Joal-Fadiouth
Joal-Fadiouth on kaupunkikunta Thièsin alueen Mbourin departementissa Senegalissa. Se sijaitsee Atlantin rannikolla 30 kilometriä Mbourista etelään. Kunnassa on 54 000 asukasta (vuonna 2019, arvio)[1].
| Joal-Fadiouth | |
|---|---|
 Fadiouthin sillalla. |
|
  Joal-Fadiouth |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Senegal |
| Alue | Thièsin alue |
| Departementti | Mbourin departementti |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | kaupunki |
| – Hallinnon tyyppi | kunta |
| Väkiluku (2019) | 54 000 |
Joal-Fadiouthin kunnan pinta-ala on 50,35 neliökilometriä. Se rajoittuu pohjoisessa ja idässä Nguéniènen ja etelässä Palmarin Facaon kuntiin. Maisemaa leimaavat kymmenen kilometrin pituinen rannikkovyöhyke sekä vuoroveden muovaama estuaari, kanavat ja rämeet. Seutu kuuluu Sudanin vyöhykkeeseen, mutta sen ilmastoon vaikuttaa Atlantin valtameri. Luonnonvarainen kasvillisuus on savannia ja mangrovea.[2]
Vuonna 1996 perustettuun kuntaan kuuluu kolme taajamaa: Joal, Ngazobil ja Fadiouth[3]. Kaksi ensimmäistä sijaitsevat Petite Côten rannikkovyöhykkeen eteläkärjessä ja Fadiouth estuaarin saarella[4]. Kaksi kolmasosaa väestöstä asuu Joalissa. Kolme neljäsosaa on sererejä ja vajaa neljännes wolofeja. Sererit ovat pääosin kristittyjä ja wolofit etupäässä muslimeja.[5]
Joal oli 1500-luvulta lähtien Sinen sererivaltion sekä portugalilaisten, hollantilaisten, englantilaisten ja ranskalaisten kauppapaikka. Kaupankäynnin seurauksena sinne muodostui portugalilais-afrikkalaisten lançadojen katolinen yhteisö. Louis Faidherben johtamat ranskalaiset valloittivat alueen vuonna 1859.[6][7]
Joalista on maantieyhteys Mbouriin ja edelleen Pointe de Sangomarin niemen kärkeen Djiferiin[8]. Paikallisia elinkeinoja ovat maanviljely, kalastus ja matkailu[3]. Nähtävyyksiä ovat Ngazobilin suojeltu metsäalue, presidentti Léopold Sédar Senghorin kotitalo Joalissa sekä ahtaasti rakennettu Fadiouthin saari siltoineen, kirkkoineen, viljavarastoineen ja hautausmaineen[5][8].
Lähteet muokkaa
- ↑ Situation économique et sociale de la région de Thiès 2019 ANSD. 2021. Arkistoitu 19.1.2022. Viitattu 22.1.2022.
- ↑ Plan de gestion environnementale et sociale du projet d’extension et de renforcement des reseaux MT et BT dans les regions. Commune de Joal-Fadiouth: Rapport final World Bank. 2019. Viitattu 22.1.2022.
- ↑ a b Boubacar Cissé Fall: Pluralisme juridique et cohabitation des légitimités en milieu sérère (Sénégal) Gouvernance an Afrique. Viitattu 22.1.2022.
- ↑ Dynamique de l'occupation du sol dans la commune de Joal-Fadiouth (Sénégal) Centre de ressources virtuel des Rivières du Sud. 2007. Viitattu 22.1.2022.
- ↑ a b Sene, Astou Dioh: Impact du tourisme sur la jeunesse de la commune de Joal-Fadiouth Ressources francophones pour la Jeunesse, les Sports et les Loisirs. 2002. Arkistoitu 22.1.2022. Viitattu 22.1.2022.
- ↑ Ross, Eric S.: Culture and Customs of Senegal, s. 11, 17, 37. Westport: Greenwood Press. ISBN 978-0-313-34036-9.
- ↑ Barry, Boubacar: Senegambia and the Atlantic slave trade, s. 41, 47, 76, 193. Cambridge: Cambridge University Press, 1998. ISBN 0-521-59226-7.
- ↑ a b Petit Futé Sénégal 2020, s. 206–209. Paris: Les Nouvelles Éditions d’Université, 2019. ISBN 978-2305022550.