Avaa päävalikko

Johan Wetterwijk (Keski-Ruotsi – 5. marraskuuta 1736) oli maanmittari ja karttojen laatija, joka toimi Suomessa ja Ruotsissa 1600-luvun lopulla ja 1700-luvun alkupuolella.[1]

Wetterwijk syntyi Vätternin rannalla Keski-Ruotsissa ja toimi maanmittarin oppipoikana Liivinmaan revisiossa 1681-1685, kunnes aloitti viimeksi mainitun vuoden syksyllä Turun ja Porin läänissä ylimääräisenä maanmittarina. Heinäkuussa 1687 hänet määrättiin toimimaan Uudenmaan läänissä, kunnes hänet nimitettiin 1688 ylimääräiseksi ja 1703 vakinaiseksi maanmittariksi takaisin Turun ja Porin lääniin. 1713 Wetterwijk pakeni sotaa Ruotsiin, jossa hän toimi vuoteen 1720 asti Västmanlandin maanmittarina ja seuraavasta vuodesta Kronobergin läänin vakinaisena maanmittarina. Wetterwijk oli ainoa venäläismiehityksen jälkeen eloon jääneistä Suomessa 1700-alussa toimineista maanmittareista. Hän palasi Suomeen Uudenkaupungin rauhan jälkeen 1722 ja toimi entisessä virassaan aina vuoteen 1736 asti. Wetterwijk laati karttoja ja teki kartografisia mittauksia, joista tärkeimpiä lienevät olleet Turussa 1709-1710 tehdyt mittaukset ja niihin perustuva kolmiosainen kartografinen esitys Turun kaupungista. Arkistotietojen mukaan maanmittarit Jonas Östring ja Magnus Bergman osallistuivat tähän työhön. Wetterwijk teki kartografisia mittauksia myös uransa alussa ja erikoisuutena sen loppuvaiheessa 1735 jäämittauksia Turun saaristossa. [1]

LähteetMuokkaa

  1. a b Juhani Kostet: Wetterwijk, Johan (K 1736). Suomen Kansallisbiografia. Osa 10. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-451-2. Sivut 472-473.