjäinen (Pterostichus melanarius). [1]

Lähteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa