John Barrymore
John Sidney Blyth Barrymore (15. helmikuuta 1882 Philadelphia, Pennsylvania – 29. toukokuuta 1942 Los Angeles, Kalifornia) oli yhdysvaltalainen näyttelijä.[1]
Elämä ja ura muokkaa
John Barrymore syntyi vuonna 1882 näyttelijäperheeseen. Hänen vanhempansa olivat Maurice Blyth ja Georgie Drew, joka oli John Drew’n tytär. Hänen sisaruksiaan olivat Lionel Barrymore ja Ethel Barrymore, hänen poikansa on John Drew Barrymore ja lapsenlapsi Drew Barrymore.[1] Barrymore kävi Georgetown Academy -nimistä koulua Washington D.C:ssä, mutta hänet erotettiin 16-vuotiaana koulusta, kun opettaja näki hänen menevän bordelliin. Barrymore ei suostunut paljastamaan hänen seurassaan olleita opiskelijoita, jolloin hänet erotettiin.[2]
Tämän jälkeen Barrymore yritti luoda uraa taiteilijana, kunnes ryhtyi täysipäiväiseksi näyttelijäksi. Hänen teatteriuransa oli varsin menestyksekäs usean vuosikymmenen ajan, ja häntä ylistettiin myös hänen klassisen ulkonäkönsä vuoksi. Barrymore sai lempinimen ”Mahtava profiili” ja hän oli aikansa Shakespeare-matinoiden idoli.
Barrymore näytteli useissa kymmenissä elokuvissa. Hänet nähtiin muun muassa mykkäelokuvissa Tohtori Jekyllin salaisuus (1920) ja Viimeinen kavaljeeri (1924), mutta suurimman elokuvallisen menestyksen hän saavutti vasta äänielokuvien myötä. Tuolloin Barrymore nähtiin etenkin klassikkoelokuvissa Grand Hotel (1932), Kahdeskymmenes vuosisata (1934) ja muutamissa Bulldog Drummond -elokuvissa.
Barrymoren menestyksestä ja loisteliasta näyttelijänuraa varjosti hänen alkoholisminsa ja avioeronsa. Barrymore toimi eräänlaisena roolimallina ystävälleen ja seuraajalleen Errol Flynnille, joka tulkitsi Barrymorea elokuvassa Liian paljon, liian varhain (1958). Barrymore työskenteli kuitenkin kuolemaansa asti. Hän kuoli vuonna 1942 60 vuoden iässä. Hänen poikansa on John Drew Barrymore ja lapsenlapsi Drew Barrymore[1].
Lähteet muokkaa
- 501 elokuvatähteä, joiden elokuvat jokaisen on nähtävä edes kerran eläessään
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c John Barrymore Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
- ↑ Wallechinsky, David & Wallace, Amy: Listojen kirja, s. 22. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-3212-9.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta John Barrymore Wikimedia Commonsissa
