Juhani Toukonen

suomalainen upseeri, taidemaalari ja heraldikko

Juhani Herman (Jussi) Toukonen[1] (s. 23. lokakuuta 1940) on suomalainen everstiluutnantti, kauppatieteiden maisteri, taidemaalari ja heraldikko. Toukonen tunnetaan nykyisin arvostettuna taiteilijana ja heraldikkona Suomessa.kenen mukaan?

Juhani Herman Toukonen
Juhani Toukonen.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt 23. lokakuuta 1940
Puoliso Soile Terttu s. Oinamo (1937–)
Lapset Harri Juhani (1961–)
Pia Kristiina (1967–)
Vanhemmat Isä: Yrjö Toukonen (1909–1976)
Äiti: Jenny s. Mäntylä (1911–2001)

KoulutusMuokkaa

Juhani Toukonen valmistui vuonna 1961 ylioppilaaksi Kurikan yhteiskoulusta ja sen jälkeen toimi vuosina 1962–1964 kansakoulun opettajana Kiviluoman kansakoulussa Kauhajoella ja Peltoniemen koulussa Ilmajoella. Varusmiespalvelunsa jälkeen Juhani Toukonen pyrki kadettikouluun ja suoritti sen 1964–1967. Sotilasuransa aikana hän kävi 1977 alueellisen maanpuolustuskurssin (numero 9) ja suoritti Valtion suojelukoulussa Suojelujohtajan peruskurssin 1978 sekä vannoi tuomarinvalan 1983. Opiskelujaan hän jatkoi Vaasan kauppakorkeakoulussa valmistuen 1989 Kauppatieteiden maisteriksi sekä aloitti tohtoriopinnot Helsingin kauppakorkeakoulussa [2].

SotilasuraMuokkaa

Juhani Toukonen suoritti varusmiespalvelunsa vuonna 1961–1962 Hämeen Jääkäripataljoonassa. Reserviupseerikoulun kurssin numero 109 suoritettuaan Juhani Toukonen kotiutui reservin vänrikkinä. Kadettikurssin 51 hän kävi vuosina 1964–1967.

Luutnantiksi ylentämisen jälkeen vuonna 1967 Toukonen toimi opetusupseerina sekä toimistoupseerina Savon Prikaatissa, jossa hänet ylennettiin yliluutnantiksi. Kapteenikurssin jälkeen hänet ylennettin kapteeniksi vuonna 1975 ja samalla hänet nimitettiin Pohjanmaan Sotilasläänin Esikuntaan komentotoimiston päälliköksi. Vuonna 1978 oli vuorossa väestösuojelujohtaja koulutus sekä vuosina 1979–1980 esiupseerikurssi. Pääesikuntaan hänet nimitettin vuonna 1982 toimistoupseeriksi komento-osastolle, sitten majurina Esikuntakoulun johtajaksi 1983 ja sen jälkeen Pääesikuntaan komento-osastoon toimistoesiupseeriksi 1985.

Vuonna 1986 majuri Juhani Toukonen oli jäsenenä työryhmässä, joka suunnitteli ja toteutti presidentti Urho Kekkosen valtiolliset hautajaiset 7. syyskuuta 1986.[3] Työtehtävissään hänen vastuullaan oli myös presidenttien Urho Kekkosen ja Mauno Koiviston aikana Puolustusvoimien perinteisiin liittyvien puolustusvoimien esittelyjen valmistelutoimenpiteteet.

Vuonna 1990 Juhani Toukonen ylennettiin everstluutnantiksi ja Pääesikunnan komento-osaston komentotoimiston päälliköksi. Työtehtäviensä mukaisesti hänelle kuului mm. kunniamerkkien kantamiseen sotilasasussa liittyven ohjeistusten valmistelu ja laadinta. Erityisen tärkeätä oli yhteistyö Ritarikuntien kanslian ja erityisesti suurlähettiläs, varakansleri Jorma Vanamon kanssa. Juhani Toukonen sirtyi reserviin 1. syyskuuta 1993.

Juhani Toukonen toimi aktiivisesti myös Suomen Sotilasurheiluliittossa. Vuonna 1994 hän ideoi ja loi säännöt markkinointi- ja yhteistyöyritysketjulle, Sotilaurheilupoolille. Tässä tehtävässä hän toimi kymmenen vuotta.

Taiteilija ja heraldikkoMuokkaa

TaidemaalariMuokkaa

Juhani Toukonen sai yksityisopetusta vuosina 1948–1952 Ilmajoen piirustuskerhossa Nándor Mikolan, Voitto Laineen (Veikko Vionojan veli), Niilo Koskiniemen ja Osmo Kolehmaisen johdolla sekä vuosina 1957–1960 Oiva Polarin oppilaana. Sotilasuran jälkeen häntä opetti vuonna 2006 Veikko Takala (pikkuserkku) ja vuosina 2011–2015 taidemaalari Yrjö Mustonen.

Hänen maalaustyylistään on sanottu:

  • Öljyväritöissä Toukosella ei ole muuta komentoa kuin realismi. Tyyli vaihtuu aiheen mukaan impressionismistä juhanipalmumaisuuteen.[4]
  • Toukosen maalaukset ovat tekijänsä tyylisiä jämäkkäotteisia ja eräänlaista lyyristä realismia edustavia.[5]
  • Aitat elokuussa erottuu näyttelykatsauksesta edukseen koloristisena ilotulituksena. Maalauksen henki rytmikkäine väripintoineen on jämäkän kubistinen.[6]

Juhani Toukonen on maalannut vuoteen 2016 mennessä noin 500 taulua[7]. Tauluissa aiheet vaihtuvat ja maisemien lisäksi hän on maalannut myös muotokuvia, joita on ollut mm. vuonna 2004 tilauksesta maalatut kaksi Tasavallan presidentti Tarja Halosen muotokuvaa[8] ja[9] sekä mm. muotokuvan Kaartin Jääkärirykmentin komentaja eversti Pertti Laatikaisesta.

Juhani Toukonen maalaa kankaalle kaikki 15 Ilmajokista olympiaurheilijaa. Koko sarja valmistuu vuoteen 2021 mennessä, jolloin Ilmajoen Kisailijat täyttää 100-vuotta[10]

HeraldikkoMuokkaa

 
Juhani Toukonen ja puolustusministeri Jan-Erik Enestam
 
Miinanraivausmitali
 
Ilmatorjunnan ansioristi

Jussi Toukonen on vakiinnuttanut asemansa yhtenä Suomen asiantuntevista heraldikoista[11]. Hänen kirjoituksiaan on ollut Suomen Heraldisen Seuran julkaisussa [12]. Hän on tarkastanut ja myös avustanut tekstein eri henkilöiden kirjoittamia kunniamerkkikirjoja[13] ja oppaita.

Juhani Toukonen oli mukana Kouvolan, Akaan[14] ja Parikkalan vaakunoitten kutsukilpailussa Suomen Heraldisen Seuran kautta kutsuttuna heraldikkona.

Mitaliheraldikkona Juhani Toukonen on suunnitellut valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä mitaleita ja ansioristejä vuodesta 1998 alkaen 22 kappaletta, joista huomattavimmat ovat Miinanraivaajamitali[15], Uudenmaan prikaatin killan ansiomitali, Ilmatorjunnan ansioristi, Sotakoira ansiomitali, Ratsuväen ansioristi, Pro Ilmajoki mitalisarja[16] sekä Reserviläisliiton levyke[17], Suomen Mestaruusmitali luistelussa 1998, Helsinki-Tallinna Race-mitali 1996, V Olympiad triathlon-mitalisarja 1997 (kuntoiluolympilaiset) ja Espoon Rantamaraton mitali 2008.

Muuta heraldista suunnittelua ovat olleet yksityishenkilöiden- ja sukuvaakunat noin 30 kpl, useita Isännänviirejä mm. Rautalammin[18], Saaren, Säkylän, Ilmajoen ja Parikkalan kunnanisännänviirit, yhdistysten ja puolustusvoimien joukkoyksikkölippuja esimerkiksi urheilukoulu[19] ja sotilasmusiikkikoulu sekä pöytästandaarit, exlibrikset, jäsenmerkit ja pinssit.

Juhani Toukonen on toiminut heraldikkona Tillander Oy:llä 1993–1994, Suomen Rahapajalla 1994, Kultamitali Oy:llä vuosina 1995–1998, RahapajaInsignia Oy:llä 1998–2005 ja Palkintotukku-Kääty Oy:llä 2011–2014.

NäyttelytMuokkaa

Juhani Toukonen on pitänyt näyttelyitä 24 eri paikkakunnalla Suomessa vuodesta 1998 ja vuonna 2016 oli Ilmajoella taiteilijan 50. juhlanäyttely. Muutamat viime vuosien näyttelyt ovat olleet vuonna 2012 Kankaanpää[20], vuonna 2014 Museo Militaria, Hämeenlinna[21] ja vuonna 2015 Virrat ja Janakkalan pääkirjasto[22] sekä Hämeenkyrö 2016. Juhani Toukonen on aina paikalla näyttelyissään, jotka koostuvat maalaustaisteesta ja heraldiikasta.

Juhani Toukosen taideteoksia on myös esillä julkisissa tiloissa Tampereella, Parkanossa, Ilmajoella sekä Janakkalassa.

Kunnia- ja ansiomerkitMuokkaa

Nauha tai mitali Kunniamerkki Myönnetty
  Suomen Valkoisen Ruusun I lk:n ritarimerkki, SVR R1 4. kesäkuuta 1993
  Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki ,SVR R 4. kesäkuuta 1981
Sotilasansiomitali, Sam 1979
Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun hopeinen ansiomitali, SU ham
Suomen väestönsuojelun 2 luokan ansiomitali VSS am2
Kilta-ansiomitali, Kilta-am
Suomen reserviupseeriliiton hopeinen ansiomitali, RUL ham
Sininen risti havunoksatunnuksella, SR hot
Maanpuolustusmitali kultaisella soljella, MP-mit k
Sissiansiomitali, Sissi am
Ratsuväen ansioristi, RV ar
Ilmatorjunnan ansioristi, IT ar 1998
Kansallisen veteraanipäivän ansiolevyke 1992

Lisäksi Juhani Toukonen on saanut myös Puolustusministeriön kunniakirjan valan kaavasta 1981 ja Puolustusministerön stipendin tohtoritutukimustuloksista sekä useita palkintoja puolustusvoimissa prikaatin mestaruuksista.

Jäsenyydet ja luottamustoimetMuokkaa

  • 1952–: Jäsen, Ilmajoen Metsästysseura
  • 1954–1961: Jäsen, Ilmajoen torvisoittokunta
  • 1954–: Jäsen, Ilmajoen kisailijat
  • 1982–1993: Sotilasasiantuntija, Vakuutusoikeuden II jaosto
  • 1989–: Jäsen, Suomen Heraldinen Seura.
  • 1990–1993: Jäsen, Kansallisen veteraanipäivän työryhmä
  • 1994–1998: Sihteeri, Suomen Heraldinen Seura.
  • 2000–: Matrikkelitaiteilija, Suomenselän taiteilijaseura r.y.
  • 2009–2015: Puheenjohtaja, Ilmajoen Taideyhdistys r.y.
  • 2015–: Kunniapuheenjohtaja, Ilmajoen Taideyhdistys r.y.

Juhani Toukosen taidetta ja heraldiikkaaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Kadettiupseerit 1920–2010. Kadettikunta ry ja Upseeriliitto ry, 2010.
  2. Tutkimusalue: ”Puolustusvoimien työaikaperusteiset korvaukset ja niiden muutokset vuosina 1970–1990. Tutkimus julkaistiin Sotilasaikakausilehdessa ja Päällystölehdessä vuonna 1992
  3. Ote ulkoasiainministeri Paavo Väyrysen kiitoskirjeestä majuri Juhani Toukoselle 11. syyskuuta 1986: ” ...pyydän saada kiittää Teitä mittavasta ja uhtautuvaisesta työpanoksestanne, joka merkittävällä tavalla edesauttoi presidentti Kekkosen hautajaisjärjestelyiden toteuttamista hetken ja tilaisuuden luonteen vaatimalla kaikella arvokkuudella”
  4. Ilkka-lehti, 22. toukokuuta 2001
  5. Pohjalainen 29. elokuuta 1998
  6. Pohjalainen 29. elokuuta 1999
  7. Juhani Toukosen haastattelu vuonna 2016
  8. Hämeen Sanomat: Juhani Toukonen ikuisti presidentin Hämeen Sanomat. Viitattu 15.9.2004.
  9. ” Everstiluutnantti maalasi ylipäällikkönsä”, Aamulehti 7.4.2005
  10. Uusimäki, Jussi: Ilmajokiset olympia-edustajat kankaalle. Ilmajoki-lehti, 29.8.2017, nro 69.
  11. Etelä-Suomen Sanomat 3. lokakuuta 2001
  12. mm. numerossa 32/2002 artikkeli Heraldiikkaa Kapatuosianmäellä sekä Hopealeijonassa 27/2007 artikkeli Teneriffan kunnallisvaakunat
  13. Karnila, Christer: Kunniamerkit ja niiden käyttö 1994, ISBN: 9789510191729 , Jäntti, Lauri ja Karnila, Christer : Kunniamerkit ja niiden käyttö 1991, ISBN 951-0-16802-5, Tetri, Juha E.: Kunniamerkkikirja, ISBN 951-20-6404-9
  14. ”Jussi Toukoselta ehdotus Akaan vaakunaksi, Akaan seutu 26.9.2006
  15. Tetri, Juha E: Kunniamerkkikirja. Ajatus kustannusosakeyhtiö, 1998.
  16. Pro Ilmajoki mitali Ylen uutiseti. 22.11.2015. Yle.fi.
  17. Huomionosoituksia aktiivisesti Reserviläisliiton verkkosivut. 2015. Reserviläisliitto.
  18. ”Rautalammille isännänviiri”, Savon Sanomat 15.9.2002
  19. ”Urheilukoulu sai oman lipun”, Etelä-Suomen Sanomat 1998
  20. Taiteilija ja heraldikko Kankaanpään seutu. 19.3.2012. Lehtitukku.
  21. Heraldikko ja taidemaalari Hämeen Sanomat. 6.5.2014. Lehtitukku.
  22. Heraldiikkaa ja öljymaalauksia -taidenäyttely janakkala.fi.