Jokipojat

joensuulainen jääkiekkoseura
(Ohjattu sivulta JoKP)

Jokipojat (Mehtimäki Oy) on alkujaan vuonna 1953 perustettu joensuulainen jääkiekkoseura, jonka edustusjoukkue pelaa Mestiksessä. Jokipojat on ilmoittanut tavoitteekseen pelaamisen Liigassa.[2] Liigaan on mahdollista päästä ns. lisenssimenettelyn kautta, jossa Liiga harkitsee ja käsittelee Liigan ulkopuolisen seuran hakemusta.[3][4] Jokipoikien kotipelit pelataan Joensuun Mehtimäellä PKS Areenalla (Mehtimäen jäähalli). Jokipojilla on myös juniorijoukkueet kaikissa ikäluokissa. Junioreiden sekä naisten jääkiekkotoiminta on eriytetty Juniori Jokipojat ry:n alle.

Jokipojat
Jokipojat logo.svg
Perustettu 1953
Entiset nimet Joensuun Kiekko-Karhut
1953–1960, 1994–1998
Joensuun Kiekko-Pojat (JoKP)
1960–1994
Kaupunki Suomi Joensuu, Suomi
Kotiareena PKS Areena
– kapasiteetti 4 800
Sarjataso Mestis
Värit               
Jokipojat Uniform.png
Puheenjohtaja Suomi Jarkko Immonen
Päävalmentaja Suomi Joni Petrell
Kapteeni Suomi Esa Lehikoinen
Omistaja Suomi Henry Rösch
Yhteistyöseurat HIFK (SM-liiga)[1]
Mestis
Mestaruudet 1 (2010)
Hopeaa 2 (2009, 2012)
Pronssia 1 (2016)
Suomi-sarja
Mestaruudet 2 (2004, 2015)
Pronssia 1 (2003)

HistoriaMuokkaa

Pääartikkeli: Jokipoikien historia

Joensuun ensimmäinen jääkiekon erikoisseura, Kiekko-Karhut, perustettiin marraskuussa 1953.[5] Kun vuonna 1960 Kiekko-Karhujen sekä jääpalloseurana paremmin tunnetun Joensuun Maila-Poikien jääkiekkoilijat yhdistyivät, syntyi uusi seura, Joensuun Kiekko-Pojat eli JoKP. Uutta seuraa kutsuttiin kansan keskuudessa alusta lähtien lempinimellä Jokipojat.[6] 1960-luvun pelikausina Suomen sarjan itälohkossa pelannut joukkue pääsi kolme kertaa pelaamaan Mestaruussarjan karsintasarjaan, mutta nousu ylemmälle sarjatasolle jäi vielä toteutumatta.[7]

1970-luvun alussa jääkiekkoseurat yhdistivät voimiaan Joensuussa. Vahvistunut JoKP nousi Suomen sarjan itälohkosta Mestaruussarjaan keväällä 1971. Kausi pääsarjassa oli kuitenkin vaikea, ja seuraavaksi kaudeksi JoKP putosi takaisin Suomen sarjaan.[8] Kaudella 1975–1976 Jokipojat pääsi ensimmäisen kerran pelaamaan 1. divisioonaan, joka SM-liigan perustamisen jälkeen oli jääkiekkoliiton uusi ylin sarjataso. Yhden ”divarikauden” jälkeen 1970-luvun loppuvuosina JoKP jatkoi pelejään II-divisioonan itälohkossa (entinen Suomen sarja). 1980-luvun alussa JoKP onnistui sarjanousussa ja vakiinnuttamaan paikkansa 1. divisioonan joukkueena. [9]

Vuonna 1982 valmistuneen jäähallin myötä Joensuuhun syntyi jääkiekkobuumi, joka kantoi keväällä 1983 aina liigakarsintoihin saakka Oulun Kärppiä vastaan. Kokeneen valmentajan Kaj Rosvallin luotsaama Jokipojat jäi silloin niukasti otteluvoiton päähän SM-liigapaikasta. Muutamien divarivuosien jälkeen valmentaja Tapani Hämäläisen johdolla JoKP lopulta onnistui nousemaan SM-liigaan voitettuaan karsinnoissa Porin Ässät keväällä 1989. JoKP pelasi SM-liigassa kausilla 1989–1990 ja 1991–1992, mutta pysyvää liigajoukkuetta Joensuuhun ei kyetty luomaan. Liigakiekkoiluun satsatut suuret summat eivät tuoneet menestystä, vaan aiheuttivat Kiekko-Poikien konkurssin.[10] Vararikon jälkeen JoKP siirsi ­kaiken jääkiekkotoimintansa sisarseura Kiekko-Karhuille, millä nimellä se 1990-luvulla pelasi 1. divisioonaa. Vuonna 1998 Kiekko-Karhut vaihtoi nimensä aiemmaksi Jokipojiksi.[11]

2000-luvun alkupuolella Jokipojat pelasi Suomi-sarjassa kolme kautta, kunnes keväällä 2004 joukkue nousi takaisin toiseksi korkeimmalle sarjatasolle Mestikseen.[12] Siellä Jokipojat nousi vähitellen kohti kärkeä. Vuosina 2005–2008 Jokipojat oli mukana pudotuspeleissä, mutta jokaisella kerralla putosi jatkosta jo puolivälierävaiheessa. Keväällä 2009 Jokipojat ylsi Mestiksen finaaleihin, mutta hävisi loppuottelusarjan Vaasan Sportille.[13][14][15] Seuraavalla kaudella 2009–2010 Jarno Pikkaraisen valmentama Jokipojat voitti Mestiksen mestaruuden häviämättä pudotuspeleissä otteluakaan. Ratkaisevassa finaaliottelussa se voitti Jyväskylän D Teamin kotonaan maalein 6–3.[16] Kauden päätteeksi Jokipojat pääsi vielä pelaamaan SM-liigan Tampereen Ilvestä vastaan liigakarsintoja, joissa rutinoitunut liigajoukkue oli kuitenkin parempi otteluvoitoin 4–1.[17][18]

Vuosina 2011–2014 Jokipoikia valmensi Mikko Haapakoski, joka siirtyi Joensuuhun hakemaan nostetta valmentajanuralleen. Haapakosken kolmen valmennuskauden aikana Jokipojat saavutti toisen, neljännen ja kuudennen sijan Mestiksessä.[19][20] Haapakosken aikakauden jälkeen Jokipojat jäi talousongelmiensa vuoksi ilman Mestis-lisenssiä kesällä 2014. Seura sai kuitenkin taustansa melko nopeasti kuntoon ja nousi yhden Suomi-sarjakauden jälkeen takaisin Mestikseen.[21] Uuden tulemisensa jälkeisellä Mestis-kaudella 2015–2016 Jokipojat sijoittui kolmanneksi. Pronssiottelussa Jokipojat voitti KeuPa HT:n maalein 4–3.[22]

TunnuksetMuokkaa

PeliasuMuokkaa

Kotiotteluissa Jokipoikien paidan pääväri on punainen ja apuväreinä ovat musta ja valkoinen. Vierasotteluissa paidan pääväri on valkoinen. Niin koti- kuin vierasotteluissa housut ja kypärä ovat mustia. Sukkien pääväri on sama kuin käytettävän paidan, eli kotiotteluissa punainen ja vierasotteluissa valkoinen.

Graafiset tunnukset ja logotMuokkaa

Jokipoikien nykyinen tunnus on petoa muistuttava eläin, "Ärjy", jolla on piikkipanta kaulassaan. Jokipoikien mukaan mainostoimisto Fabrikin vuonna 2007 suunnitteleman petotunnuksen mallina ei ollut susi, vaan lopputulos on pikemminkin ärtyisä terrieri, jonka suonissa ajatellaan virtaavan myös suden verta. Jokipoikien valmentajana vuosina 2006-2008 toiminut Jami Kauppi kehitti tunnuksen taustalle tarinan, jonka mukaan Ärjy, terrierin ja suden risteytys, karkasi Kiihtelysvaarasta omistajaltaan ja päätyi Jokipoikien pukukoppiin maskotiksi.[23][24]

Vuosina 1998-2007 käytetyssä tunnuksessa on hallitsevana teksti "Jokipojat" sekä sen alapuolella kuvattuna kiekko ja maila toisiaan leikkaavien sinisen ja punaisen puoliympyrän sisällä. Tunnuksesta voi myös erottaa valkoisella pienikokoisen jääkiekkoilijan hahmon.[25]

Vuosina 1994-1998 Kiekko-Karhujen käyttämässä logossa on keskiössä murisevan Karhun hahmo. Tunnuksen yläosassa on kaulaliina, jossa lukee "Kiekko-Karhut."[26]

Joensuun Kiekko-Pojat otti ns. "vaakunalogon" käyttöön syksystä 1962 alkaen ja sitä nähtiin pelikaukaloissa kevääseen 1994 saakka, jonka jälkeen joensuulaista edustuskiekkoilua jatkettiin JoKP:n sisarseuran, Kiekko-Karhujen niemellä. Tunnus muistuttaa Joensuun kaupungin vaakunaa virtaavan Pielisjoen ja Karjalan värien (punainen, musta) osalta. Tunnuksen alareunassa lukee "Joensuu". Tunnusta kehystää sivuilla olevat jääkiekkomailat ja sen yläosassa on kuvattuna kaulaliina, jossa lukee "Kiekko-Pojat." [27][28]

MusiikkiMuokkaa

Jokipoikien peleistä tuttua kannatus- ja maalilaulua ”Jokipo maaleja” soitettiin Jokipoikien otteluissa ensimmäisen kerran SM-liigakaudella 1989-90. Laulun on säveltänyt ja sovittanut joensuulainen opettaja-muusikko Pertti "Pepe" Nissisen (1949-2016), sanoittanut Nissinen ja Ilkka Korjus ja sen esittää "Pepe-group" (laulu Nissinen, koskettimet Korjus, kitara Risto Riikonen, basso Matti Pesonen, rummut Risto Honkanen).[29][30]

Vuonna 2004 rockmuusikoiden muodostama kokoonpano "The Mehtimäkeläiset" teki Nissisen laulusta uuden, hard rock -tyylisen version, jonka laulaa Ville Härkönen.[31]

KotihalliMuokkaa

 
Mehtimäen jäähalli

Mehtimäen jäähalli, PKS Areena, Joensuu

  • Rakennettu 1982, arkkitehti Geórgios Fasoulás[32]
  • Jäähallin ensimmäinen virallinen ottelu JoKP–Sport 7.10.1982 (6–2), Yleisöä 3350.[33]
  • Markkinointinimi 29.11.2017 alkaen PKS Areena yhteistyökumppanin Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n mukaan.[34] Syksyllä 2019 on sovittu jäähallin jatkavan PKS-areenan nimellä ainakin vuoteen 2022 saakka.[35]
  • Kapasiteetti 4 800[36]
  • Samassa jäähallikeskuksessa on vuonna 1982 rakennetun kilpahallin lisäksi myös 2 harjoitusjäähallia (valmistuneet 2002 ja 2019)[37][38]

Tunnettuja pelaajiaMuokkaa

Seurassa pelanneet NHL- ja WHA-pelaajatMuokkaa

Jäädytetyt numerotMuokkaa

SaavutuksetMuokkaa

I-divisioonassa/Mestiksessä palkitutMuokkaa

Kausi Valinta Voittaja
1986–1987 Toinen tähdistökentällinen   Juha Jääskeläinen[55]
1987–1988 Toinen tähdistökentällinen   Vladimír Kýhos[56]
1988–1989 Ensimmäinen tähdistökentällinen   Tero Arkiomaa[57]
1988–1989 Vuoden valmentaja   Tapani Hämäläinen [57]
1988–1989 Ensimmäinen tähdistökentällinen   Juha Jääskeläinen[57]
1988–1989 Tehopelaaja
Toinen tähdistökentällinen
  Vladimír Kýhos[57]
1988–1989 Toinen tähdistökentällinen   Mika Tuovinen[57]
1990–1991 Ensimmäinen tähdistökentällinen   Juha Jääskeläinen[58]
1990–1991 Paras maalintekijä
Ensimmäinen tähdistökentällinen
  Markku Kyllönen [58] [59]
1990-1991 Toinen tähdistökentällinen   Harri Niukkanen[58]
1990-1991 Toinen tähdistökentällinen   Ossi Piitulainen[58]
1990–1991 Ensimmäinen tähdistökentällinen   Antonín Stavjaňa[58]
1990–1991 Ensimmäinen tähdistökentällinen

Pistepörssin voittaja

  Rostislav Vlach[58][60]
1992–1993 Ensimmäinen tähdistökentällinen

Pistepörssin voittaja
Paras maalintekijä
Tehopelaaja

  Ľubomír Kolník[59][61]
1992–1993 Vuoden valmentaja   Samu Kuitunen[59]
1992-1993 Ensimmäinen tähdistökentällinen   Markku Kyllönen[61]
1992-1993 Toinen tähdistökentällinen   Petri Matikainen[61]
1993–1994 Toinen tähdistökentällinen   Jonas Hemming[62]
1993–1994 Ensimmäinen tähdistökentällinen   Jari Hirsimäki[62]
1993–1994 Ensimmäinen tähdistökentällinen   Ilpo Kauhanen[62]
1993-1994 Toinen tähdistökentällinen   Kari Laitinen[62]
1993–1994 Tehopelaaja
Ensimmäinen tähdistökentällinen
  Petri Matikainen[62] [63]
1995–1996 Fair Play -joukkue Joensuun Kiekko-Karhut[64]
1996–1997 Ensimmäinen tähdistökentällinen   Vesa Lehtonen[65]
1996–1997 Ensimmäinen tähdistökentällinen

Pistepörssin voittaja

  Pasi Nissinen[65]
1996–1997 Toinen tähdistökentällinen   Jaakko Piirainen[65]
2005–2006 Herrasmiespelaaja   Jani Keränen[66]
2008–2009 Toinen tähdistökentällinen   Juuso Akkanen[67]
2008–2009 Ensimmäinen tähdistökentällinen   Jarkko Immonen[67]
2008–2009 Paras maalivahti
Toinen tähdistökentällinen
  Antti Ore[67]
2008–2009 Vuoden valmentaja
Fair Play -valmentaja
  Jarno Pikkarainen[67]
2009–2010 Ensimmäinen tähdistökentällinen   Jarkko Immonen[68]
2009–2010 Herrasmiespelaaja
Ensimmäinen tähdistökentällinen
  Antti Kerälä[68]
2009–2010 Toinen tähdistökentällinen   Tero Konttinen[68]
2009–2010 Pudotuspelien arvokkain pelaaja
Ensimmäinen tähdistökentällinen
  Mikko Rämö[68]
2010–2011 Opiskelijapalkinto   Jarkko Immonen[69]
2010–2011 Ensimmäinen tähdistökentällinen   Roberts Jekimovs[69]
2011–2012 Ensimmäinen tähdistökentällinen   Rony Ahonen[70]
2011–2012 Toinen tähdistökentällinen   Matti Näätänen[70]
2011–2012 Kultainen kiekko
Ensimmäinen tähdistökentällinen
  Juuso Rajala[70]
2011–2012 Toinen tähdistökentällinen   Olavi Vauhkonen[70]
2012–2013 Toinen tähdistökentällinen   Matti Näätänen[71]
2012–2013 Toinen tähdistökentällinen   Juuso Rajala[71]
2013–2014 Kultainen kiekko
Paras hyökkääjä (Mika Helkearo -palkinto)
Ensimmäinen tähdistökentällinen
  Mikael Ruohomaa[72]
2015–2016 Vuoden valmentaja (Raimo Määttänen -palkinto)   Ari Aaltonen[73]
2015–2016 Toinen tähdistökentällinen   Juuso Akkanen[73]
2015–2016 Toinen tähdistökentällinen   Samuel Jukuri[73]
2015–2016 Toinen tähdistökentällinen   Samu Pitkänen[73]
2015–2016 Ensimmäinen tähdistökentällinen   Janne Väyrynen[73]
2015–2016 Fair Play -joukkue Jokipojat[73]
2016–2017 Vuoden tulokas (Petri Varis -palkinto)   Lauri Huhdanpää[74]

Päävalmentajat ja puheenjohtajatMuokkaa

Päävalmentajat vuodesta 1965Muokkaa

1965-1968   Veikko Siren[75][76][77]
1968-1969   Matti Knuutila[78]
1969-1971   Risto Hirvonen[79][80]
1971-1972   Tapio Kauppinen[81]
1972-1975   Seppo Saros[82] [83][84]
1975-1978   Pekka Paavola[85][86][87]
1978-1981   Juha Eskelinen[88][89][90]
1981-1984   Kai Rosvall[91]
1984-1986   Kari Väisänen 4.11.1984 alkaen[92][93]
1986-1989   Tapani Hämäläinen[94]
1989-1990   Tapio Flinck 7.9.1989 alken[95]
1990-1992   Jan Eysselt[96]
1992-1994   Samu Kuitunen[97]
1994-1996   Tapani Hämäläinen[98]
1996-1997   Kai Rosvall [99]
1997-1998   Timo Turunen 12.12.1997 alkaen[100]
1998-1999   Tapani Hämäläinen 13.2.1998 alkaen[101]
1999-2000   Seppo Repo[102]
2000   Ari Aaltonen[103]
2000–2001   Jouni Varis 7.12.2000 alkaen[104]
2001–2002   Markku Kyllönen[105]
2002–2004   Jouni Varis[106]
2004–2006   Kari Rauhanen 3.12.2004 alkaen[107][108]
2006–2008   Jarmo Kauppi[109][110]
2008–2010   Jarno Pikkarainen[111][112]
2010   Jukka Varmanen[113]
2010–2011   Esa Tikkanen 27.12.2010 alkaen[114]
2011–2014   Mikko Haapakoski[115][116][117]
2014–2015   Niko Eronen[118]
2015–2017   Ari Aaltonen[119][120]
2017–2019   Jouni Varis 20.2.2017 alkaen[121][122][123]
2019–   Joni Petrell[124]

Seuran puheenjohtajat vuodesta 1960Muokkaa

Valittu Henkilö Ammatti valintahetkellä
1960   Ari Laine ekonomi,

Joensuun pienteollisuuspiiri[125][126]

1961   Aarne Halonen makkaramestari,

A. Halosen Lihanjalostus[127][128]

1973   Jaakko Mononen Kauppateknikko, jaostopäällikkö,

Oy M. Kemiläinen autoliike[129][130]

1978   Kyösti Vänskä insinööri, tuotantopäällikkö

Wärtsilan lukkotehdas[131]

1980   Heimo Kortesniemi pankinjohtaja,

Joensuun Osuuspankki[132][133]

1982   Heikki Tynkkynen varatoimitusjohtaja,

Joensuun Osuuspankki[134]

1983   Kari Koivunoro lääketieteen lisensiaatti, lääkäri[135]
1986   Keijo Tervo insinööri, toimitusjohtaja,

S.A. Tervo Oy[136][137]

1994   Kari Marttinen aluejohtaja,

PK:n SP-Kiinteistövälitys[138][139]

1998   Vesa Pelkonen toimitusjohtaja, Oy Futra Ltd[140]
1999   Arvo Nuutinen yrittäjä,

Kuljetusliike Arvo Nuutinen [141][142]

2000   Erkki Voutilainen rakennusalan yrittäjä[143]
2001   Jussi Jormakka suunnittelualan yrittäjä[144]
2011   Pentti Matikainen jääkiekkojohtaja[145]
2014   Joonas Kolkka toimitusjohtaja,

Jokipojat (HokiJoki Oy)[146][147]

2014   Tuija Jormanainen hoivakotiyrittäjä[148]
2015   Jarkko Immonen erityisopettaja[149][150]


Nykyinen joukkueMuokkaa

Nykyisen joukkueen ajantasaiset tiedot löytyvät Jokipoikien verkkosivuilta[151] sekä Elite Hockey Prospects -tilastopalvelun Jokipoikia koskevalta alasivulta[152].

(Tilanne 2. tammikuuta 2020)

# Kans. Pelaaja Paikka Kätisyys Ikä Sopimus Syntymäpaikka
13   And, TerryTerry And OLH R 22 Laina (HIFK 2021+1) Helsinki
2   Blomberg, NikiNiki Blomberg P L 23 2020 Kuusankoski
19   Brygger, JonneJonne Brygger H L 19 2020 Porvoo
35   Eronen, IiroIiro Eronen MV L 16 Juniori
11   Haapalainen, VilleVille Haapalainen H L 20 2020 Kiiminki
74   Hämäläinen, NikoNiko Hämäläinen P L 19 2020 (2021) Kouvola
71   Inkinen, AleksiAleksi Inkinen H R 19 2020 Joensuu
63   Joki, NicoNico Joki P R 24 2020 Örnsköldsvik, Ruotsi
23   Kivinen, SakuSaku Kivinen KH L 24 2020 Vantaa
20   Kokkola, TatuTatu Kokkola KH L 22 2020 Suonenjoki
40   Kotkaniemi, KasperiKasperi Kotkaniemi MV L 20 2020 Pori
3   Kupiainen, WiljamiWiljami Kupiainen P L 22 2020 Örnsköldsvik, Ruotsi
75   Kuusisto, JaakkoJaakko Kuusisto VLH L 22 2020 Hyvinkää
91   Larinmaa, JoonasJoonas Larinmaa (A) OLH L 27 2020 Turku
72   Lehikoinen, EsaEsa Lehikoinen (C) P L 33 2020 Joensuu
53   Mutanen, SamiSami Mutanen VLH L 35 Ottelukohtainen Joensuu
50   Pulkkinen, TatuTatu Pulkkinen P L 23 2020 Suonenjoki
77   Raitanen, LassiLassi Raitanen (A) P L 25 2020 Kerava
22   Räisänen, ErnoErno Räisänen VLH L 22 2020 Varkaus
27   Räsänen, VilleVille Räsänen P L 21 2020 Joensuu
26   Salmela, SanteriSanteri Salmela P L 19 Laina (KooKoo 2020) Lappeenranta
47   Seppälä, OskariOskari Seppälä P L 20 2020 Turku
14   Siironen, TeemuTeemu Siironen KH L 24 2020 Kalajoki
17   Silvennoinen, SanttuSanttu Silvennoinen P R 20 2020 Joensuu
41   Tammela, JussiJussi Tammela KH R 20 2020 Ylivieska
31   Taponen, RoopeRoope Taponen MV L 18 Laina (HIFK A) Espoo
16   Tiala, TaaviTaavi Tiala (A) VLH L 26 2020 Lestijärvi
10   Varttinen, MatiasMatias Varttinen OLH R 24 2020 Eura
21   Väänänen, MiroMiro Väänänen KH L 21 2020 Joensuu


Muokkaa kokoonpanoa


Seuran puheenjohtaja   Jarkko Immonen
Toimistopäällikkö   Kai Nuutinen
Päävalmentaja/urheilutoimi/pelaajakoordinointi   Joni Petrell
Apuvalmentaja/joukkueenjohtaja   Benjamin Laurinkari
Maalivahtivalmentaja   Arto Pyykkö
Urheilutoimi/pelaajakoordinointi/myynti   Mika Martikainen
Myynti/markkinointi   Minna Aalto
Ravintolat   Suvi Lehikoinen


LähteetMuokkaa

  • Juho Lintula: Puoli vuosisataa susirajakiekkoa – Joensuulaista jääkiekkoilua 1953–2003. Joensuun Kiekko ry, 2004.

ViitteetMuokkaa

  1. Jokipojat yhteistyöhön HIFK:n kanssa jokipojat.fi. 14.5.2018. Mehtimäki Oy. Viitattu 27.5.2018.
  2. Renne Ohtonen: Maltillisesti kohti liigaunelmaa. Karjalainen, 12.9.2017.
  3. Heikki Miettinen: Jääkiekkoliitto ja Liiga uuteen sopimukseen, liigakarsinnat haudattiin samalla. Helsingin Sanomat, 25.11.2018.
  4. STT: Keskustelu suljetusta Liigasta leimahti taas liekkiin. Karjalainen, 7.11.2019. Artikkelin verkkoversio.
  5. Kiekko-Karhut antoi alkutahdit. Karjalainen, 15.9.1993.
  6. Juho Lintula: Puoli vuosisataa susirajakiekkoa - Joensuulaista jääkiekkoilua 1953-2003, s. 24-26. Joensuun Kiekko ry, 2004.
  7. ks. esim. Timo Mustonen: Joensuun Kiekko-Pojat R.Y. 20 vuotta jääkiekkoulua 1960-1980, s. 40-50. Timo Mustonen, 1980.
  8. JoKP teki historiaa SM-sarjanousullaan. Karjalainen, 15.9.1993.
  9. Martti Komulainen: SVUL:N Pohjois-Karjalan piiri : 80 vuotta pohjoiskarjalaisen urheilun hyväksi, s. 302. SVUL:n Pohjois-Karjalan piiri, 1985.
  10. Kalevi Honkanen: Viimeinen kaarre ja loppusuora : SVUL:n Pohjois-Karjalan piiri 1980-1999, s. 85-87. SVUL:n Pohjois-Karjalan piirin historiikkitoimikunta, 2004.
  11. Juho Lintula: Puoli vuosisataa susirajakiekkoa - Joensuulaista jääkiekkoilua 1953-2003, s. 161, 165, 175. Joensuun Kiekko ry, 2004.
  12. ks. esim. Juho Lintula: Puoli vuosisataa susirajakiekkoa - Joensuulaista jääkiekkoilua 1953-2003, s. 181-192. Joensuun Kiekko ry, 2004.
  13. Reijo Suikki: Jääkiekkokirja 2006-2007 : Suomen Jääkiekkoliiton ja SM-Liigan virallinen kausijulkaisu. Egmont kustannus, 2006.
  14. Jukka Torvinen: Jääkiekkokirja 2007-2008 : Suomen jääkiekkoliiton ja SM-liigan virallinen kausijulkaisu. Egmont, 2007.
  15. Jukka Torvinen: Jääkiekkokirja 2008-2009 : Suomen jääkiekkoliiton ja SM-liigan virallinen kausijulkaisu. Egmont, 2008.
  16. Eero Mutanen: Jokipojat ei jättänyt jossiteltavaa 24.3.2010. Jatkoaika.com. Viitattu 19.10.2019.
  17. Jukka Torvinen (toim.): Jääkiekkokirja 2010-2011. Egmont, 2010.
  18. Mika Alamettälä: Raikas tuulahdus vai pannukakku? 9.4.2010.. Jatkoaika.com. Viitattu 19.10.2019.
  19. Petteri Ikonen: Uskottavuuden palautus – Jokipojat 2011–2012 11.9.2011. Jatkoaika.com. Viitattu 19.10.2019.
  20. "Takana erittäin raskas kausi". Mehtimäkeläinen.net, 18.3.2014.
  21. Sara Salmi: Jokipojat palaa Mestikseen.Ensi kauden lisenssit Mestikseen ja Suomi-sarjaan on myönnetty. Yle Urheilu. 5.5.2015. YLE. Viitattu 19.10.2019.
  22. Pronssi jäi Mehtimäelle – Jokipojat tarinan mestareista etevämpi Jatkoaika.com. 13.4.2016. Jatkoaika.com. Viitattu 19.10.2019.
  23. Uusi räyhäkämpi seurailme tulossa. 31.5.2007. Jokipojat / Ajankohtaista, www.jokipojat.com
  24. https://jokipojat.fi/seura/arjyn-tarina
  25. Lintula, s. 8
  26. Lintula, s. 8
  27. Lintula, s. 8, 161.
  28. Kiekko-Pojat herätti "koko kaupungin" juniorit Suomen sarjaa odotellessaan. Entinen kantajoukkue tarkassa valmennuksessa. Karjalainen, 2.11.1962.
  29. JoKP:lla hyvä kannustusiskelmä. Karjalainen, 18.2.1990.
  30. Hannu Jarva: Ilovaarirockin alkuunpanija. Opettaja-muusikko Pertti "Pepe" Nissisellä oli sormet pelissä monissa joensuulaisissa 1960-luvun popbändeissä. Karjalainen, 17.8.2016.
  31. Jokipon kannustusbiisi päivittyi. Mehtimäkeläinen 22.2.2004, www.mehtimakelainen.net
  32. Joensuu sai valoisan ja yksilöllisen jäähallin. Helsingin Sanomat, 3.10.1982.
  33. Jani Leinonen: Jäähalli aloitti uuden aikakauden. Joensuun jäähalli 30 vuotta. Karjalainen, 6.10.2012.
  34. Joensuun jäähallista tuli PKS Areena PKS:n verkkosivut. 29.11.2017. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy.
  35. PKS Areena -yhteistyö jatkuu Jokipoikien verkkosivusto. 4.10.2019.
  36. Jarmo Sieviläinen: Jäähalliin mahtuu noin 4800 henkeä. Karjalainen, 25.3.2010.
  37. Heikki Arppi: Joensuu sai harjoitusjäähallin. Karjalainen, 25.3.2002.
  38. Renne Ohtonen: Arki on alkanut uusissa tiloissa. Vuorot ovat pyörähtäneet käyntiin Mehtimäen jäähallikompleksin kolmannessa hallissa, joka hohtaa uutuuttaan. Karjalainen, 31.7.2019.
  39. Petri Haapala: Pohtisen paita kattoon. Jokipojat jäädyttää maalivahtilegendan pelinumeron lätkäkarnevaalissa. Karjalainen, 29.1.2010.
  40. Matti Sinkkonen: "Hannes" otettu juhlan keskellä. Jääkiekko: Hannu Kapasen "ysipaita" nousi Lauri Monosen 15:n rinnalle Mehtimäellä. Karjalainen, 6.3.2008.
  41. Heikki Arppi: Kiekko-Pojat sarjajohtoon. Junkkarit Mehtimäellä vastaantulija. Karjalainen, 4.1.1993.
  42. Hannu Jarva: Intohimo kiekkoon säilyy. Merkkipäivä: Markku Kyllönen on vieläkin valmis pelimies, tosin veteraaneissa. Karjalainen, 14.2.2012.
  43. a b Juha Aaltonen (toim.): Jääkiekkokirja 2019-2020, s. 197. Annamedia Oy, 2019.
  44. Jukka Torvinen (toim.): Jääkiekkokirja 2009-2010, s. 58. Egmont Kustannus Oy Ab, 2009.
  45. Jukka-Pekka Vuorinen: Jääkiekkokirja 2012-2013, s. 132. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2012.
  46. Riku Kallioniemi (toim.): Jääkiekkokirja 2016-2017, s. 179. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2016.
  47. Juha Aaltonen (toim.): Jääkiekkokirja 2019-2020, s. 200. Annamedia Oy, 2019.
  48. a b Ari Mennander (toim.): Jääkiekkokirja 1993-1994, s. 197. Semic Sport Oy/Jääkiekkolehti, 1993.
  49. Kiekko-Pojat SM-sarjaan. Helsingin Sanomat, 8.3.1971.
  50. Kimmo Rannisto (toim.): Jääkiekkokirja 2015-2016, s. 178. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2015.
  51. Sara Salmi: Jokipojat palaa Mestikseen. Ensi kauden lisenssit Mestikseen ja Suomi-sarjaan on myönnetty Yle Urheilu. 5.5.2015. YLE. Viitattu 25.12.2019.
  52. Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1980-1981, s. 33. Jääkiekon SM-liiga ry, 1980.
  53. Ari Mennander (toim.): Jääkiekkokirja 1995-1996, s. 72. Semic Sport Oy/Jääkiekkolehti, 1995.
  54. Reijo Sukki (toim.): Jääkiekkokirja 2004-2005, s. 63. Egmont Kustannus Oy Ab, 2004.
  55. Aarne Honkavaara, Ari Mennander, Jukka-Pekka Vuorinen (toim.): Jääkiekkokirja 1987-88, s. 51. Uusi Suomi Oy / Kiekkolehti, 1987.
  56. Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1988-89, s. 58. Us-Mediat Oy/Kiekkolehti, 1988.
  57. a b c d e Hämäläinen vuoden valmentaja, Jääskeläinen paras maalivahti. Karjalainen, 30.3.1989.
  58. a b c d e f Veikko Lautsi: Joensuu valloitti 1. divisioonan tähdistöt. Helsingin Sanomat, 12.3.1991.
  59. a b c Miikka Mikkola: Aiemmat palkitut Jatkoaika.com. Viitattu 18.12.2019.
  60. Jääkiekkoilu. Viime kauden parhaina palkitut. Karjalainen, 7.4.1991, s. 18.
  61. a b c Helsingin Sanomat 1.4.1993
  62. a b c d e Pekka Virta divarin tähtisuosikki. Helsingin Sanomat, 22.3.1994.
  63. Jääkiekkolehti 5/94, s. 13
  64. Jääkiekkolehti 5/96, s. 68
  65. a b c [Miikka Mikkola 96-97 – Suuri harvennushakkuu] Lätkää vuodesta '74 - divarihistorian kertauskurssi. 7.11.2004. Jatkoaika.com. Viitattu 17.12.2019.
  66. TuTo rohmusi Mestis-palkintoja 14.4.2006. Jatkoaika.com. Viitattu 17.12.2019.
  67. a b c d Mestis-pelurit rankkasivat Jarmo Jokilan ykköseksi 25.4.2009. Jatkoaika.com. Viitattu 17.12.2019.
  68. a b c d Jani Leinonen: Rämön pudotuspelivire palkittiin. Rämö, Immonen ja Kerälä nousivat Mestiksen ykkösviisikkoon. Karjalainen, 23.4.2010.
  69. a b Mestiksen parhaat palkittu 7.4.2011. Jatkoaika.com. Viitattu 17.12.2019.
  70. a b c d Mestiksen parhaat palkittu 18.4.2012. Jatkoaika.com. Viitattu 17.12.2019.
  71. a b Mestis palkitsi parhaitaan 9.4.2013. Jatkoaika.com. Viitattu 17.12.2019.
  72. Mestis palkitsi kauden 2013-2014 onnistujat 29.4.2014. Jatkoaika.com. Viitattu 17.12.2019.
  73. a b c d e f Mestis palkitsi parhaansa - Palve palkintorohmuna 29.4.2016. Jatkoaika.com. Viitattu 17.12.2019.
  74. Mestis-kauden parhaimmisto sai palkintonsa - Tanuksen tykkikausi keräsi arvostusta 27.4.2017. Jatkoaika.com. Viitattu 17.12.2019.
  75. Kiekko-Pojat pyrkivät ylemmäksi: Kunto yksityisasia, taitoa harjoitellaan yhteistuumin. Karjalainen, 10.10.1965, s. 12.
  76. JoKP ja KiKa kokoontuivat. Junioritoiminta käynnistyy. Karjalainen, 1.11.1966, s. 10.
  77. JoKP kova nimi tänäkin talvena. Karjalainen, 29.9.1967, s. 10.
  78. Matti oli tyytyväinen. Karjalainen, 9.12.1968, s. 7.
  79. JoKP-Saipa Mehtimäellä. Karjalainen, 14.12.1969, s. 13.
  80. Jääkiekon yhteistoimintaelin Joensuussa nimesi joukkueet. Karjalainen, 29.8.1970, s. 12.
  81. Lintula, s. 53
  82. Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1972-1973, s. 231. Kustannus Oy Williams, 1972.
  83. Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1973-1974, s. 213. Kustannus Oy Williams, 1973.
  84. Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1974-1975, s. 214. Aarne Honkavaara, 1974.
  85. Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1975-76, s. 223. Aarne Honkavaara, 1975.
  86. Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1976–1977, s. 216. Aarne Honkavaara, 1976.
  87. Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1977-78, s. 160. Jääkiekon SM-Liiga ry, 1977.
  88. Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1978-1979, s. 208. Jääkiekon SM-Liiga Ry, 1978.
  89. Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1979-80, s. 176. Jääkiekon SM-liiga ry, 1979.
  90. Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1980-1981, s. 176. Jääkiekon SM-Liiga ry, 1980.
  91. Lintula, 94-95
  92. Kai Rosvall sai potkut. Helsingin Sanomat, 5.11.1984.
  93. Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1985-86, s. 207. Jääkiekon SM-liiga ry, 1985.
  94. Lintula, 166
  95. Tapio Flinck lupaa hiellä sarjapaikan. JoKP teki odotetun valinnan. Karjalainen, 8.9.1989.
  96. Lintula, 124, 133
  97. Lintula 145, 154
  98. Lintula, 161, 165
  99. Lintula, 95-96
  100. Kari Haavisto: Rosvall sai kenkää Karhuista. Timo Turunen valmentajaksi, Gerald Tallaire saa myös lähtöpassit. Karjalainen, 13.12.1997.
  101. Jaana Kainulainen: Hämäläinen Karhujen pelastajaksi. Valmentajavaihdos tuli täydellisenää yllätyksenä pelaajille. Karjalainen, 14.2.1998.
  102. Lintula, 177
  103. Lintula, 178
  104. Heikki Arppi: Jouni Varis Jokipoikien uudeksi päävalmentajaksi. Karjalainen, 8.12.2000, s. 20.
  105. Lintula, 181
  106. Lintula, 184, 188
  107. Jokipojat vaihtaa valmentajaa 3.12.2004. Jatkoaika.com. Viitattu 23.10.2019.
  108. Reijo Suikki (toim.): Jääkiekkokirja 2005-2006, s. 35. Egmont Kustannus Oy Ab, 2005.
  109. Reijo Suikki (toim.): Jääkiekkokirja 2006-2007, s. 34. Egmont Kustannus Oy Ab, 2006.
  110. Jukka Torvinen (toim.): Jääkiekkokirja 2007-2008, s. 34. Egmont Kustannus Oy Ab, 2007.
  111. Jukka Torvinen (toim.): Jääkiekkokirja 2008-2009, s. 34. Egmont Kustannus Oy Ab, 2008.
  112. Jukka Torvinen (toim.): Jääkiekkokirja 2009-2010, s. 34. Egmont Kustannus Oy Ab, 2009.
  113. Jukka Torvinen (toim.): Jääkiekkokirja 2010-2011, s. 34. Egmont Kustannus Oy Ab, 2010.
  114. NHL-legenda Esa Tikkanen Jokipoikien valmentajaksi YLE Pohjois-Karjala. 27.12.2010. YLE. Viitattu 23.10.2019.
  115. Jukka-Pekka Vuorinen (toim.): Jääkiekkokirja 2011-2012, s. 34. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2011.
  116. Jukka-Pekka Vuorinen: Jääkiekkokirja 2012-2013, s. 124. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2012.
  117. Jukka-Pekka Vuorinen (toim.): Jääkiekkokirja 2013-2014, s. 131. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2013.
  118. Petteri Ikonen: Niko Erosesta Jokipoikien päävalmentaja. Karjalainen, 30.7.2014, s. 16.
  119. Riku Kallioniemi (toim.): Jääkiekkokirja 2016-2017, s. 172. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2016.
  120. Riku Kallioniemi (toim.): Jääkiekkokirja 2017-2018, s. 171. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2017.
  121. Esa Huuhko: Jokipojat vaihtaa päävalmentajaa. Jouni Varis korvaa Ari Aaltosen joensuulaisten ykköskäskijänä YLE Urheilu. 20.2.2017. YLE. Viitattu 23.10.2019.
  122. Riku Kallioniemi (toim.): Jääkiekkokirja 2017-2018, s. 171. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2017.
  123. Riku Kallioniemi (toim.): Jääkiekkokirja 2018-2019, s. 205. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2018.
  124. Juha Aaltonen (toim.): Jääkiekkokirja 2019-2020, s. 188. Annamedia Oy, 2019.
  125. Käsi- ja pienteollisuuslainojen hakuaika on lyhentynyt. Karjalainen, 3.1.1961.
  126. Kiekko-Pojat uusin jääkiekkoseura Joensuussa. Karjalainen, 18.9.1960.
  127. Lintula, s. 25
  128. Yksityinen lihanjalostusliike seuraa valppaasti yleistä ajan kehitystä. Karjalainen, 27.2.1959.
  129. JoKP, Peto ja KiKa saivat saman johtokunnan johtoon. Karjalainen, 30.10.1973.
  130. Karjalainen 11.3.1972, s. 15
  131. Joensuun jääkiekkoilun seurayhtymälle uusi johto. Karjalainen, 30.6.1978.
  132. JoKP koolla: Sarjan lisäksi muuttuivat puheenjohtaja ja budjetti. Karjalainen, 28.5.1980.
  133. Organisaatio muuttuu Osuuspankissa. Karjalainen, 8.1.1980.
  134. Heikki Tynkkynen JoKP:n johtoon. Karjalainen, 7.9.1982.
  135. Kari Koivunoro Kiekko-Poikien puheenjohtajaksi. Karjalainen, 29.6.1983.
  136. Keijo tervo S.A. Tervo Oy:n toimitusjohtajaksi. Karjalainen, 11.4.1985, s. 14.
  137. Keijo Tervo JoKP:n uusi puheenjohtaja. Karjalainen, 26.6.1986.
  138. Loma-Kolille rakennetaan 68 viikko-osaketta. Karjalainen, 4.10.1991.
  139. K-Karhut anoo JoKP:n I divisioonapaikkaa. Uudella seuralla suuria haaveita. Karjalainen, 31.5.1994.
  140. Vesa Pelkonen Karhukoplan päälliköksi tuntemattomuudesta. Karjalainen, 25.7.1998.
  141. Kari Haavisto: Vesa Pelkonen jätti Jokipoikien nuijan. Karjalainen, 20.3.1999.
  142. Kari Haavisto: Nuutinen johtaa Jokipoikia. Karjalainen, 2.9.1999.
  143. Heikki Arppi: Erkki Voutilainen saneeraa velkaisia Kiekko-Karhuja. Karjalainen, 3.11.2000.
  144. Juho Lintula: Joensuun Kiekko ry aloittaa tyhjältä pöydältä. Karjalainen, 17.7.2001.
  145. Arttu Käyhkö: Liekki palaa edelleen. Pentti Matikainen on hyvää vauhtia jaloilleen nousevan Jokipoikien uusi puheenjohtaja. Karjalainen, 28.7.2011.
  146. Jokipojat sai paikan Suomi-sarjasta ensi kaudeksi. Karjalainen, 20.6.2014.
  147. Jarmo Sieviläinen: Jokipojat jäi ulos Mestiksestä. Karjalainen, 23.5.2014.
  148. Heikki Arppi, Jarmo Sieviläinen: Jormanainen Jokipoikien puheenjohtajaksi. Karjalainen, 16.9.2014.
  149. Renne Ohtonen: Omien poikien valttikortit. Karjalainen, 16.9.2015.
  150. Jani Leinonen: Jarkko Immonen kypsytteli vaikea päätöksen. Karjalainen, 1.8.2014.
  151. Joukkue Jokipojat. Viitattu 12.11.2019.
  152. Jokipojat 2019-2020 roster Elite Prospects. Viitattu 12.11.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa