Joukkolaina
Joukkolaina eli joukkovelkakirjalaina (JVK-laina), joskus myös bondi[1] (engl. bond), on yrityksen tai muun yhteisön yleisöltä ottama laina. Joukkolaina on yleensä jälkimarkkinakelpoinen.[2]
Sana joukkolaina on vakiintumassa lainan viralliseksi termiksi. Aiemmin joukkolainat laskettiin yleisesti liikkeelle paperimuodossa, jolloin lainasta annettiin todistukseksi joukkovelkakirja. Nykyisin paperimuoto on harvinainen; joukkolaina voidaan laskea liikkeelle arvo-osuuksina.[2]
Tavallisia joukkolainoja ovat debentuuri ja obligaatio.[3]
Keskeiset ehdot muokkaa
Joukkolainan keskeisiä ehtoja ovat laina-aika, kuponkikorko, koronlaskentaperusta, valuutta ja emissiokurssi. Laina-ajat vaihtelevat muutamasta vuodesta kymmeniin vuosiin. Kuponkikorko on usein kiinteä, mutta se voi olla myös sidottu johonkin viitekorkoon tai inflaatioon. Kuponkikorko maksetaan Euroopassa usein kerran vuodessa ja Yhdysvalloissa useamman kerran vuodessa.[2] Kuponkikorko lasketaan lainan nimellisarvosta.[4] Lainan takaisinmaksu tapahtuu yleisimmin vuosittaisina lyhennyksinä tai kertasuorituksena laina-ajan päättyessä (bullet-laina).[2]
Efektiivinen korko muokkaa
Todellinen eli efektiivinen korko riippuu lainan emissiokurssista eli hinnasta, jonka lainan ostaja maksaa lainasta. Mikäli lainan emissiokurssi on 100 prosenttia, maksaa lainan ostaja lainasta sen nimellisarvon. Jos emissiokurssi on vähemmän kuin 100 prosenttia, maksaa lainan ostaja lainasta vähemmän kuin sen nimellisarvon.
Tyypilliset liikkeellelaskijat muokkaa
Joukkolainat ovat suosittuja suuryritysten ja julkishallinnon rahoitusmuotoja. Joukkolainojen omistamisesta tekee suosittua lainojen verrattain likvidit markkinat. Jälkimarkkinoilla joukkovelkakirjan arvo riippuu erityisesti lainaan liittyvistä luottotappioriskeistä sekä markkinakorkojen muutoksista.
Ympäristöystävälliset bondit muokkaa
Ympäristöystävälliset tai vihreät bondit, englanniksi Green Bond, ovat kestävän kehityksen mukaisesti ympäristön hyvinvoinnin tai suojelemisen mahdollistaviin kohteisiin kohdistettuja joukkolainoja. Esimerkiksi Euroopan investointipankki tekee toimintaa vihreillä bondeilla.[5]
Suomessa Kuntarahoitus on myös laskenut liikkeelle vihreän bondin.[6]
Käsitteitä muokkaa
Nollakuponkilaina tarkoittaa joukkovelkakirjalainaa, jolle ei makseta korkoa. Sijoittaja saa tuottonsa myynti- ja ostohinnan erotuksena. Nollakuponkilainan emissiokurssi alittaa nimellisarvon.[3]
Yleisölaina tarkoittaa joukkovelkakirjalainaa, jota myydään yleisölle eikä vain tietylle kohderyhmälle.[3]
Juoksuaika tarkoittaa joukkolainan laina-aikaa.[3]
Kovenantti tarkoittaa lainaan liittyvää lisäehtoa. Kovenanteilla suojataan usein lainanantajan asemaa. Kovenantti voi esimerkiksi velvoittaa lainanottajan pitämään luottoluokituksensa tiettyä tasoa parempana tai muuten laina erääntyy heti.[2]
High yield -laina tarkoittaa sellaista korkeatuottoista joukkolainaa, jonka on laskenut liikkeelle yritys, jonka luottokelpoisuusluokitus on alle tietyn tason.[2]
Historia muokkaa
Venetsialaiset kehittivät joukkovelkakirjamarkkinat 1110-luvun lopulla.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Joukkovelkakirjalainat eli bondit sijoitusportfolion osana sijoitustieto.fi. Viitattu 25.1.2019.
- ↑ a b c d e f Sijoittajan korko-opas. Helsinki: Pörssisäätiö, 2016.
- ↑ a b c d Sinkko, Erkki ym.: Sanastoa. Markat tuottamaan. Piensijoittajan opas, 1987. Helsinki: Otava.
- ↑ Sijoittajan slangisanasto www.evli.com. Arkistoitu 21.3.2020. Viitattu 18.2.2018.
- ↑ Environment, EIB eib.org. Viitattu 25.1.2019.
- ↑ Kuntarahoitukselta Suomen ensimmäinen Green Bond seb.fi. Viitattu 25.1.2019.