Johanneksen kirkko (Hamina)

Johanneksen kirkko
Sijainti	Hamina
Koordinaatit	60°34′13″N, 027°11′50″E
Seurakunta	Haminan seurakunta
Rakentamisvuosi	1843
Suunnittelija	Carl Ludvig Engel
Materiaali	Tiili
Istumapaikkoja	500
Tyylisuunta	Uusklassismi
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
	Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Tämä artikkeli käsittelee Haminan luterilaista kirkkoa. Johanneksenkirkko on myös Helsingissä.

Johanneksen kirkko (entinen Haminan kirkko) on kirkkorakennus Haminan kaupungin keskustassa Raatihuoneentorilla. Kirkko on pyhitetty Johannes Kastajalle. Kirkon suunnittelijana toimi arkkitehti Carl Ludvig Engel^[1], ja se on rakennettu vuosina 1839–1843. Rakennus edustaa uusklassista tyylisuuntaa, ja siinä on vahvoja vaikutteita kreikkalaisista temppeleistä. Kirkko peruskorjattiin vuonna 1955.

Historia muokkaa

Haminan kaupunkiseurakunnan aiemmat kirkot, Ulrika Eleonoran kirkko ja Elisabetin kirkko, olivat sijainneet nykyisen ortodoksisen Pietari-Paavalin kirkon paikalla. Elisabetin kirkon tuhouduttua vuonna 1821 tontti annettiin Venäjän keisarin päätöksellä ortodoksiselle seurakunnalle, ja luterilaiselle kirkolle tarvittiin uusi sijoituspaikka. Viipurin läänin kuvernöörinä toimineelta kreivi Carl Gustaf Mannerheimilta anottiin apua uuden kirkon sijoittamiseksi tontille, jossa aiemmin sijainneessa komendantintalossa oli allekirjoitettu Haminan rauhansopimus vuonna 1809. Vuoteen 1837 mennessä kirkkoa varten oli saatu kerättyä 36 000 ruplaa, ja seuraavaksi Mannerheim lähetti kirkon piirustukset ja hakemukset Suomen senaattiin. Vahvistus saatiin noin vuoden kuluttua. Johanneksen kirkon peruskivi laskettiin 17.5.1839 ja se vihittiin käyttöön juhannuksena 1843. Kirkko sai nimensä Johannes Kastajalta. Kirkko oli alun perin Haminan ruotsinkielisen väestön käytössä. Vielä vuonna 1900 19 prosenttia Haminan väestöstä oli ruotsinkielisiä.^lähde?

Johanneksen kirkossa on Koiviston kirkosta luovutetulta alueelta peräisin oleva kirkkolaiva 1700-luvulta. Laiva päätyi Haminaan sotien jälkeen, kun evakuoitua kirkollista esineistöä jaettiin supistuneen Suomen alueen seurakunnille. Kattokruunut ovat vuosilta 1756 ja 1759, ja ne on valmistettu Tukholmassa. Kirkon ensimmäiset urut saatiin vuonna 1906 ja niiden tarkastajana toimi säveltäjä Oskar Merikanto. Nykyiset urut otettiin käyttöön vuonna 1989 ja niissä on 26 äänikertaa. Pietarilaisen Bernt Abraham Godenhjelmin vuonna 1845 maalaama alttaritaulu esittää Kristuksen ylösnousemusta. Alttaritaulun alla on jäljennös Leonardo da Vincin pyhää ehtoollista esittävästä freskosta. Kirkon vanhin esine on ruotsinkielinen Raamattu vuodelta 1703.^[2]^[3]^[4]