Jan Davidsz. de Heem

Jan Davidsz. de Heem tai kokonaisuudessaan Jan Davidszoon de Heem (huhtikuu 1606 Utrecht9. helmikuuta 1684 Antwerpen)[1] oli Alankomaiden kultakauden aikana vaikuttanut taidemaalari. De Heem maalasi erilaisia aiheita, mutta hänet tunnetaan erityisesti ylitsevuotavan runsaista ja värikkäistä kukka- ja hedelmäasetelmistaan.[2]

Jan Davidsz. de Heem
Pöytä-asetelma: Runsas kattaus ja papukaija, n. 1650
Pöytä-asetelma: Runsas kattaus ja papukaija, n. 1650
Henkilötiedot
Syntynythuhtikuu 1606
Utrecht, Alankomaat
Kuollut9. helmikuuta 1684
Antwerpen, Alankomaat
Kansalaisuus Alankomaat
Taiteilija
Ala taidemaalari

Elämä ja ura muokkaa

 
Kymmenvuotiaan Englannin prinssin William III:n muotokuva, n. 1670, 132x108 cm, Museum of Fine Arts of Lyon, Lyon.

Jan de Heem syntyi nimellä Jan Davidszoon van Antwerpen. Hänen isänsä oli muusikko David van Antwerpen. De Heemin varhaisista opinnoista tiedetään vähän. Hän siirtyi Leideniin, jossa hän maalasi symbolisia vanitas-asetelmia, joiden väripaletti oli lähes monokromaattisen rajoitettu. Näissä töissä näkyvät Rembrandtin ja Jan Lievensin vaikutteet.[3]

Vuonna 1635 katolinen de Heem muutti Antewerpiin nykyisen Belgian alueelle, joka oli alueen katolisuuden ydinaluetta. Siellä hänestä tuli Pyhän Luukkaan taidemaalarien killan jäsen. Antwerpissa De Heemin tyyli kehittyi runsaaksi väri-iloitteluksi, josta hänet on myöhemmin tunnettu. De Heem jatkoi liikkumista etelän Antwerpin ja pohjoisen Utrechtin välillä ja työskenteli molemmissa kaupungeissa. Vuosien 1667 ja 1672 välillä de Heem opetti ja työskenteli omassa ateljeessaan Utrechtissa.[2]

De Heem oli omana aikanaan erittäin arvostettu. Häntä pidettiin yleisesti yhtenä aikakauden parhaista maalareista. Hän oli myös kaupallisesti erittäin menestynyt. De Heemin prinssi William III:n muotokuvasta saama 2 000 guldenia oli yksi korkeimmista yksittäisestä maalauksesta maksetuista palkkioista koko Alankomaiden kultakauden aikana.[3]

De Heemin vaikutus Alankomaiden alueen asetelmamaalauksen perinteeseen oli erittäin merkittävä. Lähes kaikki hänen jälkeensä maalanneet asetelmamaalarit ovat saaneet vaikutteita de Heemin töistä, myös Willem Kalfin and Abraham van Beyerenin kaltaiset tunnustetut mestarit. De Heem työskenteli ja vaikutti useassa kaupungissa Alankomaiden alueella, ja hänen työtään seurattiin ja imitoitiin Leidenissä, Antwerpissa ja Utrechtissa. De Heemin pojista Cornelius de Heemistä (1631–95) ja Jan Jansz. de Heemistä (1650–1695) tuli myös maalareita, jotka jatkoivat isänsä aiheiden käsittelyä.[3]

Tyyli ja teokset muokkaa

De Heem tunnetaan nykyisin erityisesti hyvin runsaista ja värikkäistä kukka- ja hedelmäasetelmistaan. Hän aloitti kuitenkin uransa lähes päinvastaisilla teoksilla, maalaamalla monokromaattisia ja sommittelultaan selkeitä ja yksinkertaisia vanitas-asetelmia. Muutos de Heemin taiteessa tapahtui hänen muutettuaan etelään Antwerpin alueelle vuonna 1635. Kukka- ja hedelmäaiheiden lisäksi de Heem maalasi pronkstilleven-nimellä kutsuttuja koristeellisia ja runsaita pöytäasetelmia. De Heemin asetelmien kukilla ja esineillä oli symbolinen, usein uskonnollinen merkitys.[3]

Teoksia muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Discover painter, draftsman Jan Davidsz. de Heem rkd.nl. Viitattu 1.10.2020. (englanniksi)
  2. a b Brenner, Carla & Riddell, Jennifer & Moore, Barbara: Painting in the Dutch Golden Age - A Profile of the Seventeenth Century, s. 140. Washington: National Gallery of Art, Washington, 2007.
  3. a b c d Turner, Jane, 1956-: From Rembrandt to Vermeer : 17th-century Dutch artists, s. 147–148. New York: St. Martin's Press, 2000. 43114315. ISBN 0-312-22972-0, 978-0-312-22972-6. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.9.2020).

Aiheesta muualla muokkaa