Japaninhirvi
Japaninhirvi[3][5][6] eli japaninkauris[7] eli japaninpeura (Cervus nippon) on jalohirvien (Cervinae) alaheimoon kuuluva hirvieläin (Cervidae), joka on alun perin kotoisin Itä-Aasiasta.[2][3] Nykyisin sitä tavataan luontaisen elinalueensa ulkopuolelle istutettuna vieraslajina myös Länsi-Aasiassa, Euroopassa, Afrikassa, Pohjois-Amerikassa ja Uudessa-Seelannissa.[1] Japaninhirvi on saksanhirven (Cervus elaphus) lähin sukulainen, ja muodostaa sen kanssa Cervus-suvun.[8]
| Japaninhirvi | |
|---|---|
 Uros |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Sorkkaeläimet Artiodactyla |
| Heimo: | Hirvieläimet Cervidae |
| Alaheimo: | Jalohirvet Cervinae |
| Suku: | Cervus |
| Laji: | nippon |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Cervus nippon |
|
| Alalajit [2] | |
|
|
| Katso myös | |
Ulkonäkö ja koko muokkaa
Japaninhirvi on kooltaan saksanhirveä pienempi, mutta muistuttaa sitä jonkin verran ulkoisesti. Kesäaikaan japaninhirven turkki on ruskeahko ja siinä on valkeita täpliä. Talvisin eläimen väritys on mustanruskea ja osin harmaa. Täysikasvuisen yksilön säkäkorkeus on 80–100 cm[3] ja paino on 50–60 kg. Koko kuitenkin vaihtelee alalajista riippuen: yksi pienikokoisimmista on Japanissa tavattava Cervus nippon nippon -nimialalaji, ja suurimpia ovat pohjoisessa Manner-Aasiassa elävä mantšurianhirvi (C. n. mantchuricus) ja korealainen dybowskynhirvi (C. n. hortulorum).[3] Vain uroksella on sarvet, ja ne tippuvat huhti-toukokuussa ja kasvavat syksyksi takaisin. Sarvissa on yleensä enintään kymmenkunta haaraa[3].
Levinneisyys muokkaa
Useat japaninhirven luontaisella levinneisyysalueella elävistä alalajeista ovat uhanalaisia.[3] Esimerkiksi taiwaninhirvi (C. n. taiouanus) on hävinnyt alkuperäiseltä elinalueeltaan, ja se on säilynyt vain eläintarhoissa[3] ja nyttemmin palautusistutettuna[1]. Pohjoiskiinanhirvi (C. n. mandarinus) ja shanxinhirvi (C. n. grassianus) ovat saattaneet jo kuolla sukupuuttoon.[1]
Vuoden 1860 tienoilla lajia tuotiin Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, jossa sitä nykyisin tavataan Skotlannin ja Englannin seuduilla. Sitä on istutettu myös Tanskaan, Irlantiin, Saksaan, Ranskaan, Itävaltaan, Puolaan ja Venäjälle. Japaninhirvet ovat Euroopassa paikoitellen risteytyneet alkuperäisten saksanhirvien kanssa.
Elintavat muokkaa
Japaninhirvi elää useimmiten tiheissä lehtimetsissä ja liikkuu öisin. Lisääntymisaikana jokainen uros yrittää kerätä itselleen haaremin, jonka naaraiden kanssa se voi paritella. Naaraan tiineys kestää 220 vuorokautta eli noin 7,5 kuukautta. Vasat syntyvät yleensä huhti-toukokuussa.
Erityistä muokkaa
Japaninhirvi on määritelty Suomen metsästyslainsäädännössä riistaeläimeksi, nimellä japaninpeura.[9]
Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut lajille uutta suomenkielistä nimeä japaninkauris.[5]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Harris, R.B.: Cervus nippon IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 25.7.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Cervus nippon Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 12.3.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Koivisto, Ilkka; Sarvala, Maija; Liukko, Ulla-Maija (toim.): Maailman uhanalaiset eläimet - Osa 4: Nisäkkäät, Matelijat, s. 57–94. Weilin+Göös, 1992. ISBN 951-35-4689-6.
- ↑ Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 1. Aarnikotka–Iibikset, s. 369. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01065-4.
- ↑ a b Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet (vahvistamaton ehdotus nisäkkäiden nimiksi) koivu.luomus.fi. 2008. Viitattu 12.3.2011.
- ↑ Nummi, Petri & Blomqvist, Leif: Maailman luonto: Nisäkkäät 2, s. 180. Espoo: Weilin+Göös, 1999. ISBN 951-35-6503-3.
- ↑ japaninkauris (japaninhirvi) – Cervus nippon Laji.fi. Viitattu 10.10.2020.
- ↑ Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Cervus Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Johns Hopkins University Press. Viitattu 12.3.2011. (englanniksi)
- ↑ Metsästyslaki 28.6.1993/615 §5 (Arkistoitu – Internet Archive) Luettu 12.3.2011