Johannes de Plano Carpini

Johannes de Plano Carpini (ital. Giovanni da Pian del Carpine) (n. 1182 Umbria, Italia1. elokuuta 1252) oli italialainen tutkimusmatkailija ja fransiskaanimunkki. Hän oli ensimmäinen merkittävä mongolivaltakunnan eurooppalainen tutkimusmatkailija 1200-luvulla ja varhaisimman merkittävän länsimaisen teoksen kirjoittaja, joka käsittelee Pohjois- ja Keski-Aasiaa, Venäjän Eurooppaa ja muita mongolivaltakunnan alueita.[1][2]

Johannes de Plano Carpini
Central Asian trade routes.jpg
Henkilötiedot
Syntynytn. 1182
Umbria, Italia
Kuollut1. elokuuta 1252

ElämäMuokkaa

Johannes oli ilmeisesti kotoisin Umbriasta. Hän oli yksi maanmiehensä Franciscus Assisilaisen kumppaneista ja oppilaista, ja osallistui merkittävällä tavalla fransiskaanien opetuksen levittämiseen Pohjois-Euroopassa. Hän kuului toiseen niistä lähetystöistä, jotka paavi Innocentius IV lähetti mongolien maahan, ja kirjoitti kertomuksen matkasta. Lähetystö pyrki osittain vastustamaan mongolien hyökkäystä kristittyjen maille, osittain keräämään luotettavaa tietoa mongoleista ja heidän tavoitteistaan. Taustalla saattoi piillä myös ajatus diplomaattisen kanssakäymisen aloittamisesta mongolien kanssa, jotta liitto muslimeja vastaan voitaisiin solmia.[1][2]

Tämä lähetystö lähti toisena pääsiäispäivänä 1245 Lyonista, kulki Krakovan ja Kiovan kautta Dneprin yli Batu-kaanin pääleiriin Volgan rannalle, sai Batulta turvasaaton suurkaanin luo Karakorumiin, jossa se oleskeli seuraavan talven. Ögödei-kaanin kuoleman jälkeen oli tapahtunut hallitsijavaihdos, ja Johanneksella oli tilaisuus nähdä siellä 4 000 lähettilästä kaikista mongolivaltakunnan eri kansoista, jotka olivat rientäneet osoittamaan uudelle hallitsijalleen Güyük-kaanille alamaisuuttansa suurilla mongolien heimopäivillä. Marraskuussa he saivat lähteä, mukanaan paaville osoitettu lyhyt mongoli-, arabiankielinen ja latinankielinen kirje. Lähetystö palasi Kiovaan 9. kesäkuuta 1247, jossa heidät otettiin vastaan juhlallisella vieraanvaraisuudella. He ylittivät Reinin Kölnin kohdalla ja toimittivat raporttinsa ja kaanin kirjeen paaville Lyoniin kahden vuoden poissaolon jälkeen.[1][2]

Matkan jälkeen Johannes, joka oli matkalle lähtiessään vanha ja lihava ja palattuaan sairas, palkittiin Dalmatian Antivarin arkkipiispan viralla. Hän kirjasi keräämänsä tiedot teokseen, joka on jaettu kahdeksaan laajaan lukuun, jotka käsittelevät mongolien maata, ilmastoa, tapoja, uskontoa, luonnetta, historiaa, politiikkaa ja taktiikkaa sekä parasta tapaa vastustaa heitä, minkä jälkeen seuraa luku lähetystön vierailemista alueista. Teos oli kenties keskiajan kristittyjen kirjailijoiden paras esitys aiheesta.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Johannes de Plano Carpini Encyclopedia Britannica. 1911. Viitattu 26.11.2022.
  2. a b c Carpini Tietosanakirja. 1909-1922. Viitattu 26.11.2022.