John Rafael Uggla

suomalainen poliitikko

John (Johan) Rafael Uggla (2. toukokuuta 1870 Nurmijärvi8. tammikuuta 1954 Helsinki) oli suomalainen laki- ja valtiopäivämies, joka toimi Ahvenanmaan komission jäsenenä, Pariisin rauhanvaltuuskunnan sihteerinä ja pitkäaikaisena Ahvenanmaan valtuuskunnan sihteerinä.[1]

Ugglan vanhemmat olivat liikennetirehtööri August Uggla ja Alma Elvira Tollander. Ugglasta tuli hovioikeuden auskultantti 1891 ja prokuraattorin toimituskunnan kanslisti 1902 ja sihteeri 1906. Hän kuitenkin erosi viimeksi mainitusta tehtävästä 1912 jouduttuaan neljäksi kuukaudeksi viralta pannuksi kieltäydyttyään varmentamasta laitonta määräystä. Hän siirtyi ensin Helsingin kaupunginvaltuuston apulaiskanslistiksi ja 1919 lainvalmistelukunnan vanhemmaksi sihteeriksi, mitä tehtävää hän hoiti vuoteen 1949 saakka osallistuen varsinkin kunnallislainsäädäntöön kuuluvien lakien valmisteluun. Uggla oli 1918 Ahvenanmaan komission jäsen, 1919 Suomen rauhanvaltuuskunnan asiantuntija ja sihteeri Pariisissa sekä kolmekymmentä vuotta eli 1923–1953 Ahvenanmaan valtuuskunnan sihteeri, samoin kuin Ahvenanmaan itsehallintolain tarkastusta varten asetettujen komiteoiden sihteeri. Uggla edusti sukuaan aatelissäädyssä valtiopäivillä 1897, 1899, 1900, 1904–1905 ja 1905–1906. Hän julkaisi A. Tolletin kanssa käsikirjan Lagstiftningen angående självstyrelse för Åland (1930) ja E. H. I. Tammion kanssa asemakaavalain ja rakennussääntöjen selitysteoksen (1932). Uggla sai laamannin arvonimen 1924.[1][2][3]

Lähteet muokkaa

  1. a b Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto, s. 788. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955.
  2. UGGLA John Rafael. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu. Viitattu 15.11.2020.
  3. Kuka kukin on 1934, s. 699. Viitattu 15.11.2020.

Aiheesta muualla muokkaa