Wikipedia

Juhani Knuuti

suomalainen lääkäri ja tutkija, Turun yliopiston kliinisen lääketieteen professori, Turun PET keskuksen johtaja

Matti Juhani Knuuti (s. 1960)[4] on suomalainen lääkäri ja tutkija. Hän toimii Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Tyksin yhteisen valtakunnallisen PET-keskuksen johtajana ja professorina.[2][5] Hän toimii samalla ylilääkärinä Tyksin kliinisen fysiologian, isotooppi- ja PET-tutkimusten yksikössä. Hän on myös Leidenin yliopiston (Leiden University Medical Center) kardiologian klinikan vieraileva professori kaudella 2019–2025.

Juhani Knuuti
Henkilötiedot
Koko nimi Matti Juhani Knuuti[1]
Syntynyt1960 (ikä 64–65)
Kansalaisuus Suomi
Ammatti lääketieteen professori, PET-keskuksen johtaja[2]
Koulutus ja ura
Tutkinnot Turun yliopisto (LL 1985, LkT 1993)[3]
Instituutti PET-keskus, Turun yliopisto
Tutkimusalue Lääketiede, kliininen fysiologia, cardiovascular physiology (käännä suomeksi), Isotooppilääketiede ja medical imaging (käännä suomeksi)
Palkinnot useita, mm. 2017 Highly Cited Researchers (2017), Hyvän tiedon omena (2020), Vuoden professori (2021), Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto (2021), Sydäntutkimuksen suurpalkinto (2021) ja Pro Scientia -palkinto (2023)
Aiheesta muualla
Kotisivu

Vuonna 2011 hänelle myönnettiin Suomen Leijonan ritarikunnan 1. luokan ritarimerkki ja vuonna 2024 Suomen Leijonan Komentajamerkki. Suomalainen Tiedeakatemia kutsui Knuutin jäsenekseen vuonna 2020.[4]

Tutkimustoiminta

muokkaa

Knuuti on tutkinut erityisesti sydänlihaksen verenkiertoa ja aineenvaihduntaa kohdistuen sepelvaltimotautiin ja sydämen vajaatoimintaan.[4] Tutkimuskohteena on ollut kajoamaton kuvantaminen, erityisesti positroniemissiotomografia (PET), tietokonetomografia (TT) ultraääni ja myös magneettikuvantaminen ja isotooppikuvantaminen. Hän on johtanut vuosina 2008–2019 Suomen akatemian rahoittamaa verenkierto- ja aineenvaihduntasairauksien tutkimuksen huippuyksikköä, johon osallistui Turun yliopiston ohella tutkijoita Itä-Suomen yliopistosta.[6][7]

Vuoden 2022 loppuun mennessä Knuuti on Web of Science -tietokannan mukaan julkaissut yli 1000 tieteellistä artikkelia, joihin on viitattu noin 134 000 kertaa, ja hänen h-indeksinsä on 117.[8][9] Eniten julkaisuja hänellä on lehdissä European Heart Journal, Diabetologia, Circulation, European Heart Journal - Cardiocascular Imaging, Journal of Nuclear Cardiology, European Journal of Nuclear Medicine and Molecular Imaging ja Journal of American College of Cardiology.

Vuosina 2017, 2018, 2020 ja 2021 Knuuti nousi arvostetulle viitatuimpien tutkijoiden Highly Cited Researchers -listalle kliinisen lääketieteen aihepiiristä. Maailmanlaajuisesti tällä listalla on kaikki aihealueet mukaan luettuna runsaat 3 300 tutkijaa, joista runsas 20 työskentelee Suomessa.[10][11] Knuuti on saanut runsaasti viittauksia muun muassa sydänsairauksiin liittyvien eurooppalaisten Käypä hoito -suositusten laatimiseen osallistumisen kautta (esimerkiksi[12] [13]).

Knuuti on pitänyt satoja luentoja kansainvälisissä kongresseissa ja kokouksissa ja ollut vastaväittäjänä kahdeksassa väitöstilaisuudessa Suomessa ja ulkomailla. Hän on ohjannut 29 tohtorin väitöskirjaa.

Tieteen yleistajuistaja

muokkaa

Hän pitää lääketiedettä yleistajuistavaa Antidootti-verkkosivustoa, josta löytyy lukuisia blogikirjoituksia sekä myös blogia Uusi Suomi Puheenvuoro -palstalla.[14] Lisäksi hän kirjoittaa säännöllisesti myös muihin julkaisuihin, kuten esimerkiksi Professoriliiton Professoriblogiin.[15]

Vuonna 2016 Lääkäriseura Duodecim myönsi Knuutille Tiedottajapalkinnon ansiokkaasta lääketieteen yleistajuistamisesta Turun Sanomille laatimiensa terveysblogien vuoksi.[2] Myös Terveystoimittajat ry on palkinnut Knuutin Hyvän tiedon omena -tunnustuksella (2020) hänen ansiokkaasta blogistaan, ja Knuutia luonnehditaan "rohkeasti mielipiteitään esille tuovaksi tieteellisen tutkimuksen puolustajaksi".[16] Vuonna 2020 Skepsis ry myönsi Knuutille Sokrates-palkinnon ”ansiokkaasta tiedeviestinnästään ja rohkeudestaan esiintyä julkisuudessa omalla persoonallaan”.[17] Professoriliitto nimesi hänet Vuoden professoriksi 2021.[18] Samana vuonna 2021 hän sai myös Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon "väsymättömästä työstä terveysvalistajana".[19] Vuonna 2023 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi Knuutile Pro Scientia -palkinnon. Palkinto myönnetään tieteen puolestapuhujalle, henkilölle tai muulle taholle, joka on puheillaan, kirjoituksillaan tai muulla toiminnallaan merkittävästi edistänyt tieteen asemaa yhteiskunnassa.

Vaihtoehtoisten hoitojen kriitikko

muokkaa

Juhani Knuuti on profiloitunut täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen kommentoijana julkisuudessa. Hän on osallistunut keskusteluihin, joissa on peräänkuulutettu vaihtoehtohoitojen valvontaa ja lainsäädäntöä.[20]

Knuuti on toiminut asiantuntijana joissakin paljon mediahuomiota saaneissa tapauksissa. Maria Nordinin ja professori Juhani Knuutin välinen kiista nousi esiin erityisesti Nordinin "Eroon oireista" -verkkokurssin myötä. Kurssilla Nordin esitteli menetelmiä, joiden hän väitti auttavan erilaisten oireiden lievittämisessä tietoisuus- ja mielikuvaharjoitusten avulla. Knuuti analysoi kurssin sisältöä ja ilmaisi huolensa siitä, että jotkut väitteet olivat tieteellisesti perusteettomia ja mahdollisesti vaarallisia.[21] Kiista sai laajaa huomiota mediassa, ja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) puuttui asiaan määräämällä Nordinille 100 000 euron uhkasakon kurssin markkinoinnin vuoksi, koska sen katsottiin sisältävän terveyttä vaarantavia väitteitä. Myöhemmin hallinto-oikeus kuitenkin kumosi päätöksen.

Toiminta tieteellisissä lehdissä ja yhdistyksissä

muokkaa

Knuuti toimii Senior Associate Editorina tieteellisessä lehdessä European Heart Journal – Cardiovascular Imaging. Lisäksi Knuuti on ollut toimituskunnan jäsenenä seuraavissa tieteellisissä lehdissä: Journal of Nuclear Cardiology, European Journal of Nuclear Medicine and Molecular Imaging, Current Medical Imaging Reviews, Current Radiopharmaceuticals, JACC, JACC Cardiovascular Imaging, Circulation Cardiovascular Imaging, ISRN Molecular Imaging, European Journal of NMMI Research.

Knuuti on aktiivinen jäsen useissa kotimaisissa (Suomen Kardiologinen Seura, Lääketieteellinen radioisotooppiyhdistys, Kliinisen fysiologian yhdistys) ja kansainvälisissä yhdistyksessä, kuten European Society of Cardiology ja European Association of Nuclear Medicine. Knuuti on Euroopan Kardiologisen Seuran Fellow (FESC).

Hän on ollut Euroopan sydänyhdistyksen Käypä hoito -komiteassa 2011–2014 ja 2016–2019 (European Society of Cardiology, Guidelines Committee) ja on kirjoittajana yli kymmenessä Käypä hoito -ohjeessa.

Palkinnot tieteellisistä ansioista

muokkaa

Hänet on palkittu työstään Scandinavian Society of Clinical Physiology and Nuclear Medicinen myöntämällä Big Scientific Prize -palkinnolla. Vuonna 2005 hänet kutsuttiin pitämään Marie Curie -luento radiolääketieteen vuosittaisessa kongressissa.[22] Hänelle on myönnetty seuraavat palkinnot: Sauli Viikari –medal (2010), Distinguished Recognition medal, Faculty of Medicine, University of Turku (2010), Torgny Sjöstrand lecturer, by Swedish Society for Clinical Physiology (2018), WARMTH, Lifetime Achievement Award (2018), Arto Uusitalo Award (2018) ja sekä Sydäntutkimussäätiö myönsi Sydäntutkimuksen suurpalkinnon sydänsairauksiin kohdistuneen tutkimuksen perusteella.[23]

Kirja

muokkaa

Knuutilta ilmestyi vuonna 2020 kirja Kauppatavarana terveys, jossa hän arvioi suosittuja terveysväitteitä tutkitun tiedon valossa. Kirjassa on analysoitu 72 erilaista terveysteemaa tai hoitoa ja niihin liittyvät yli 250 terveysväitettä.[24] Kirjassa Knuuti on käsitellyt myös useita vaihtoehtoisia ja täydentäviä hoitomuotoja, ja esitellyt oman ehdotuksensa hoitojen luokitteluksi.[25] Kirja julkaistiin samaan aikaan kun sosiaali- ja terveysministeriö oli aloittamassa selvitystä vaihtoehto- ja uskomushoitojen sääntelymahdollisuuksista.[26]

Kritiikki

muokkaa

Luontaisterveys -lehden numerossa 7/2020 Tampereen yliopiston terveyden edistämisen dosentti Pauliina Aarva määritteli kirjan pamfletiksi. Samassa jutussa luontaishoitoalan foorumin puheenjohtaja Antti Pietiäinen puolestaan arvioi Knuutin luovan kirjallaan vastakkainasettelua.[26] Aarva on myöhemmin esittänyt kritiikkiä Knuutin kirjasta tiedettä ja terveyttä käsittelevässä blogissaan. Aarvan mielestä kirjassa on "voimakasta asenteellisuutta, ikäviä vääristymiä, pinnallista täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen tutkimusten kuvausta ja epäselvää terminologiaa".[27] Toisaalta Aarva on nähnyt kirjassa myös paljon jokaiselle kansalaiselle tarpeellista tietoa.[28]

Luontaishoitoalan foorumi ry on yhdistyksensä sivulla arvostellut Knuutin kirjaa Kauppatavarana terveys asenteellisuudesta ja valikoivan tieteellisen tiedon käyttämisestä.[29] Luontaishoitoalalla ärtymystä on myös herättänyt se, että Knuuti ei käytä kirjassa kansainvälisessä tieteellisessä kirjallisuudessa vakiintunutta termiä täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot (CAM, Complementary and Alternative Medicine).[28] Erimielisyyttä on myös syntynyt kirjan väitteestä, ettei Suomessa ole lakia, joka sääntelisi lääketieteen ulkopuolisten hoitojen antamista[30] ja että lääketieteen ulkopuolisten hoitojen alat Suomessa eivät ole järjestäytyneet[31][32].

Virheellisiä väitteitä

muokkaa

Filosofian tohtori Christer Sundqvist on pitänyt Turpaduunari- terveysblogissaan päivittyvää listaa kirjassa havaituista virheistä ja puutteista.[33] Juhani Knuuti on myöntänyt osan listan virheistä, mutta katsoo niiden olevan yksityiskohtia koskevia virheitä, jotka eivät vaikuta itse viestiin.

Jotkin kirjan tiedot on todettu harhaanjohtaviksi. Kirjassa esimerkiksi väitetään virheellisesti, että 8% syöpäpotilaista käyttää pelkästään täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitoja. Tähän perustuen Knuuti esittää kirjassa, että mahdollinen lääketieteellisen hoidon viivästymisestä aiheutuva haitta voi olla merkittävä.[34]

Kirjassa esitetty analyysi William Bengstonin hiiritutkimuksista poikkeaa tohtori Johanna Blomqvistin omassa kirjassaan (2016) esittämistä tiedoista. Kirjassa sivulla 199 esitetty taulukko ei vastaa tutkimuksen lähdettä. Blomqvist on selittänyt tutkimuksen taustaa Pauliina Aarvan blogissa, ja on syyttänyt Knuutia oleellisten tietojen pois jättämisestä. Knuuti itse katsoo toimineensa läpinäkyvästi.[35]

Knuuti on siteerannut lääkäri Antti Heikkilää väärin kirjassaan ja tähän perustuen arvioinut Heikkilän vihjailleen salaliitosta. Kirjassa ei kuitenkaan mainita Heikkilää nimeltä, vaan ainoastaan viitataan Helsingin Sanomissa 16.12. 2018 esitettyyn haastatteluun.[36][37]

Kirjat

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ JulkiTerhikki Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. Arkistoitu 28.10.2021. Viitattu 14.6.2021.
  2. ↑ a b c Arkistoitu kopio Turun Sanomat, ts.fi. 18.11.2016. Arkistoitu 16.11.2017. Viitattu 16.11.2017.
  3. ↑ Juhani Knuuti, MD, PhD (pdf) (lyhyt cv) 2010. Japan Science and Tecnology Agency, jst.go.jp. Viitattu 16.11.2017.
  4. ↑ a b c Vuoden professori 2021 – professori Juhani Knuuti 14.1.2021. Professoriliitto ry. Viitattu 14.6.2021.
  5. ↑ Arkistoitu kopio Turun yliopisto, utu.fi. Arkistoitu 16.11.2017. Viitattu 16.11.2017.
  6. ↑ Tutkimuksen huippuyksiköt: 2014–2019 Tieteen huipulla (pdf) (esite) Suomen Akatemia, aka.fi. Viitattu 16.11.2017.
  7. ↑ Centre of Excellence in Cardiovascular and Metabolic Disease (englanniksi)
  8. ↑ Juhani Knuuti Publons. Viitattu 21.12.2021. (englanniksi)
  9. ↑ Web of Science www.webofscience.com. Viitattu 20.12.2022.
  10. ↑ 2017 Highly Cited Researchers (2017 Viitatuimmat tieteilijät. Kirjoittamalla kohtaan "Search name and affiliation" maanimi "Finland" voi hakea kotiorganisaatioltaan Suomessa toimivat tieteilijät) Clarivate Analytics, clarivate.com. Viitattu 16.11.2017. (englanniksi)
  11. ↑ Christopher King: The World’s Most Influential Scientific Minds (Listaus perustuu Web of Sciencen viitetietokantaan ja mukana on noin 3 300 eniten edellisen 11 vuoden aikana viitatuinta tieteilijää maailmanlaajuisesti. Julkaisutietokannan kattavuudesta johtuen haku korostaa vahvasti englanninkielisiä julkaisuja.) 14.11.2017. Clarivate Analytics, clarivate.com. Viitattu 16.11.2017. (englanniksi)
  12. ↑ Juhani Knuuti, William Wijns, Antti Saraste, Davide Capodanno, Emanuele Barbato, Christian Funck-Brentano, Eva Prescott, Robert F. Storey, Christi Deaton, Thomas Cuisset, Stefan Agewall, Kenneth Dickstein, Thor Edvardsen, Javier Escaned, Bernard J. Gersh, Pavel Svitil, Martine Gilard, David Hasdai, Robert Hatala, Felix Mahfoud, Josep Masip, Claudio Muneretto, Marco Valgimigli, Stephan Achenbach, Jeroen J. Bax, ESC Scientific Document Group: 2019 ESC Guidelines for the diagnosis and management of chronic coronary syndromes. European Heart Journal, 14.1.2020, 41. vsk, nro 3, s. 407–477. PubMed:31504439 doi:10.1093/eurheartj/ehz425 ISSN 1522-9645 Artikkelin verkkoversio.
  13. ↑ Macmurray, John J. M. et al: ESC Guidelines for the diagnosis and treatment of acute and chronic heart failure 2012 European Journal of Heart Failure, 14 (8): 803–869. Aug. 2012. wiley.com. Viitattu 16.11.2017. (englanniksi)
  14. ↑ Juhani Knuuti: Tekijä: Juhani Knuuti Uusi Suomi Puheenvuoro. Viitattu 20.12.2022.
  15. ↑ Professoriblogi - Suomalaiset luottavat tieteeseen, mutta eivät kaikki Professoriblogi. Arkistoitu 20.12.2022. Viitattu 20.12.2022.
  16. ↑ Hyvän tiedon omena Juhani Knuutille 9.1.2020. Lääkärilehti, laakarilehti.fi. Viitattu 9.1.2020.
  17. ↑ Sokrates-palkinto 2020 Skepsis ry. Viitattu 14.6.2021.
  18. ↑ Juhani Knuuti valittiin Vuoden professoriksi Lääkärilehti, laakarilehti.fi. 14.1.2021. Viitattu 14.1.2021.
  19. ↑ Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot vuodelle 2021 jaettiin – Nuorten näkökulma esillä monen palkitun työssä 16.9.2021. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 21.12.2021.
  20. ↑ Valheelliset terveysväittämät jylläävät – vaihtoehtohoidoille vaaditaan valvontaa: ”Someviestintää ei oikeastaan säätele mikään” 27.5.2021. MTV Uutiset. Viitattu 27.3.2025.
  21. ↑ Maria Nordin – Eroon oireista 5.10.2019. Juhani Knuutin blogi. Viitattu 27.3.2025.
  22. ↑ Merkittävä tunnustus professori Juhani Knuutille Turun Sanomat, ts.fi. 26.10.2005. Viitattu 9.1.2020.[vanhentunut linkki]
  23. ↑ Sydäntutkimuksen Suurpalkinto professori Juhani Knuutille 17.11.2021. Sydäntutkimussäätiö. Viitattu 21.12.2021.
  24. ↑ https://www.prisma.fi/tuotteet/110034183/knuuti-kauppatavarana-terveys-selviydy-terveysvaitteiden-viidakossa-110034183
  25. ↑ Knuuti, Juhani: Kauppatavarana terveys, s. 243. Minerva, 2020. ISBN 978-952-375-067-8
  26. ↑ a b Terttu Iiskola: Täydentävien hoitojen tulevaisuus valmistelussa. Luontaisterveys, 2020, nro 7, s. 50-51.
  27. ↑ Asenteellisuus häiritsee tiedonjulkistamispalkinnon saajan tietokirjassa 28.9.2021. Liinan blogi. Viitattu 27.3.2025.
  28. ↑ a b Juhani Knuutin kirjauutuuden faktantarkistusta 13.8.2020. Liinan blogi. Viitattu 27.3.2025.
  29. ↑ Lukuisia virheitä Juhani Knuutin kirjassa Kauppatavarana terveys 26.9.2021. luontaishoitoala.fi. Viitattu 15.1.2022.
  30. ↑ Lääketieteen ulkopuolisista hoidoista – parannusehdotuksia Juhani Knuutin uutuuskirjaan 17.8.2020. Liinan blogi. Viitattu 27.3.2025.
  31. ↑ Luontaishoitoala on tottavie järjestäytynyt 5.2.2018. Turpaduunari. Viitattu 27.3.2025.
  32. ↑ Pohjoismainen Homeopaattiyhdistys ry ja Suomen Homeopaatit ry: Juhani Knuutin uutuuskirjassa virheellistä tietoa täydentävien hoitojen järjestäytymisestä ja itsesääntelystä 13.8.2020. TAIMI-koulutus Oy. Viitattu 2.4.2025.
  33. ↑ Kauppatavarana asennevamma 21.10.202. turpaduunari.fi. Viitattu 15.1.2022.
  34. ↑ Mihin kahdeksan prosenttia viittaa? – parannusehdotuksia Juhani Knuutin uutuusteokseen 18.8.2020. Liinan blogi. Viitattu 27.3.2025.
  35. ↑ Valikoivaa ja vinoa raportointia Knuutin kirjassa 28.8.2020. Liinan blogi. Viitattu 27.3.2025.
  36. ↑ Knuuti, Juhani: Kauppatavarana terveys, s. 17. Minerva, 2020. ISBN 978-952-375-067-8
  37. ↑ Kelpo kirjassa virhesitaatti – korjausehdotus Juhani Knuutin uutuusteokseen 21.8.2020. Liinan blogi. Viitattu 27.3.2025.

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Juhani_Knuuti&oldid=23146182”