Jani Saxell
Jani Saxell (s. 1972 Helsinki)[1] on suomalainen kirjailija, toimittaja ja Helsingin työväenopiston luovan kirjoittamisen opettaja. Hän on työskennellyt WSOY:n kustannustoimittajana ja Kulttuurivihkot-lehden toimitussihteerinä. Saxell on toimittanut Suomen Kirjailijaliiton Kirjailija-lehteä yhdessä Terhi Rannelan kanssa.[2]
| Jani Saxell | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1972 Helsinki |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | kirjailija, toimittaja |
| Kirjailija | |
| Tyylilajit | arkirealismi, science fiction, fantasia, poliittinen satiiri, matkakirjallisuus |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Vapaana toimittajana Saxell on avustanut yli 50 lehteä (muun muassa City, Parnasso, Vihreä Lanka, Voima, Kansan Uutiset, Kirkko ja kaupunki ja Yliopisto),[3] kirjoittanut eri artikkelikokoelmiin ja tehnyt journalistisia matkoja Venäjälle, Valko-Venäjälle, Israeliin ja Palestiinaan sekä Latinalaiseen Amerikkaan ja Yhdysvaltoihin.
Saxell valmistui filosofian maisteriksi kesällä 2006. Hänen gradunsa aiheena oli Timo Pusan tuotanto. Hän on opiskellut yleistä kirjallisuustiedettä, folkloristiikkaa, uskontotiedettä, taide- ja yhteiskuntahistoriaa, viestintää ja Latinalaisen Amerikan ja Venäjän tutkimusta.[3]
Tuotanto muokkaa
Vuonna 2000 Saxell voitti J. H. Erkon kirjoituskilpailun.[1]
Saxellin novellikokoelma Ensilumi (2002) liikkuu vuosituhannen vaihteen suomalaisessa todellisuudessa. Novellien henkilögalleriaan kuuluu pikkurikollisia, taiteilijanalkuja, sopeutumattomia ja skinheadeja, radanvarsikaupunkien ja vanhana syntyneiden, surumielisesti Kehä III:n suuntaan hymyilevien lähiöiden kasvatteja.
Romaani Minä, Lotta ja Päivikki (2003) sijoittuu 2000-luvun alkuun helsinkiläisiin opiskelijapiireihin, mediatalojen liepeille ja globalisaatiokriittiseen aktivismiin kytkeytyvä kolmiodraama ja aikalaisromaani. Juhana Rossi kritisoi Ylioppilaslehdessä Saxellin tapaa käyttää tunnistettavasti oikeita henkilöitä fiktiivisen tarinansa hahmoina.[4]
Huomispäivän vartijoiden (2007) pitkien novellien aihepiiri liikkuu Itä-Helsingistä science fictioniin, fantasiaan ja lähiötason maagiseen realismiin. Tapahtumapaikkoja ovat myös 1950-luvun Pariisi, 2010-luvun Yhdysvallat ja 2030-luvun Pietari.
Saxellin matka- ja reportaasikirja Vaihtoehtoinen USA (2009) on katsaus Yhdysvaltain kansalaisjärjestökenttään, Vietnamin ja Irakin veteraanien, naisten, mustien, latinoiden ja intiaanien näkemyksiin maansa nykytilasta. Siinä tutustutaan New Orleansin kivuliaaseen jälleenrakennukseen hurrikaani Katrinan jäljiltä, New Yorkin Brooklynin monikulttuurisuuteen, Seattlen musiikkipiireihin, San Franciscon lahteen turistikulissien takana ja Yhdysvaltain ja Meksikon rajalle kohoavaan, laittoman siirtolaisuuden vastaiseen muuriin. Kirja käsittelee myös amerikkalaista nykykulttuuria, erityisesti amerikkalaista nykykirjallisuutta haastattelujen muodossa.
Romaanit Unenpäästäjä Florian (2010), Sotilasrajan unet (2014) ja Tuomiopäivän karavaani (2017) ovat kolme ensimmäistä osaa Saxellin Eurooppa-tetralogiasta. Kirjat punovat yhteen Euroopan maagis-realistisesti sävyttynyttä lähimenneisyyttä ja dystooppista lähitulevaisuutta, erityisesti keski- ja itäeurooppalaisesta ja slaavimelankolisesta näkökulmasta tarkasteltuna. Unenpäästäjä Florian kytkeytyy romanien kohtaloihin Nicolae Ceaușescun Romaniassa ja toisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa sekä 2010-luvun äärioikeiston nousuun. Sotilasrajan unet ja Tuomiopäivän karavaani fokusoivat Bosnian sotaan ja ex-Jugoslavian ihmisten kokemaan loputtomaan "post-war" -jälkitilaan, Eurooppa vuonna nolla -tunnelmiin.
Eurooppa-tetralogian maailmassa paranormaalit kyvyt ovat yleisiä, mutta samalla ne ovat johtaneet ennakkoluuloihin ja vainoihin. Sarjan päähenkilö, Romanian romani Florian Tímar, ja hänen avopuolisonsa Ann-Stine kokoavat omaa mutanttijoukkoaan entiseen kansakoulurakennukseen fiktiivisen Räksylänjärven rannalle Uudellemaalle. Samaan aikaan Sarajevon piirityksen kauhut kokenut psionisti Flavius hyödyntää Jugoslavian hajoamissotien jälkeistä tyytymättömyyttä, osattomuutta ja taloudellista hädänalaisuutta. Hänen Osattomien armeijansa, psionististen tai kyberneettisesti muokattujen poikkeusyksilöiden joukkonsa käy omalle ristiretkelleen "lännen pankkiireja, kodinkonekauppiaita ja laajentumiskomisaareja" ja "idän tiedustelupalveluja, ase- ja ihmiskauppiaita" vastaan.
Tuomiopäivän karavaani sai toukokuussa 2019 Tähtivaeltaja-palkinnon. Jukka Mallinen totesi Kansan Uutisissa Saxellin seuraavan yhtäältä venäläisen kirjallisuuden eeppistä perintöä Fjodor Dostojevskin ja Leo Tolstoin hengessä, toisaalta taas ammentavan Blade Runner -elokuvasta ja kyberpunk-scifistä.
Helsinki Underground on romaani Helsingistä ja Kalasataman ekokaupunginosasta Herramme Tekoälyn vuonna 2047. Kalasatamassa ja sen kupeeseen rakennetulla keinosaarella pitävät majaansa tulevaisuuden talousmahdit, Uusi Hansaliitto ja Uusi Silkkitie. Helsinki saa verkkovirtansa kelluvista miniydinreaktoreista. Samaan aikaan Suomessa on vallannut alaa vanhauskoisten liike, joka yhdistelee syväekologiaa, uusprimitivismiä ja kalevalaista kansanuskoa. Lammassaarta keskuspaikkanaan pitävät vanhauskoiset vastustavat kaikkea uutta teknologiaa ja manaavat Kalasataman tornitaloja kumoon, kuin Kalevalan suurta tammea kaadettaessa.
Ekokaupunginosaa piinaavat oudot katoamiset pakottavat romaanin päähenkilön, 17-vuotiaan Verna Lepän kokoamaan oman ”luusereista” ja ulkopuolisista koostuvan ryhmänsä tutkimaan yliluonnollista tapahtumasarjaa. Maagis-realistisessa ja kauhufantastisessa romaanissa aikatasojen rajat järkkyvät. Tulevaisuuden Helsingin ihmeet lomittuvat kansalaissodan ja kieltolain aikaisten pirtutrokarien ”Sörnäistenkaupunkiin”.
Uuden ihmisen kaupunki jatkaa edellisen romaanin tarinaa. Helsinkiin voitokkaana kumousjohtajana marssinut Severi Torrakko ja hänen vanhauskoisensa haluavat repiä piuhat irti high tech -elämäntavasta. Ostoskeskusten, valomainosten ja tornitaloryppäiden raunioille pystytetään itsehallinnollisten kyläkuntien verkostoa. Asfalttia ratkotaan kaupunkipeltojen tieltä, puistot istutetaan täyteen hyötykasveja. Kun lähes miljoonan asukkaan Helsinkiä lähdetään taivuttamaan Ukko Ylijumalan aikaan, visioon Suomesta, jollaista ei kenties koskaan ollut, seurauksena on ekototalitaristista vahvempien valtaa ja mielivaltaa. Kotikaupunkinsa totaalisen tuhon estääkseen Verna matkaa aikaportaalin kautta 1920-luvulle, Tulenkantaja-runoilijoiden, pirtukeisarien ja hurmossaarnaajien aikaan. Hän kohtaa siellä muun muassa oman uskonlahkonsa johtajan Maria Åkerblomin ja herrasmiessalakuljettaja Algoth Niskan. Aikamatkaajaa varjostaa nuori Urho Kekkonen Etsivästä Keskuspoliisista.
Demokraatti-lehden verkkosivujen kritiikissään Esa Mäkijärvi katsoo Saxellin romaanin olevan kannanotto kaikenlaista totalitarismia ja poliittista väkivaltaa vastaan, samoin taisteluhuuto demokratian puolesta. Toisaalta Mäkijärvi muistuttaa kirjan yhdistelevän rehellistä viihteellisyyttä vakavaan yhteiskunnalliseen sanomaan. Saxellin juuret ovat Helsinki-kuvausten klassikoiden ohella videopeleissä ja suuren budjetin scifi-elokuvissa. [5]
Tanssii kirjainten kanssa on omakohtainen, runsaiden nykykirjallisuudesta ammennettujen esimerkkien varaan rakennettu luovan kirjoittamisen opas. Siinä käsitellään muun muassa henkilöhahmojen rakentamista, dialogia, ajan kuvaamista, erilaisia kertojanääniä ja rakenneratkaisuja. Esseemäisemmissä jaksoissa Saxell pohtii satujen, myyttien ja maailmankirjallisuuden klassikoiden päivittämistä ja tuomista nykyaikaan, kaunokirjallisia kaupunkikuvauksia ja kirje- ja päiväkirjaromaanien uutta tulemista. Opas kartoittaa erityisesti romaania lyhyemmän muodon maailmoja: novellikokoelmia, joissa on kehyskertomus ja mosaiikkimaisia tarinakudelmia, jotka muodostavat yksissä kansissa romaanimaisen kokonaisuuden.
Parasta katseluaikaa on 18 kirjoittajan esseekokoelma 1990-luvun jälkipuolen Yhdysvalloista alkaneesta, HBO:n tiettyjen nykyklassikkojen liikkeelle sysäämästä ”TV-sarjabuumista”. Esseissä käsitellään muun muassa uutta ja vanhaa Twin Peaksia, The Sopranosia, Sinkkuelämää, Mad Meniä, Breaking Badia, House of Cardsia ja Orange Is the New Blackia. Mukana on myös eurooppalaisia ja pohjoismaisia sarjoja, kuten The Crown (televisiosarja), Black Mirror, Vallan linnake ja Babylon Berlin.
Teokset muokkaa
Novellikokoelmat muokkaa
- Ensilumi ja muita novelleja. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-26289-7.
- Huomispäivän vartijat. Helsinki: Avain, 2007. ISBN 978-952-5524-42-0.
Romaanit muokkaa
- Minä, Lotta ja Päivikki. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-28254-5.
- Unenpäästäjä Florian. Helsinki: Avain, 2010. ISBN 978-951-6928-11-4.
- Sotilasrajan unet. Helsinki: WSOY, 2014. ISBN 978-951-0-39543-1.
- Tuomiopäivän karavaani. Helsinki: WSOY, 2017. ISBN 978-951-0-42090-4.
- Helsinki Underground. Helsinki: WSOY, 2020. ISBN 978-951-0-44593-8.
- Uuden ihmisen kaupunki. Helsinki: WSOY, 2023. ISBN 978-951-0-43308-9.
Muut muokkaa
- Saxell, Jani (vastaava päätoimittaja): Uhmaa ja unelmia. Kirjailijaryhmä Kiilan antologia. Helsinki: Like, 2005. ISBN 952-471-661-5.
- Vaihtoehtoinen USA. Reportaasi. Helsinki: Avain, 2009. ISBN 978-952-5524-79-6.
- Tanssii kirjainten kanssa. Luovan kirjoittamisen opas. Helsinki: Art House, 2020. ISBN 978-951-884-757-4.
- Saxell, Jani (toim.): Parasta katseluaikaa. (Esseekokoelma). Helsinki: WSOY, 2020. ISBN 978-951-0-45282-0.
Palkinnot muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Saxell, Jani Kirjasampo.fi. Viitattu 8.1.2015.
- ↑ Kirjailija-lehden mediakortti 2014 Arkistoitu 8.1.2015. Viitattu 8.1.2015.
- ↑ a b Elämä Jani Saxellin kotisivut. Arkistoitu 8.1.2015. Viitattu 8.1.2015.
- ↑ Rossi, Juhana: Veljiensä vartija. Ylioppilaslehti, 2003, nro 9. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 8.1.2015.
- ↑ Mäkijärvi, Esa: Helsinki perikadon partaalla. Demokraatti, 2023, nro 16.5.2023. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 28.9.2023.
Aiheesta muualla muokkaa
- Jani Saxellin kotisivu
- Jani Saxellin haastattelu 29.8.2022
- Jani Saxell Ylen Elävässä arkistossa
- Heikki Marjomaa: Jani Saxell kertoo Unenpäästäjä Florianista Kirjastokaista-video, 24.9.2010.
- Jani Saxell Prosak-proosaklubilla, Kirjastokaista-video
- Jukka Mallinen: Tolstoin, Dostojevskin ja Blade Runnerin kasvatti Kansan Uutisissa 12.11.2017
- Esa Mäkijärvi: Helsinki perikadon partaalla Demokraatin nettisivuilla 16.5.2023.