Wikipedia

Jalkapallon naisten maailmanmestaruuskilpailut 2011

Vuoden 2011 jalkapallon naisten maailmanmestaruuskilpailut ovat kuudennet FIFA:n järjestämät naisten maailmanmestaruuskilpailut. Ne pelattiin Saksassa 26. kesäkuuta – 17. heinäkuuta 2011. Maailmanmestaruuden voitti Japani, jonka maailmanmestaruus oli sille ensimmäinen ja samalla siitä tuli myös ensimmäinen mestaruuden voittanut aasialainen maa. Japani voitti loppuottelussa Yhdysvallat rangaistuspotkukilpailun jälkeen.[1]

2011 FIFA Women's World Cup
FIFA Frauen-Weltmeisterschaft Deutschland 2011
Joukkueet 16
Isäntämaa  Saksa
Ajankohta 26. kesäkuuta –
17. heinäkuuta 2011
Mitalistit
– Kultaa Japani
– Hopeaa Yhdysvallat
– Pronssia Ruotsi
Ottelut 32
Maalit 86 (2,69 ottelua kohti)
Yleisö 845 751 (26 430 ottelua kohti)
Maalintekijä Japani Homare Sawa (5 maalia)
Paras pelaaja Japani Homare Sawa
← 2007 2015 →

Kisojen parhaaksi pelaajaksi valittiin japanilainen Homare Sawa, joka voitti myös kisojen parhaan maalintekijän palkinnon.[2]

Turnauksen virallinen maskotti on Karla Kick -kissa, joka julkistettiin alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa 2010.[3]

Maailmanmestaruuskilpailujen virallinen pelipallo on Adidaksen Speedcell.[4]

Hakuprosessi muokkaa

Maailmanmestaruuskilpailuja hakivat Saksan ohella Australia, Kanada, Peru, Ranska ja Sveitsi. Päätös Saksan eduksi tehtiin 30. lokakuuta 2007. Tässä vaiheessa Saksaa vastaan kilpaili ainoastaan Kanada. Sveitsi vetäytyi prosessista jo aikaisessa vaiheessa ja elokuun lopussa 2007 Ranska veti hakemuksensa pois. Myös Peru ja Australia vetäytyivät kisasta ennen lopullista äänestystä.[5]

Pelipaikat muokkaa

Turnauksen pelipaikkakuntina toimivat Berliini, Frankfurt, Mönchengladbach, Sinsheim, Augsburg, Dresden, Bochum, Leverkusen ja Wolfsburg.[6] Maailmanmestaruuskilpailujen avausottelu pelataan Berliinin olympiastadionilla ja finaali Commerzbank-Arenalla Frankfurtissa.[7]

Berliini Frankfurt Bochum Mönchengladbach Sinsheim
Olympiastadion Commerzbank-Arena Ruhrstadion Borussia-Park Rhein-Neckar-Arena
Kapasiteetti: 73 680 Kapasiteetti: 48 837 Kapasiteetti: 20 556 Kapasiteetti: 45 860 Kapasiteetti: 30 150
         
Leverkusen
Jalkapallon naisten maailmanmestaruuskilpailut 2011 (Saksa)
 Wolfsburg
BayArena Volkswagen-Arena
Kapasiteetti: 29 708 Kapasiteetti: 26 062
   
Dresden Augsburg
Glücksgas Stadion Impuls Arena
Kapasiteetti: 25 582 Kapasiteetti: 24 661
   

Karsinnat muokkaa

Pääartikkeli: Vuoden 2011 jalkapallon naisten maailmanmestaruuskilpailujen karsinnat
 
Sinisellä merkitty lopputurnaukseen päässeet joukkueet, punaisella karsiutuneet joukkueet, oranssilla merkityt valtiot eivät osallistuneet ja harmaalla merkityt eivät ole FIFAn jäseniä.

FIFA suunnitteli kisojen laajentamista 24 joukkueeseen, mutta päätyi lopulta edellisten kisojen tapaan 16 joukkueeseen.

Maailmanmestaruuskilpailujen karsinnat alkoivat heinäkuussa 2009. Saksa pääsee järjestävänä maana kisoihin automaattisesti. Euroopan (UEFA) joukkueet pelasivat erilliset karsinnat pääsystä kisoihin. Etelä-Amerikan (CONMEBOL), Aasian (AFC), Pohjois- ja Keski-Amerikan (CONCACAF), Afrikan (CAF) ja Oseanian (OFC) osallistujat karsittiin maanosiensa mestaruusturnauksissa.

Euroopan karsinnoissa joukkueet jaettiin kahdeksaan lohkoon. Lohkojen voittajat kohtasivat kaksiosaisissa jatkokarsintaotteluissa, joiden voittajat pääsevät kisoihin. Nämä neljä maata olivat Ranska, Englanti, Norja ja Ruotsi. Hävinneet neljä joukkuetta pelasivat lisäkarsinnat, jonka voittaja Italia pelasi lopputurnauspaikasta Pohjois- ja Keski-Amerikan mestaruusturnauksessa kolmanneksi sijoittuneen Yhdysvaltojen kanssa. Yhdysvallat meni lopputurnaukseen voittamalla Italian yhteismaalein 2–0. Näin ollen kisoissa on Euroopalla viisi paikkaa ja Pohjois-ja Keski-Amerikalla kolme paikkaa.

Karsinnoista selvinneet joukkueet muokkaa

Joukkue PVM Karsintatapa Ranking
(5/2011)[8]		 Os.
Eurooppa (UEFA) 4+1 paikkaa
  Saksa 30. lokakuuta 2007 Isäntämaa 2. 6
  Ranska 15. syyskuuta 2010 Jatkokarsintojen voittaja 7. 2
  Norja 15. syyskuuta 2010 Jatkokarsintojen voittaja 9. 6
  Ruotsi 16. syyskuuta 2010 Jatkokarsintojen voittaja 5. 6
  Englanti 16. syyskuuta 2010 Jatkokarsintojen voittaja 10. 3
Aasia (AFC) 3 paikkaa
  Australia 27. toukokuuta 2010 2010 AM-kilpailujen mestari 11. 5
  Pohjois-Korea 27. toukokuuta 2010 2010 AM-kilpailujen toinen 8. 4
  Japani 30. toukokuuta 2010 2010 AM-kilpailujen kolmas 4. 6

Joukkue PVM Karsintatapa Ranking
(5/2011)[8]		 Os.
Pohjois- ja Keski-Amerikka (CONCACAF) 3 paikkaa
  Kanada 5. marraskuuta 2010 Gold Cupin voittaja 6. 5
  Meksiko 5. marraskuuta 2010 Gold Cupin toinen 22. 1
  Yhdysvallat 27. marraskuuta 2010 CONCACAF/UEFA jatkokarsinnan voittaja 1. 6
Etelä-Amerikka (CONMEBOL) 2 paikkaa
  Brasilia 19. marraskuuta 2010 Etelä-Amerikan mestari 3. 6
  Kolumbia 21. marraskuuta 2010 Etelä-Amerikan toinen 31. 1
Afrikka (CAF) 2 paikkaa
  Nigeria 11. marraskuuta 2010 2010 AM-kilpailujen voittaja 27. 6
  Päiväntasaajan Guinea 11. marraskuuta 2010 2010 AM-kilpailujen toinen 61. 1
Oseania (OFC) 1 paikkaa
  Uusi-Seelanti 8. lokakuuta 2010 Oseanian mestari 24. 3

Tuomarit muokkaa

FIFA valitsi kisoihin 16 erotuomaria ja 32 avustavaa erotuomaria:[9]

Maanosaliitto Erotuomarit
AFC

  Cha Sung Mi
  Etsuko Fukano
  Jacqui Melksham

CAF   Therese Neguel
CONCACAF   Quetzalli Alvarado

  Carol Anne Chenard
  Kari Seitz

CONMEBOL   Estela Álvarez

  Silvia Reyes

OFC   Finau Vulivuli
UEFA   Dagmar Damková

  Gyöngyi Gaál
  Kirsi Heikkinen
  Jenny Palmqvist
  Christina W. Pedersen
  Bibiana Steinhaus

Ottelut muokkaa

Alkulohkot muokkaa

Lohko A muokkaa

Joukkue O V T H TM PM ME P
  Saksa 3 3 0 0 7 3 +4 9
  Ranska 3 2 0 1 7 4 +3 6
  Nigeria 3 1 0 2 1 2 –1 3
  Kanada 3 0 0 3 1 7 –6 0
26. kesäkuuta   Saksa 2–1   Kanada Olympiastadion, Berliini
18:00
Garefrekes   10'
Okoyino da Mbabi   42' 		Raportti 82'   Sinclair Yleisömäärä: 73 680
Tuomari:   Jacqui Melksham
26. kesäkuuta   Nigeria 0–1   Ranska Rhein-Neckar-Arena, Sinsheim
15:00
Raportti 56'   Delie Yleisömäärä: 25 475
Tuomari:   Kari Seitz
30. kesäkuuta   Saksa 1–0   Nigeria Commerzbank-Arena, Frankfurt
20.45
Laudehr   54' Raportti Yleisömäärä: 48 817
Tuomari:   Cha Sung Mi
30. kesäkuuta   Kanada 0–4   Ranska Ruhrstadion, Bochum
18.00
Raportti 24'   Thiney
60'   Thiney
66'   Abily
83'   Thomis 		Yleisömäärä: 16 591
Tuomari:   Etsuko Fukano
5. heinäkuuta   Ranska 2–4   Saksa Borussia-Park, Mönchengladbach
20:45
Delie   56'
Georges   72' 		Raportti Garefrekes   25'
Grings   32'
Grings   68'
Okoyino da Mbabi   89' 		Yleisömäärä: 45 867
Tuomari:   Kirsi Heikkinen
5. heinäkuuta   Kanada 0–1   Nigeria Rudolf-Harbig-Stadion, Dresden
20:45
Raportti Nkwocha   73' Yleisömäärä: 13 638
Tuomari:   Finau Vulivuli

[10]

Lohko B muokkaa

Joukkue O V T H TM PM ME P
  Englanti 3 2 1 0 5 2 +3 7
  Japani 3 2 0 1 6 3 +3 6
  Meksiko 3 0 2 1 3 7 -4 2
  Uusi-Seelanti 3 0 1 2 4 6 -2 1
27. kesäkuuta   Japani 2–1   Uusi-Seelanti Ruhrstadion, Bochum
15:00
Nagasato   6'
Miyama   68' 		Raportti 12'   Hearn Yleisömäärä: 12 538
Tuomari:   Kirsi Heikkinen
27. kesäkuuta   Meksiko 1–1   Englanti Volkswagen-Arena, Wolfsburg
18:00
Ocampo   33' Raportti 21'   Williams Yleisömäärä: 18 702
Tuomari:   Silvia Reyes
1. heinäkuuta   Japani 4–0   Meksiko BayArena, Leverkusen
15:00
Sawa   13'
Ōno   15'
Sawa   39'
Sawa   80' 		Raportti Yleisömäärä: 22 291
Tuomari:   Christina Pedersen
1. heinäkuuta   Uusi-Seelanti 1–2   Englanti Rudolf-Harbig-Stadion, Dresden
18:15
Gregorius   18' Raportti Scott   63'
Clarke   81' 		Yleisömäärä: 19 110
Tuomari:   Therese Neguel
5. heinäkuuta   Englanti 2–0   Japani Impuls Arena, Augsburg
20:45
E. White   15'
Yankey   66' 		Raportti Yleisömäärä: 20 777
Tuomari:   Carol Anne Chenard
5. heinäkuuta   Uusi-Seelanti 2–2   Meksiko Rhein-Neckar-Arena, Sinsheim
20:45
Smith   90'
Wilkinson   90'+4 		Raportti Mayor   2'
Domínguez   29' 		Yleisömäärä: 20 451
Tuomari:   Jenny Palmqvist

[11]

Lohko C muokkaa

Joukkue O V T H TM PM ME P
  Ruotsi 3 3 0 0 4 1 +3 9
  Yhdysvallat 3 2 0 1 6 2 +4 6
  Pohjois-Korea 3 0 1 2 0 3 –3 1
  Kolumbia 3 0 1 2 0 4 –4 1
28. kesäkuuta   Kolumbia 0–1   Ruotsi BayArena, Leverkusen
15:00
Raportti 57'   Landström Yleisömäärä: 21 106
Tuomari:   Carol Anne Chenard
28. kesäkuuta   Yhdysvallat 2–0   Pohjois-Korea Rudolf-Harbig-Stadion, Dresden
18:15
Cheney   54'
Buehler   76' 		Raportti Yleisömäärä: 21 859
Tuomari:   Bibiana Steinhaus
2. heinäkuuta   Yhdysvallat 3–0   Kolumbia Rhein-Neckar-Arena, Sinsheim
18:00
O'Reilly   12'
Rapinoe   50'
Lloyd   57' 		Raportti Yleisömäärä: 25 475
Tuomari:   Dagmar Damkova
2. heinäkuuta   Pohjois-Korea 0–1   Ruotsi Impuls Arena, Augsburg
14:00
Raportti 64'   Dahlkvist Yleisömäärä: 23 768
Tuomari:   Estela Alvarez
6. heinäkuuta   Ruotsi 2–1   Yhdysvallat Volkswagen-Arena, Wolfsburg
20:45
Dahlkvist   16'
Fischer   35' 		Raportti 67'   Wambach Yleisömäärä: 23 468
Tuomari:   Etsuko Fukano
6. heinäkuuta   Pohjois-Korea 0–0   Kolumbia Ruhrstadion, Bochum
20:45
Raportti Yleisömäärä: 7 805
Tuomari:   Christina Pedersen

[12]

Lohko D muokkaa

Australian ja Päiväntasaajan Guinean välisessä ottelussa Päiväntasaajan Guinean Bruna otti pallon käsiinsä omalla rangaistusalueellaan, mutta ottelun tuomari Gyoengyi Gaal ei tuominnut tilanteesta vapaapotkua. FIFA pahoitteli tilannetta ottelun jälkeen.[13][14]

Joukkue O V T H TM PM ME P
  Brasilia 3 3 0 0 7 0 +7 9
  Australia 3 2 0 1 5 4 +1 6
  Norja 3 1 0 2 2 5 -3 3
  Päiväntasaajan Guinea 3 0 0 3 2 7 -5 0
29. kesäkuuta   Norja 1–0   Päiväntasaajan Guinea Impuls Arena, Augsburg
15:00
Haavi   84' Raportti Yleisömäärä: 12 928
Tuomari:   Quetzalli Alvarado
29. kesäkuuta   Brasilia 1–0   Australia Borussia-Park, Mönchengladbach
18:15
Rosana   54' Raportti Yleisömäärä: 27 258
Tuomari:   Jenny Palmqvist
3. heinäkuuta   Australia 3–2   Päiväntasaajan Guinea Ruhrstadion, Bochum
14:00
Khamis   8'
van Egmond   48'
De Vanna   51' 		Raportti Añonma   21'
Añonma   83' 		Yleisömäärä: 15 640
Tuomari:   Gyöngyi Gaál
3. heinäkuuta   Brasilia 3–0   Norja Volkswagen-Arena, Wolfsburg
18:15
Marta   22'
Rosana   46'
Marta   48' 		Raportti Yleisömäärä: 26 067
Tuomari:   Kari Seitz
6. heinäkuuta   Päiväntasaajan Guinea 0–3   Brasilia Commerzbank-Arena, Frankfurt
18:00
Raportti 49'   Érika
54'   Cristiane
90+3'   Cristiane 		Yleisömäärä: 35 859
Tuomari:   Bibiana Steinhaus
6. heinäkuuta   Australia 2–1   Norja BayArena, Leverkusen
18:00
Simon   57'
Simon   87' 		Raportti 56'   Thorsnes Yleisömäärä: 18 474
Tuomari:   Estela Álvarez

[15]

Pudotuspelit muokkaa

Puolivälierät Välierät Loppuottelu
                   
9. heinäkuuta – Wolfsburg        
    Saksa   0
13. heinäkuuta – Frankfurt
    Japani   1  
    Japani   3
10. heinäkuuta – Augsburg
      Ruotsi   1  
    Ruotsi   3
17. heinäkuuta – Frankfurt
    Australia   1  
    Japani   23
9. heinäkuuta – Leverkusen
      Yhdysvallat   21
    Englanti   13
13. heinäkuuta – Mönchengladbach
    Ranska   14  
    Ranska   1 Pronssiottelu
10. heinäkuuta – Dresden
      Yhdysvallat   3  
    Brasilia   23     Ruotsi   2
    Yhdysvallat   25       Ranska   1
16. heinäkuuta – Sinsheim

Puolivälierät muokkaa

9. heinäkuuta   Englanti 1–1 ja.
(1–1, 0–0) 		  Ranska BayArena, Leverkusen
18:00
Scott   59' Raportti 88'   Bussaglia Yleisömäärä: 26 395
Tuomari:   Jenny Palmqvist
    Rangaistuspotkut  
Smith  
Carney  
Stoney  
Rafferty  
White   		3 – 4   Abily
  Bussaglia
  Thiney
  Bompastor
  Le Sommer 		 
9. heinäkuuta   Saksa 0–1 ja.   Japani Volkswagen-Arena, Wolfsburg
20:45
Raportti 108'   Maruyama Yleisömäärä: 26 067
Tuomari:   Quetzalli Alvarado
10. heinäkuuta   Ruotsi 3–1   Australia Impuls Arena, Augsburg
13:00
Sjögran   11'
Dahlkvist   16'
Schelin   52' 		Raportti 40'   Perry Yleisömäärä: 24 605
Tuomari:   Silvia Reyes
10. heinäkuuta   Brasilia 2–2 ja.
(1–1, 0–1) 		  Yhdysvallat Rudolf-Harbig-Stadion, Dresden
17:30
Marta   68' (rp)
Marta   92'
Rangaistuspotkut:
 Raportti 2'   Daiane (om)
120'+2   Wambach
Rangaistuspotkut:
 Yleisömäärä: 25 598
Tuomari:   Jacqui Melksham
    Rangaistuspotkut  
Cristiane  
Marta  
Daiane  
Francielle   		3 – 5   Boxx
  Lloyd
  Wambach
  Rapinoe
  Krieger 		 

Välierät muokkaa

13. heinäkuuta   Ranska 1–3   Yhdysvallat Borussia-Park, Mönchengladbach
18:00
Bompastor   55' Raportti 9'   Cheney
79'   Wambach
82'   Morgan 		Yleisömäärä: 25 676
Tuomari:   Kirsi Heikkinen
13. heinäkuuta   Japani 3–1   Ruotsi Commerzbank-Arena, Frankfurt
20:45
Kawasumi   19'
Sawa   60'
Kawasumi   64' 		Raportti 10'   Öqvist Yleisömäärä: 45 434
Tuomari:   Carol Anne Chenard

Pronssiottelu muokkaa

16. heinäkuuta   Ruotsi 2–1   Ranska Rhein-Neckar-Arena, Sinsheim
17:30
Schelin   29'
Hammarström   82' 		Raportti 56'   Thomis
Tuomari:   Kari Seitz

Loppuottelu muokkaa

17. heinäkuuta   Japani 2–2   Yhdysvallat Commerzbank-Arena, Frankfurt
20:45
Miyama   81'
Sawa   117' 		Raportti 69'   Morgan
104' Wambach 		Yleisömäärä: 48 817
Tuomari:   Bibiana Steinhaus
    Rangaistuspotkut  
Miyama  
Nagasato  
Sakaguchi  
Kumagai   		3 – 1   Boxx
  Lloyd
  Heath
  Wambach 		 

Palkinnot muokkaa

Lopputurnauksen parhaan pelaajan palkinnon, Kultaisen pallon, voitti Japanin Homare Sawa. Toiseksi ja kolmanneksi sijoittuivat yhdysvaltalaiset Abby Wambach ja Hope Solo.[2]

Parhaan maalintekijän palkinnon sai myös Homare Sawa. Toiseksi sijoittui Abby Wambach ja kolmanneksi Brasilian Marta. Parhaaksi maalivahdiksi valittiin Yhdysvaltojen Hope Solo. Parhaaksi nuoreksi pelaajaksi nimettiin australialainen Caitlin Foord. Fair play -joukkueena palkittiin Japani.[2]

Turnauksen tähdistöjoukkueeseen valittiin seuraavat pelaajat:[16]

Maalivahdit Puolustajat Keskikenttäpelaajat Hyökkääjät

  Ayumi Kaihori
  Hope Solo

  Elise Kellond-Knight
  Érika
  Alex Scott
  Sonia Bompastor
  Laura Georges
  Saskia Bartusiak

  Jill Scott
  Genoveva Añonma
  Louisa Necib
  Aya Miyama
  Shinobu Ōno
  Homare Sawa
  Kerstin Garefrekes
  Caroline Seger
  Shannon Boxx
  Lauren Cheney

  Marta
  Lotta Schelin
  Abby Wambach

Parhaat maalintekijät muokkaa

5 maalia
4 maalia
3 maalia
2 maalia

1 maali

[17]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Japan edge USA for maiden title FIFA. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
  2. ↑ a b c FIFA Women's World Cup 2011 Awards FIFA. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
  3. ↑ Official mascot - Karla Kick FIFA. Viitattu 9.6.2011. (englanniksi)
  4. ↑ SPEEDCELL reflects dynamism of women’s game 29.10.2010. FIFA. Viitattu 9.6.2011. (englanniksi)
  5. ↑ Welcome back! FIFA. Viitattu 9.6.2011. (englanniksi)
  6. ↑ Destination - Stadiums FIFA. Viitattu 9.6.2011. (englanniksi)
  7. ↑ Matches FIFA. Viitattu 9.6.2011. (englanniksi)
  8. ↑ a b FIFA/Coca-Cola Women's World Ranking FIFA. Viitattu 27.6.2011. (englanniksi)
  9. ↑ Referees FIFA. Viitattu 9.6.2011. (englanniksi)
  10. ↑ Group A FIFA. Viitattu 6.7.2011. (englanniksi)
  11. ↑ Group B FIFA. Viitattu 6.7.2011. (englanniksi)
  12. ↑ Group C FIFA. Viitattu 7.7.2011. (englanniksi)
  13. ↑ Naisten MM-kisoissa omituinen erotuomarivirhe 4.7.2011. Helsingin Sanomat. Viitattu 4.7.2011.
  14. ↑ Aussies sneak first win FIFA. Viitattu 4.7.2011. (englanniksi)
  15. ↑ Group D FIFA. Viitattu 7.7.2011. (englanniksi)
  16. ↑ FIFA Women’s World Cup 2011: Japan’s Homare Sawa wins the “Golden Ball” sportskeeda.com. Arkistoitu 12.1.2012. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
  17. ↑ Players - Top goals FIFA. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jalkapallon_naisten_maailmanmestaruuskilpailut_2011&oldid=21823533”