Avaa päävalikko

Juhani Pietarinen (16. joulukuuta 1938 Iisalmi7. elokuuta 2018 Helsinki)[1] oli Turun yliopiston käytännöllisen filosofian professori. Kirjoituksissaan hän käsitteli muun muassa filosofian klassikoita, lääkintäetiikkaa ja ympäristöfilosofiaa.

TeoksiaMuokkaa

  • Ilon filosofia: Spinozan käsitys aktiivisesta ihmisestä. Helsinki: Yliopistopaino, 1993 (4. painos 2001). ISBN 951-570-135-X.
  • Koukkunen, Kari & Pietarinen, Juhani: Lukiolaisen filosofia. 2, Syventävät kurssit: Ihminen ja arvot, tieto ja yhteiskunta. 2. uudistettu painos. Kuopio: Kustannuskiila, 1998 (1. painos 1995). ISBN 951-657-389-4.
  • Platonin harmonisen mielen etiikka. Helsinki: Yliopistopaino, 1996. ISBN 951-570-308-5.
  • Pietarinen, Juhani & Poutanen, Seppo: Etiikan teorioita. Helsinki: Gaudeamus, 1996 (4. painos 2005). ISBN 951-662-741-2.
  • Pietarinen, Juhani ym.: Ympäristönsuojelu ja yhteiskunta. Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisuja A 59. - 2. uudistettu painos (3. painos 2001). Turku: Turun yliopisto, 1997. ISBN 951-29-1025-X.
  • Platonin filosofia. Turku: Kirja-Aurora, 2001. ISBN 951-29-1917-6.
  • Mitä Platon on minulle opettanut. Helsinki: Kirjastudio, 2005. ISBN 952-482-015-3.
  • Pietarinen, Juhani: Suomalaisen filosofian vaiheita. Turku: Areopagus, 2015. ISBN 978-952-99791-8-9.

LähteetMuokkaa

  1. Juhani Pietarinen 1938–2018 (tilaajille) (muistokirjoitus) Helsingin Sanomat. 13.9.2018. Viitattu 13.9.2018.
Tämä filosofiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.