John Theophilus Desaguliers
John Theophilus Desaguliers (12. maaliskuuta 1683 La Rochelle, Ranska – 29. helmikuuta 1744 Lontoo) oli ranskalaissyntyinen englantilainen anglikaanipappi ja luonnontieteilijä. Hän oli tieteen popularisoinnin uranuurtajia.[3][4]
| John Theophilus Desaguliers | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | [1] La Rochelle [2] |
| Arvonimi | Reverend (käännä suomeksi) |
| Koulutus ja ura | |
| Väitöstyön ohjaaja | John Keill |
| Oppilaat | Philippe Vayringe |
| Tutkimusalue | Fyysikko |
|
|
|
Elämä ja ura muokkaa
Vuonna 1685 hänen hugenotti-isänsä, protestanttinen pastori, pakeni Ranskasta Englantiin perheineen. Isänsä kuoleman jälkeen Desaguliers opiskeli Christ Churchista Oxfordissa. Hän suoritti kandidaatin tutkinnon ja pätevöityi diakoniksi vuonna 1710, jolloin hänet nimitettiin myös John Keilin seuraajaksi kokeellisen filosofian luennoitsijaksi Hart Halliin. Hän luennoi hydrostaattisista, optisista ja mekaanisista aiheista. Vuonna 1712 hän suoritti maisterin tutkinnon, ja seuraavana vuonna hän asettui asumaan Channel Row'hun Westminsteriin ja jatkoi siellä luentojaan. Heinäkuussa 1714 hänet valittiin Royal Societyn jäseneksi ja kutsuttiin sen esittelijäksi ja kuraattoriksi. Isaac Newton, joka oli tuolloin seuran puheenjohtaja, piti häntä suuressa arvossa, ja hänestä tuli samana vuonna Chandosin herttuan kappalainen, joka lahjoitti hänelle tilan Middlesexissä. Vuonna 1717 hän luennoi kuningas Yrjö I:lle. Samoihin aikoihin hänet nimitettiin Walesin prinssi Fredrikin kappalaiseksi. Vuonna 1718 hän suoritti Oxfordissa oikeustieteen kandidaatin ja tohtorin tutkinnot. Helmikuussa 1741 hän sai Royal Societyn Copley-mitalin tunnustuksena onnistuneista kokeistaan. Vanhan Westminsterin sillan rakennustöissä vuosina 1738–1739 hän toimi neuvonantajana. Hän jatkoi luentojaan suurella menestyksellä kuolemaansa.[3][4]
Desaguliers oli ehkä ensimmäinen, joka piti oppineiden luentoja suurelle yleisölle. Hänen luentoihinsa osallistuivat aikansa oppineimmat miehet, ja ne tehtiin mielenkiintoisiksi taitavilla kokeilla. Hän keksi muun muassa planetaarion Newtonin teorioiden havainnollistamiseen. Desaguliers toimitti "Philosophical Transactions" -julkaisuun valoa, värejä, barometriä jne. käsitteleviä artikkeleita.[3][4]
Desaguliers oli myös nykyaikaisen vapaamuurariuden perustajia, oli Englannin suurloosin kolmas suurmestari ja osallistui merkittävästi "vapaamuurareiden perustuslain" laadintaan pappi James Andersonin kanssa vuonna 1723.[4][3]
Lähteet muokkaa
- ↑ (fr) Ranskan kansalliskirjasto, data.bnf.fr. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ (de) Saksan kansalliskirjasto, GND-tunniste. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ a b c d John Theophilus Desaguliers Dictionary of National Biography, Volume 14. 1885-1900. Viitattu 10.10.2022.
- ↑ a b c d FAMOUS FREEMASONS - John Theophilus Desaguliers Grand Lodge of British Columbia and Yukon A.F. & A. M. 2015. Viitattu 10.10.2022.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta John Theophilus Desaguliers Wikimedia Commonsissa
