Jador Tawaststjerna
Jador Tawaststjerna (19. marraskuuta 1855 Kuopio – 22. heinäkuuta 1917) oli Venäjän keisarillisessa armeijassa palvellut suomalainen kenraaliluutnantti.[1]
Jador Tawaststjernan vanhemmat olivat kenraalimajuri August Vilhelm Tawaststjerna ja Maria Zamborski ja puoliso vuodesta 1890 Olga Konstantinovna Frolova. Kenraalit Alexander Tawaststjerna ja Vladimir Tawaststjerna olivat hänen veljiään.[1]
Jador Tawaststjerna valmistui Polotskin sotilaskymnaasista, vuonna 1874 hänet siirrettiin junkkariksi Nikolain insinööriopistoon Pietariin. Opiston jälkeen Tawaststjerna ylennettiin aliluutnantiksi ja määrättiin 1. Kaukasian, H.K.K. Suuriruhtinas Nikolai Nikolajevitš vanhemman sapööripataljoonaan 1877. Hän osallistui pataljoonan mukana Turkin sotaan 1877–1878, sodan jälkeen syyskuussa 1878 hänet ylennettiin luutnantiksi. Tawaststjerna ylennettiin alikapteeniksi 1884. Suoritettuaan Nikolain insinööriakatemian kurssin Pietarissa hänet siirrettiin Venäjän armeijan sotilasinsinööriosastoon kesällä 1885. Tawaststjerna ylennettiin kapteeniksi 1887, everstiluutnantiksi 1893 ja everstiksi 1897.[1]
Huhtikuussa 1901 Tawaststjerna määrättiin 1. Privisljanskin insinöörialueen päälliköksi, joulukuussa 1908 hänet ylennettiin kenraalimajuriksi ja siirrettiin Ivangorodin linnoituksen päällikköinsinööriksi. Sieltä hänet siirrettiin tammikuussa 1911 Novogeorgievskin linnoituksen päällikköinsinööriksi Puolan alueelle. Tammikuussa 1913 hänet nimitettiin Turkestanin sotilaspiirin insinöörikunnan tarkastajaksi, eron tarkastajan tehtävästä ja sotapalveluksesta hän sai kenraaliluutnanttina 1914.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Jador Tawaststjerna Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. (Viitattu 1.5.2020)