Janega

maalaiskunta Venäjällä

Janega (ven. Я́нега) on maalaiskunta ja sen keskustaajama Leningradin alueen Lotinapellon piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Syvärin itäpuolella 11 kilometriä Lotinapellosta koilliseen. Taajamassa on 1 100 ja kunnassa 2 200 asukasta (vuonna 2013)[1].

Janega
Янега
vaakuna
vaakuna

Janega

Koordinaatit: 60°44′55″N, 33°42′37″E

Valtio Venäjä
Alue Leningradin alue
Piiri Lotinapellon piiri
Hallinto
 – Asutustyyppi taajama
 – Hallinnon tyyppi maalaiskunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 1 096,36 km²
Väkiluku (2013) 2 200









Janegan kunta Lotinapellon piirin kartalla.

Maantiede ja asutus muokkaa

Janegan kunnan pinta-ala on 1 096,36 neliökilometriä. Se rajoittuu pohjoisessa Karjalan tasavaltaan ja Svirstroin kuntaan, idässä Leningradin alueen Podporožjen piiriin sekä etelässä Aljohovštšinan ja lännessä Lotinapellon kuntiin.[2] Pinta-alasta 95,0 % on metsää, 2,4 % maatalousmaata ja 1,6 % vesistöjä[3].

Kunnan läpi virtaa Syvärijoki, johon laskee Viozerosta alkunsa saava Janega. Suurimmat järvet ovat Kuležozero, Russkonskoje, Jubinskoje, Sjaksozero ja Muljevskije.[4] Hyötykaivannaisiin kuuluvat hiekka, turve ja sapropeeli[5]. Suunnitteilla on Janegajoen rauhoitusalueen perustaminen[6].

Keskustaajaman lisäksi kuntaan kuuluvat Agašovon, Harevštšinan, Karjaženhierun eli Karjalankylän (ven. Poga), Petšenitsyn, Rahkovitšin, Russkonitsyn, Šapšan, Troitsankonnun (Staraja Sloboda), Tenenitšin, Trošken (Andrejevštšina) ja Uuden-Slobodan (Novaja Sloboda) kylät sekä Ineman rautatieaseman asutus[2]. Janegan jälkeen suurimmat asutuskeskukset ovat yli kahdensadan asukkaan Troitsankontu ja Troške[1]. Kesäisin asukasmäärä nousee yli tuhannella hengellä[7].

Kunnan luoteisosassa Konnun (ven. Konduši) kyläryhmässä (nykyiset Karjaženhieru ja Troške) on asunut ilmeisesti 1600-luvulla syntynyt karjalaisryhmä, jonka kielimuoto poikkeaa eräiltä piirteiltään aunuksenkarjalasta[8]. Kaakkoisosassa on muutamia historiallisia vepsäläiskyliä. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan valtaosa kunnan asukkaista on venäläisiä ja karjalaisia on vain reilut 30 henkeä[9].

Historia muokkaa

Taajama on saanut alkunsa Retškan kylän lähelle vuonna 1954 perustetusta metsätyöläisten asutuksesta. Vuonna 1970 siihen liitettiin Janegan rautatieaseman asutus. Tenenitšissä sijainnut Pervomaiskin kyläneuvoston keskus siirrettiin Janegaan vuonna 1973. Kyläneuvosto muutettiin Janegan volostiksi vuonna 1994. Nykyinen kunta on perustettu vuonna 2006 entisistä Janegan ja Trošken volosteista sekä osasta Imotšenitsyn volostia.

Liikenne, talous ja palvelut muokkaa

Kunnan läpi kulkee Muurmannin rata, josta haarautuu rautatie Aunuksen kautta Jänisjärvelle. Janegan asemalla pysähtyvät Svirstroin, Olhavan ja Pietarin väliset paikallisjunat. Aunuksen radalla sijaitseva Ineman asema ei ole enää toiminnassa. Syvärin yli kulkee myös Pietarin ja Murmanskin välinen valtatie M18, joka yhdistää joen länsipuolella sijaitsevat kylät Lotinapellon kaupunkiin. M18:lta haarautuu maantie Janegan ja Podporožjen kautta Vytegraan. Janegasta ja eräistä kylistä on linja-autoyhteydet Lotinapeltoon. Syväri on osa Volgan–Itämeren vesitietä.[10]

Paikallisista elinkeinoista tärkeimpiä ovat maa- ja metsätalous (37,4 % vuonna 2013), kauppa ja palvelut[11]. Janegan taajamassa toimii Lotinapellon sähköpylvästehdas, yksityinen sahalaitos ja öljyvarasto. Maataloutta edustaa viljan viljelyyn erikoistunut Petšenitsyn maatalousyritys.[12] Suuri osa työvoimasta työskentelee Pietarissa tai Lotinapellossa[13].

Julkisiin palveluihin kuuluvat Janegan lastentarha, peruskoulu ja kulttuuritalo, Harevštšinan, Tenenitšin ja Trošken kerhotalot sekä Janegan ja Troitsankonnun lääkintäasemat. Kunnan alueella toimii ravintola, neljä kahvilaa ja joukko kauppoja.[14]

Nähtävyydet ja matkailu muokkaa

Kunnan huomattavin nähtävyys on Troitsankonnussa sijaitseva Aleksanteri Syväriläisen luostarikokonaisuus, joka koostuu 1500–1800-luvuilla rakennetuista Pyhän Kolminaisuuden ja Kristuksen kirkastumisen luostareista. Syvärin rannalla entisten Pirkkilän (ven. Pirkinitši) ja Rutšjin kylien luona on kaksi kurgaanihautaa. Alueella on myös useita toisessa maailmansodassa kaatuneiden neuvostosotilaiden hautapaikkoja.[15]

Matkailupalveluja tarjoavat Troitsankonnun hotelli- ja ravintolakompleksi, Ineman rautatieaseman lähellä sijaitseva lomakylä sekä Petšenitsyn kylän lähellä sijaitseva metsästysmaja[16].

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. a b Materialy, s. 40.
  2. a b Materialy, s. 13.
  3. Materialy, s. 37.
  4. Materialy, s. 15.
  5. Materialy, s. 18–19.
  6. Materialy, s. 25.
  7. Materialy, s. 42.
  8. Makarov G. N. & Rjagojev V. D.: Obraztsy karelskoi retši: govory livvikovskogo dialekta karelskogo jazyka, s. 8. Leningrad: Nauka, 1969.
  9. Haku vuoden 2010 väestönlaskennan tietokannasta (vieras-kirjautumisella) std.gmcrosstata.ru. Arkistoitu 27.3.2019. Viitattu 22.6.2014. (venäjäksi)
  10. Materialy, s. 56–57, 59.
  11. Materialy, s. 43.
  12. Materialy, s. 39.
  13. Materialy, s. 41–42.
  14. Materialy, s. 46–48.
  15. Materialy, s. 27–29.
  16. Materialy, s. 52.

Aiheesta muualla muokkaa