John Hadley
John Hadley (16. huhtikuuta 1682 – 14. helmikuuta 1744) oli englantilainen matemaatikko ja oktantin keksijä.
John Hadley syntyi Bloomsburyssa, Lontoossa. Hänen isänsä George Hadley oli lakimies ja harrastelijameteorologi, joka tunnetaan ehdotuksestaan pasaatituulten syntymekanismista. John Hadleystä tuli Royal Societyn jäsen vuonna 1717 ja myöhemmin sen varapresidentti.
Oktanttia käytetään tähtitieteellisessä navigoinnissa leveysasteen määrittämiseen auringon tai muiden taivaankappaleiden korkeusaseman avulla. Oktantissa kahden kohteen, esimerkiksi tähden ja horisontin, kuvat siirretään vierekkäin peilien avulla, ja asteikolta voidaan lukea niiden välinen kulma.[1] Kun tunnetaan esimerkiksi auringon asema ja mittausajankohta, voidaan taulukoista lukea leveysaste, jolla mittaus on tehty. Hadley keksi laitteen noin vuonna 1730. Tuohon aikaan oli merenkulun kehittyessä syntynyt tarve parantaa paikannusta. Oktantin kehitti samoihin aikoihin myös amerikkalainen Thomas Godfrey.
Hadley kehitti myös tapoja tehdä asfäärinen linssi ja paraboloidisia objektiivipeilejä peilikaukoputkelle. Vuonna 1721 hän esitteli Royal Societylle ensimmäisen paraboloidisen peilikaukoputken.[2] Tämä 150 mm peilillä varustettu kaukoputki on edistyksellinen verrattaessa nykyisiinkin teleskooppeihin.[3] Hän teki myös keskisesti rakennetun kaksipeilikaukoputken tarkasti hiotuilla peileillä.[4][5]
Hadleyn mukaan on nimetty Kuussa sijaitseva vuori Mons Hadley ja laakso Rima Hadley.
Lähteet muokkaa
- ↑ Institute and Museum of the History of Science, Florence, Italy: Picture of Hadley's octant [1]
- ↑ amazing-space.stsci.edu – Hadley’s Reflector
- ↑ The complete Amateur Astronomer – John Hadley's Reflector
- ↑ Henry C. King – The history of the telescope – page 77
- ↑ telescopeѲptics.net – 8.2. Two-mirror telescopes