Avaa päävalikko
Julius Johnson.jpg

Julius Johnson (2. tammikuuta 1845 Sund, Ahvenanmaa3. kesäkuuta 1923 Jyväskylän maalaiskunta)[1] oli suomalainen Jyväskylässä toiminut liikemies, tilanomistaja ja kauppaneuvos.[2]

Johnson syntyi Ahvenanmaalla venäläisen sotilaan ja ahvenanmaalaisen piikatytön aviottomana lapsena. Krimin sodan aikana vuonna 1854 Ahvenanmaalle maihin nousseet englantilais-ranskalaiset sotajoukot veivät Johnsonin molemmat vanhemmat sotavankeuteen Ranskaan. Johnson jäi enonsa hoiviin ja työskenteli tämän kaupassa apulaisena. Hän muutti Ahvenanmaalta manner-Suomeen 14-vuotiaana ja alkoi samalla käyttää Johnson-sukunimeä.

Johnson pääsi jo 15-vuotiaana vuonna 1860 kirjanpitäjäksi Näsin ruukkiin ja siirtyi sieltä 1863 Orisbergin ruukkiin. Vuonna 1869 Johnson saapui kirjanpitäjäksi Jyväskylän lähellä Vaajakoskella sijainneelle Haapakosken sahalle. Hänestä tuli jo kaksi vuotta myöhemmin 1871 sahan esimies.

Vuonna 1874 perustettiin Jyväskylän Höyrysaha Osakeyhtiö, joka vuokrasi maa-alueen Äijälänjoen suulta Kuokkalan tilan omistaneelta Joonas Ylistöltä. Tänne rakennettiin höyrysaha, joka aloitti toimintansa 1875. Saha teki kuitenkin konkurssin jo 1880, ja tällöin Johnson osti sekä sahan että 300 hehtaarin kokoisen Kuokkalan maatilan. Johnson uudisti sahaa ja siellä otettiin muun muassa käyttöön sähkövalo jo vuonna 1882. Saha alkoikin pian tuottaa voittoa. Kuokkalan saha toimi vuoteen 1914 saakka ja sen jälkeen Johnson keskittyi Kuokkalan tilan viljelyyn.

Johnson kuului Jyväskylän kaupunginvaltuustoon ja oli valtuuston puheenjohtajana 1897. Hän vaikutti muun muassa siihen, että Jyväskylään saatiin rautatie 1897. Johnson lahjoitti myös rahaa muun muassa Taulumäen kirkon rakentamiseen 1885 sekä avusti yleisen sairaus- ja hautausapurahaston perustamisessa Jyväskylään. Hän sai kauppaneuvoksen arvon 1892.[2]

Kuokkalan kartano

Johnson asui perheineen Kauppakatu 17:ään rakennetussa Jyväskylän ensimmäisessä kivitalossa. Vaimonsa Hildan kuoltua Johnson muutti 1904 Jyväskylästä Kuokkalan sahan viereen rakennettuun kivitaloon, jonka oli suunnitellut arkkitehti Wivi Lönn.[2] Komeaa taloa alettiin kutsua Kuokkalan kartanoksi. Täällä hän sitten asui tyttärensä Sigrid Säthrénin ja tämän lasten kanssa elämänsä viime vuodet.

KirjallisuuttaMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Nummela, Ilkka: Kauppaneuvos Julius Johnson (1845–1923). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2009. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  2. a b c Vanha hautausmaa, Johnson Jyväskylän seurakunta. Viitattu 28.7.2013.