Juha Rekola

Juha Rekola on suomalainen toimittaja ja kansainvälisten asioiden asiantuntija.[1]

Rekola on suorittanut Master of Arts - tutkinnon Eurooppalaisesta journalismista Walesin yliopistossa vuonna 1995.[2]

Rekola toimi Suomen Journalistiliiton kansainvälisenä asiamiehenä vuosina 2006–2021, jolloin hän jäi eläkkeelle.[1]

Rekola on työskennellyt aktiivisesti ammattitaitoisen ja eettisen journalismin, sananvapauden ja toimittajien turvallisuuden puolesta, viime vuosina erityisesti Venäjän, Afganistanin, Valko-Venäjän, Ukrainan ja palestiinalaisten journalistien puolesta.[3]

Rekola on työskennellyt vapaaehtoisena useissa merkittävissä tehtävissä, kuten Viestintä ja kehitys -säätiön puheenjohtajana 2007–2019 ja hallituksessa 2024 ->, Suomen Oneworld-portaaliyhdistyksen ja kehitysmaatoimittajien Maailman Sivu ry:n puheenjohtajana sekä toiminut useissa muissa järjestöjen johtotehtävissä.[1][4]

Rekola on ollut Suomen edustaja UNESCO:n kehityspohjelman IPDC:n neuvostossa ja oli Suomen kansallisen Unesco-toimikunnan jäsen kaksi kautta 2007-2015. Hän on toiminut useissa kansainvälisissä toimittajajärjesdtöissä, mm. Euroopan Journalistiliitossa EFJ:ssä ja myös kansainvälisessä journalistiliitossa IFJ:ssä ennen kuin Suomen Journalistiliitto erosi IFJ:stä vuonna 2023 järjestön korruption ja epädemokraattisuuden vuoksi.[5] Hän toimi kahdesti Pohjoismaiden Journalistiliiton NJF:n pääsihteerinä. Kehitysyhteistyön Palvelukeskuksen KEPA:n (nykyään FINGO) tiedotuspäällikkönä ja muissa viestinnän johtotehtävissä Rekola toimi 1993-2005.[1]

Rekola on ollut päätoimittajana useissa lehdissä, kuten Journalisti-Journalisten -ammattilehdessä (vt. 2008–2009)[6] ja päätoimittajana myös Kumppani / Maailman Kuvalehdessä. Hän toimi Rauhan Puolesta – lehden toimitussihteerinä (vv. 1984-89)[7] ja sitä ennen Uusi Valta – lehden toisena päätoimittajana ja Soihdunkantaja- ja Toveri – lehtien toimitussihteerinä. Journalistiliiton jäsen hän on ollut. vuodesta 1982.[1]

Työpaikkojen välissä Rekola toimi freelance-toimittajana ja matkusti paljon. Hän teki vv. 1989–1992 töitä freelance-kirjeenvaihtajana mm Ylelle ja Kansan Uutisille Etelä-Aasiasta[1], asemapaikkanaan Delhi (tarkemmin Uttar Pradeshissa sijaitseva NOIDA – tuolloin kaikkea muuta kuin rikkaiden asuinalue. Asunto oli vajaan puolen kilometrin päässä nykyisestä formularadasta).[8]

Rekola on ollut aktiivinen rauhanliikkeessä ja solidaarisuusliikkeessä 1970-luvulta asti, Koulussaan hän järjesti Taksvärkkikeräyksiä mm. Vietnamiin ja Chileen ja toimi myöhemmin mm. Helsingin Taksvärkkitoimikunnan sihteerinä 1978 keräyksessä Chilen ja Etelä-Afrikan vapautusliikkeen ANC:n hyväksi. Hän toimi myös Rauhanpuolustajien Afrikka-komitean tiedotussihteerinä ja oli myöhemmin apartheid-politiikan kaaduttua perustamassa Suomi Etelä-Afrikka –seuraa.[1]

1970-luvulla Rekola toimi aktiivisesti Teiniliitossa ja oli liiton varapuheenjohtajana liiton loppuaikoina1978–1979. Hän toimi myös Ammattikoululaisten liiton pääsihteerinä 1979–1980.[1]

Rekola oli 1970-80 -luvuilla aktiivinen Suomen Demokraattisessa Nuorisoliitossa ja oli Suomen Kommunistisen puolueen jäsen muutaman vuoden vuosikymmenten vaihteessa. Alkujaan sinipaitainen taistolaisnuori liittyi ns. “kolmaslinjalaisten” joukkoon ja petyttyään puoluepolitiikkaan ryhtyi “itseajattelevaksi punavihreäksi vasemmistolaiseksi”.[8]

Juha Rekola asuu Hangossa vaimonsa Hilkan kanssa ja hänellä on diagnosoitu Parkinsonin tauti. Rekola on kertonut avoimesti sairaudestaan ja sen vaikutuksista arkeensa.[9]

Rekola on kirjoittanut useita teoksia ja satoja lehtijuttuja erityisesti globaalin etelän maista. Hän on myös ohjannut kolme dokumenttielokuvaa ja ollut mukana parissakymmenessä tuotannossa.[10][1]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d e f g h i Rekola www.juharekola.fi. Viitattu 9.1.2025.
  2. Etusivu Maailman Kuvalehti. Viitattu 9.1.2025.
  3. Manu Haapalainen: Venäjä, murhat ja moraali. Salla Nazarenko astuu Juha Rekolan tehtävään, johon kuuluvat politiikka, etiikka ja koko maapallon asiat. Journalisti. 2.11.2021. Viitattu 9.1.2025.
  4. Etusivu - Viestintä ja kehitys -säätiö Viestintä ja kehitys -säätiö. Arkistoitu 4.10.2024. Viitattu 9.1.2025.
  5. Manu Haapalainen: ”IFJ ei ole halunnut korjata ongelmiaan" – Journalistiliitto eroaa kansainvälisestä liitosta Journalisti. 31.1.2023. Viitattu 9.1.2025.
  6. Juha Rekola: Viestikapula otettu vastaan. Journalisti, 2008. Suomen Journalistiiitto.
  7. Anu Harju: Rauhantekijä Juha Rekola: Ammattina kansainväliset yhteydet Rauhanpuolustajat. 30.10.2020. Viitattu 9.1.2025.
  8. a b Haastattelu 3.1.2025
  9. Oksana Chelysheva: Näin Juha Rekola elää arkeaan Parkinson taudin kanssa: ”Ensimmäinen askel on hyväksyä tosiasiat” Apu.fi. 27.6.2024. Viitattu 9.1.2025.
  10. Juha Rekola: Linkedin/ Juha Rekola Linkedin. 9.1.2025. Juha Rekola. Viitattu 9.1.2025.