Jori Sivonen

suomalainen säveltäjä, muusikko ja tuottaja

Jori Sakari Sivonen (11. huhtikuuta 1948 Juankoski3. heinäkuuta 2019 Helsinki[1]) oli suomalainen säveltäjä, muusikko ja tuottaja, joka osallistui 1970-luvulta alkaen vahvasti suomalaisen iskelmämusiikin tekemiseen.

KoulutusMuokkaa

Jori Sivonen opiskeli Sibelius-Akatemiassa kontrabasson soittoa ja soitti muun muassa Radion sinfoniaorkesterissa ja Helsingin kaupunginorkesterissa. Opiskeluaikoinaan hän siirtyi studio- ja keikkamuusikoksi, sekä alkoi toimia freelance-kapellimestarina levy-yhtiöille.[2]

UraMuokkaa

Sivonen toimi 1980-luvun alkupuolella tuottajana Finnlevyssä, minkä jälkeen hän perusti oman erityisesti mainosmusiikkia tuottavan äänimainontatoimiston.[2] Peter von Bagh ja Ilpo Hakasalo kirjoittivat Iskelmän kultaisessa kirjassa vuonna 1986, että Sivonen oli 1970-luvulta lähtien keskeisiä ja ahkerimpia ns. käyttöiskelmän säveltäjiä:

»Keskeistä on olla mukana nopeasti ja tehokkaasti ajan virtauksissa eikä pyrkiäkään luomaan musiikkia siltä pohjalta, että se jäisi elämään ja sisältäisi "ajattomia" aineksia. Toisaalta inhimillisten asioiden kiertokulku on sellainen, että juuri vaikkapa Jori Sivosen "kertamateriaalilla" tulee epäilemättä olemaan painokas merkityksensä, kun aikanaan tutkitaan esim. 70- ja 80-lukujen suosittuja jukebox-iskelmiä, jotka soivat jatkuvasti aikansa (puoli vuotta lienee useimmiten tällainen aktiivikausi) ja unohtuvat yleisesti sen jälkeen.»

[3]

Säveltäjäroolin lisäksi Sivonen vaikutti myös sovittajana sekä tuottajana. Hänen kynästään ovat syntyneet mm. monet hitit Lea Lavenille, Einille, Kake Randelinille ja Janne Tulkille.

Sivonen oli myös uranuurtaja konemusiikin kehittäjänä iskelmän saralla. Vuonna 1981 levytetty Taiskan Ei voittajaa on tiettävästi Suomen ensimmäinen kokonaan koneilla säestetty iskelmäkappale.[4] Vuonna 1983 ilmestyneellä Kake Randelinin albumilla Kop kop kop on myös käytetty huomattavasti syntetisaattoreita ja jonkin verran rumpukonetta.

1970-luvun lopun ja 1980-luvun puolivälin välisenä aikana Jori Sivosen tärkein yhteistyökumppani laulujenteossa oli sanoittaja Raul Reiman. Yhteistyön määrä hiipui kuitenkin 1980-luvun alkuvuosien jälkeen suomalaisen iskelmän lamakauden aikana ja loppui kokonaan Reimanin kuollessa vuonna 1987. Muita Sivosen tärkeitä yhteistyökumppaneita sanoittajista ovat olleet muun muassa Juha Vainio ja viime vuosina erityisesti Vexi Salmi.

Sivosen säveltämiä iskelmiä ovat esimerkiksi Paula Koivuniemen levyttämät ”Aikaan sinikellojen”, ”Sheikki tai Don” ja ”Sua vasten aina painautuisin”, Lea Lavenin ”Ei oo, ei tuu”, Kake Randelinin ”Avaa hakas” ja ”Et itkeä saa” sekä Frederikin ”Titanic”.[5]

Sivonen on käyttänyt myös salanimeä Onni Outava.

Sivonen kuoli 3. heinäkuuta 2019 aamuyöllä Helsingissä Laakson sairaalassa, jossa hän oli ollut keuhkokuumeen takia.[6]

LähteetMuokkaa

  1. Nissinen, Hannes: Säveltäjä Jori Sivonen on kuollut. Helsingin Sanomat, 5.7.2019, s. B 5. Artikkelin maksullinen verkkoversio.
  2. a b Suuri Musiikkitietosanakirja 6: Seg–Ö, s. 39. Helsinki: Weilin + Göös & Otava, 1992. ISBN 951-35-4730-2.
  3. Peter von Bagh ja Ilpo Hakasalo: Iskelmän kultainen kirja, s. 528. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08913-7.
  4. Kaarsalo, Juha: Joria duurissa ja mollissa. SELVIS, 2005, nro 2. Artikkelin verkkoversio.
  5. Von Bagh & Hakasalo 1986, s. 529.
  6. HS: Säveltäjä Jori Sivonen on kuollut – muistetaan monista iskelmähiteistä www.iltalehti.fi. Viitattu 13.9.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa