Avaa päävalikko
Jakov Tschernischeffin perhehauta Helsingin ortodoksisella hautausmaalla.

Jakov Logginovitš Tschernischeff (ven. Чернышев, Tšernyšev; 28. lokakuuta (J: 16. lokakuuta) 1826 Rostov, Venäjän keisarikunta21. kesäkuuta (J: 8. kesäkuuta) 1906 Helsinki)[1] oli Helsingissä vaikuttanut venäläissyntyinen suomalainen kauppias, kiinteistöpohatta ja rakennusurakoitsija sekä todellinen valtioneuvos.

Tschernischeffin isä Loggin Tschernischeff oli maalari ja lasimestari, joka muutti Venäjältä Helsinkiin 1830-luvun lopulla ja työskenteli muun muassa rakennusurakoitsija Feodor Kiseleffin vuokratyöntekijänä. Jakov Tschernischeff aloitti ilmeisesti isänsä apulaisena ja työskenteli sen jälkeen 1850–1857 kauppias ja rakennusurakoitsija Petter Fedojeseffin kirjanpitäjänä ja työnjohtajana tämän urakoimalla korjaustyömaalla Viaporin linnoituksessa. Vuonna 1858 hän sai Suomen kansalaisuuden sekä porvarinoikeudet Helsingissä ja perusti ruokakaupan. Kauppa toimi hänen talossaan Kruununhaassa osoitteessa Kirkkokatu 5. Kymmenisen vuotta myöhemmin Tschernischeff luopui kaupastaan ja keskittyi rakennusurakointiin sekä erilaisiin kiinteistöbisneksiin. Hän muun muassa hoiti kiinteistöjen vuokrausta kuolinpesien laskuun.[1]

Tschernischeff urakoi muun muassa Uspenskin katedraalin ja Aleksanterin teatterin rakennustyöt ja toimi myös mainitun katedraalin isännöitsijänä 1868–1871 sekä uudelleen vuodesta 1897 kuolemaansa asti. Hän osti omistukseensa useita tunnettuja taloja Helsingissä, muun muassa Kaivopuistossa sijaitsevan Kalliolinnan huvilan vuonna 1871 ja Kauppatorin laidalla sijainneen kauppias Heidenstrauchin talon vuonna 1883. Jälkimmäisen hän muutti vuokrataloksi ja teetti rakennuksen julkisivuun merkittäviä muutoksia, joiden myötä se muuttui uusbarokkityyliseksi. Muutostöitä arvosteltiin ajan lehdistössä mauttomina. Nykyään toisennäköiseksi muutetussa rakennuksessa toimii Ruotsin suurlähetystö.[1]

Tschernischeff sai vuonna 1868 kauppaneuvoksen, 1891 valtioneuvoksen ja 1905 todellisen valtioneuvoksen arvonimen. Kahta jälkimmäistä kunnianosoitusta ei saanut kukaan muu suomenvenäläinen, joten Tschernischeffin voidaan sanoa olleen Helsingin venäläisväestön arvostetuin kansalainen. Hän oli myös useiden ritarikuntien jäsen ja hänellä oli hyvät suhteet kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikoviin. Tschernischeff oli Helsingin ortodoksisen seurakunnan merkittävä vaikuttaja ja avokätinen tukija. Vuonna 1905 valmistunut seurakunnan talo Liisankadulla rakennettiin lähes kokonaan hänen lahjoittamillaan varoilla.[1] Hänen kunniakseen talon kotikirkko pyhitettiin apostoli Jaakobille ja hänen vaimonsa mukaan suurmarttyyri Katariinalle.[2]

Tschernischeff oli kahdesti naimisissa, mutta molemmat liitot olivat lapsettomia.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e Kai Hoffman: Kauppaneuvos Jakov Tschernischeff (1826–1906). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2009. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  2. Marja Pehkonen: Hauraita muistoja Helsingin hautausmailta, s. 68. Helsingin kaupunginmuseo 2008.