Jumalakaipuu tai jumalaikävä on teologinen käsite, joka teologien mukaan selittää uskontojen olemassaolon.[1] Kirkkoisä Augustinuksen kehittämän opin mukaan luotuisuuteen kuuluu jumalakaipuu.[2] Luonnollisen jumalakaipuun teologian mukaan kaikki ihmiset ovat uskonnollisia.[3]

Yleisen kristillisen mielipiteen mukaan muut uskonnot kuvastavat jumalakaipuusta, mutta kristinusko vastaa tähän kaipuuseen.

Zygmunt Baumanin mukaan Ihmisillä on luontainen halu ja riippuvuus etsiä varmuutta ja perustaa oman itsensä, tilanteensa ja arvostelukykynsä ulkopuolelta. John Deweyn mukaan inhimillisesti välttämättömästä tottumuksesta uskoa absoluutteihin, ylempään ilmoitukseen kuten absoluuttiseen totuuteen tai tiedon objektiiviseen perustaan jossain ulkopuolellamme, voi kasvaa pois samaan tapaan kuin lapsi voi kasvaa pois uskostaan vanhempiensa kaikkivoipuuteen.[4]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

Tämä kristinuskoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.