Jompainen on erään suomalaisen kansanrunon henkilö, joka on ehkä samaa kantaa kuin Kalevalassakin esiintyvä Joukahainen. Jompaisen kertomus on ensimmäinen muistiinmerkitty samporuno vuodelta 1817. Kertomuksen taltioi Carl Axel Gottlund Ruotsin Taalainmaan metsäsuomalaiselta vanhukselta Maija Turpiaiselta (Maja Hindricksdoter Turpoinen).

Jompainen liittyy tavallisesta poikkeavaan, ehkä äärimmilleen tiivistettyyn sampokertomukseen. Väinämöinen ja Jompainen lähtevät Pohjanmaalle hakemaan sammasta, joka on selvästi samaa sukua kuin muiden kertomusten sampo, mutta sammas tarkoittaa myös kirjaimellisesti pylvästä. Sankarit saavat sampaan kiinni, ja lähtevät sen kanssa merelle. Sammas kuitenkin pakenee pilveen. Jompainen lyö miekallaan sammalta kaksi varvasta poikki. Yksi varvas putoaa mereen, ja siitä tulee mereen suola. Toinen varvas putoaa maalle, ja siitä tulee maalle heinä. Jos Jompainen olisi onnistunut iskemään lisää varpaita, olisi vilja tullut kylvämättä.

Myöhemmin Karjalasta kerätyissä samporunoissa isketään myös varpaita irti, mutta ei sammolta, vaan siihen tarttuneelta Louhelta, joka on muuttautunut Kokko-linnuksi, ja on riistämässä sampoa takaisin itselleen. Varpaiden mukana saattaa pudota sammon osia, joista tulee rikkautta meriin tai maalle. Yksi vahingoittunut tai pieni varvas jää kuitenkin jäljelle, ja sen varassa Louhi kantaa sammon kannen Pohjolaan. Muutoin olisi saatu enemmän rikkautta.

Lähteet muokkaa

  • Lehtisalo, T.: Sampa, sammas. Virittäjä, 1929, 33. vsk, s. 1.
  • SKVR VII5 10