James Hartle

James Hartle (s. 20 elokuuta 1939) on yhdysvaltalainen fyysikko. Hän on toiminut fysiikan professorina vuodesta 1966 lähtien Kalifornian yliopistossa, Santa Barbarassa.[1]

James Hartle

Hartle opiskeli Princetonissa ja väitteli Caltechissa vuonna 1964 nobelisti Murray Gell-Mannin oppilaana.[2]

Työskennellessään vuonna 1983 Chicagon yliopiston Enrico Fermi Instituutissa hän kehitti Hartle-Hawkingin universumin aaltofunktion yhteistyössä Stephen Hawkingin kanssa. Tämä erikoisratkaisu Wheeler–DeWitt-yhtälöön on tarkoitettu selittämään alkuvaiheen tilat alkuräjähdys-kosmologiassa.

Hartle sai vuonna 2009 Einstein-palkinnon.[2]

LähteetMuokkaa

  1. Hartle, J. B. (James B.) AIP. Viitattu 1.7.2018.
  2. a b 2009 Einstein Prize Recipient James Hartle UCSB American Physical Society. 2009. Viitattu 1.7.2018.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.