José Ramos Horta

itätimorilainen poliitikko
(Ohjattu sivulta José Ramos-Horta)

José Ramos-Horta (s. 26. joulukuuta 1949 Dili, Portugalin Timor)[1] on itätimorilainen poliitikko, joka toimi maansa presidenttinä 20. toukokuuta 2007 – 20. toukokuuta 2012. Hän toimi aiemmin Itä-Timorin ulkoministerinä maan itsenäistymisestä (2002), sittemmin pääministerinä. Tätä ennen hän oli Itä-Timorin vastarintaliikkeen vaikuttajia ja puolestapuhuja maanpaossaan Indonesian miehityksen aikana (1975–1999).

José Ramos Horta
Ramos-Horta kuvattuna vuonna 2019
Ramos-Horta kuvattuna vuonna 2019
Itä-Timorin presidentti
20. toukokuuta 2022–
Pääministeri Taur Matan Ruak
Edeltäjä Francisco Guterres
Itä-Timorin presidentti
20. toukokuuta 2007 – 20. toukokuuta 2012
Edeltäjä Xanana Gusmão
Seuraaja Taur Matan Ruak
Itä-Timorin pääministeri
2006–2007
Edeltäjä Mari Alkatiri
Seuraaja Estanislau da Silva
Itä-Timorin ulkoministeri
2002–2006
Henkilötiedot
Syntynyt29. joulukuuta 1949 (ikä 74)
Portugali Dili, Portugalin Timor
Kansalaisuus Itä-Timor itätimorilainen
Lapset 1
Tiedot
Puolue sitoutumaton
Kunnianosoitukset Nobel-palkinto Nobelin rauhanpalkinto 1996
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
ramoshorta.com

Tausta ja yksityiselämä muokkaa

Horta syntyi Dilin kaupungissa, joka on nykyään Itä-Timorin pääkaupunki. Hänen äitinsä oli timorilainen ja isä silloiseen Portugalin hallitsemaan Timoriin karkotettu portugalilainen. Hortan perheeseen kuului Josén lisäksi 11 lasta, joista neljä joutui Indonesian armeijan surmaamaksi. José Ramos Horta sai peruskoulutuksensa katolisessa lähetystyökoulussa.

Horta on ollut naimissa Mosambikissa opiskelleen juristin, Ana Pessoan, kanssa. Vuonna 2009 Pessoa nousi Itä-Timorin valtakunnansyyttäjäksi, ja hänet nimitti virallisesti virkaan tämän entinen mies, Ramos-Horta.[2] Eron jälkeen Horta on kertonut käytännössä luovuttaneensa avioliittorintamalla eikä ole etsinyt uutta parisuhdetta. Hortalla on yksi poika, Loro Horta, joka työskentelee diplomaattina.[3]

Äidinkielensä tetumin lisäksi Horta osaa myös portugalia, ranskaa, englantia ja espanjaa.[1]

Toiminta Indonesian miehityksen aikana muokkaa

Horta opiskeli lakia Yhdysvalloissa ja palasi sitten Portugalin Timorille. Hänestä tuli tämän jälkeen poliittisesti aktiivinen ja portugalilaista hallintoa vastaan, minkä vuoksi hän joutui ensimmäisen kerran maanpakoon vuosina 1970–1971 määräpaikkana Portugalin Itä-Afrikka (nykyinen Mosambik).[4]

25-vuotiaana Horta valittiin ulkoministeriksi Itä-Timorin demokraattisen tasavallan hallitukseen. Vuonna 1975 Horta joutui uudestaan maanpakoon Indonesian armeijan miehityksen tieltä. Tällä kertaa hän päätyi New Yorkiin, oli FRETILINin puhemiehenä, ja vaati YK:ta toimiin Itä-Timorissa miehityksen takia. Noin 200 000 timorilaista sai surmansa Indonesian armeijan toimien takia 1976–1981.

Ura itsenäisessä Itä-Timorissa muokkaa

Pääministeriksi Horta valittiin 8. heinäkuuta 2006, edellisen pääministerin Mari Alkatirin erottua 25. kesäkuuta.

Presidenttinä muokkaa

Hän sai 9. toukokuuta 2007 presidentinvaalissa lähes 70 prosenttia äänistä.

Kapinallinen sotilas ampui 11. helmikuuta 2008 Hortaa vatsaan.[5] Horta palasi tajuihinsa kymmenen päivää kestäneen keinotekoisen kooman jälkeen.[6] Hyökkäyksen takana kerrottiin olleen entisen upseerin Alfredo Reinadon, joka oli yksi 2006 armeijasta erotetuista ja kapinaa yrittäneistä. Reinado johti hallituksen vastaisia kapinallisia.[7] Horta toipui välikohtauksesta sairaalassa ja jatkoi presidenttikautensa loppuun saakka. Hänen ei onnistunut kuitenkaan voittaa vaaleissa toista kautta.[4]

Presidenttiyden jälkeen muokkaa

Vuonna 2013 YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon nimitti Hortan pääsovittelijaksi Guinea-Bissaun kriisissä, jossa armeija kaappasi vallan maassa.[8]

Horta oli vuoden 2022 presidentinvaalien yksi kärkiehdokkaista ja pääsi toiselle kierrokselle haastamaan istuvan presidentin Francisco Guterresin.[9] Horta voitti vaalit toisella kierroksella saatuaan hieman vajaa 63 % annetuista äänistä. Hänen on määrä astua virkaan 20. toukokuuta, jolloin Itä-Timor juhlii itsenäisyytensä 20-vuotisjuhlapäivää.[10]

Kunnianosoituksia muokkaa

Ramos-Horta sai vuonna 1993 Thorolf Rafton muistopalkinnon ihmisoikeustyöstä.[11]

Hortan elämänvaiheita on käsitelty myös elokuvissa kuten Balibao (2009), jossa häntä esittää Oscar Isaac ja dokumenttielokuva The Diplomat (2000), jossa Horta esittää itseään.[12][13]

Nobel-palkinto muokkaa

Joulukuussa 1996 José Ramos-Horta jakoi Nobelin rauhanpalkinnon yhdessä maanmiehensä piispa Carlos Felipe Ximenes Belon kanssa.[1] Palkinnon perusteluina olivat näiden miesten ”pitkään jatkuneet pyrkimykset pienen kansan riippumattomuuden takaamiseksi” ja ”että tämä palkinto nopeuttaisi diplomaattisen ratkaisun löytymistä Itä-Timorin konfliktissa kansojen itsemääräämisoikeuden periaatteita noudattaen”.

Ulkomaalaiset kunnianosoitukset muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b c José Ramos-Horta nobelprize.org. Viitattu 8.12.2020. (englanniksi)
  2. Correspondents Report - Jose Ramos-Horta's ex-wife to be appointed East Timor's new prosecutor general 22.3.2009. abc.net.au. Viitattu 19.4.2022. (englanniksi)
  3. The humble leader Bangkok Post. 10.8.2015. Viitattu 19.4.2022. (englanniksi)
  4. a b Jose Ramos-Horta | Biography & Facts 2022. Encyclopædia Britannica. Viitattu 19.4.2022. (englanniksi)
  5. Shot East Timor leader 'critical' 11.2.2008. BBC News. Viitattu 19.4.2022. (englanniksi)
  6. Itä-Timorin presidentti palasi tajuihinsa Yle Uutiset. 21.2.2008. Viitattu 19.4.2022.
  7. Q&A: East Timor unrest Guardian. Viitattu 11.02.2008.
  8. E Timor's Jose Ramos-Horta gets UN Guinea-Bissau role BBC News. 1.1.2013. Viitattu 19.4.2022. (englanniksi)
  9. Timor-Leste’s Ramos Horta and ‘Lu Olo’ Guterres face off in presidential election the Guardian. 19.4.2022. Viitattu 19.4.2022. (englanniksi)
  10. Ramos-Horta wins East Timor presidential election: officials France 24. 20.4.2022. Viitattu 22.4.2022. (englanniksi)
  11. Raftoprismottakere 2022. The Rafto Foundation. Viitattu 19.4.2022. (norjaksi)
  12. Balibo (2009) 2022. IMDb. Viitattu 19.4.2022. (englanniksi)
  13. The Diplomat (2000) 2022. IMDb. Viitattu 19.4.2022. (englanniksi)
  14. a b ENTIDADES ESTRANGEIRAS AGRACIADAS COM ORDENS PORTUGUESAS - Página Oficial das Ordens Honoríficas Portuguesas 2022. ordens.presidencia.pt. Viitattu 19.4.2022. (portugaliksi)
  15. Australia honours former East Timor President Ramos-Horta SBS News. Viitattu 19.4.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa