Johan Erik Engström
Johan Erik Engström (1846–1893) oli suomalainen soittimien rakentaja ja piano- ja flyygelitehtailija. [1]
Engström harjoitteli neljän vuoden ajan Pietarissa hankkien siellä kisällinkirjansa. Hän hankki sitten lisäoppia ensin Tukholmassa, sitten Düsseldorfissa ja viimeksi Pariisissa jossa hän oli Erard-tehtaan palveluksessa. Engström joutui olemaan mukana Pariisin piirityksessä Saksan ja Ranskan välisen sodan aikana ja sen jälkeen todistamaan Pariisin kommunardikapinaa 1871 ja sen kukistamista.[1]
Engström palasi Suomeen 1871 ja perusti Helsinkiin pianoja ja flyygeleitä valmistaneen tehtaan. Tehtaan valmistmat pianot ja flyygelit tulivat hyvän laatunsa vuoksi hyvin suosituiksi. Tehtaassa oli työssä keskimäärin 14–16 työntekijää ja se ehti valmistaa 500–600 pianoa ja flyygeliä toiminta-aikanaan. Engströmin tehtaassa aloitettiin myös pianonvirittäjien koulutus erikoisen Axel Christenssonin rakentaman harjoittelukoneen avulla. Engströmin tehtaassa valmistettiin myös kanteleita. [1][2]
Engströmin tehtaan tuotteet saivat ensimmäisen palkinnon Helsingin ensimmäisessä taide- ja teollisuusnäyttelyssä vuonna 1876 ja vuonna 1885 tehtaalta tilattiin pianino lahjaksi keisarinna Maria Fjodorovnalle Aleksanteri III:n Suomen vierailun edellä. Tämä pianino sijoitettiin myöhemmin keisariperheelle lahjoitettuun Langinkosken huvilaan ja siirrettiin sieltä presidentinlinnaan. Nykyisin pianino on Sibelius-museossa.[2][1]
Engströmin tehdas joutui talousvaikeuksiin 1880-luvun lopulla ja se lopetti toimintansa 1889. Viimeiset vuotensa hän toimi pianojen korjaajana ja virittäjänä.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e Kay, Viktor: Kotimainen pianoteollisuus ja sen harjoittajat (nro 37, s. 10) Uusi Aura. 08.02.1925. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 5.5.2019.
- ↑ a b Etsintäkuulutuksessa Engströmin ja Granholmin kanteleet Temps-blogi. 10.10.2018. Viitattu 5.5.2019.