Jacob Jernberg
Jacob (Jaakko) Jernberg, sukunimi aik. Rautio (14. joulukuuta 1824 Oulu – 26. toukokuuta 1889 Kuopio) oli suomalainen kauppias, laivanvarustaja, sahanomistaja ja kauppaneuvos.[1]
Jernbergin vanhemmat olivat työmies Johan Rautio ja Brita Kuorila. Hän kävi Oulussa ruotsinkielistä koulua ja tässä yhteydessä hänen sukunimensä muuttui Jernbergiksi. Lopetettuaan koulun 12-vuotiaana Jernberg työskenteli kauppa-apulaisena. Hän siirtyi sitten Raaheen kauppaneuvos Zachris Franzénin palvelukseen. Franzén lähetti hänet vuonna 1843 hoitamaan omistamaansa Jyrkkäkosken rautaruukkia, joka sijaitsi Pohjois-Savossa Sonkajärvellä. Jernberg toimi täällä ruukinhoitajana vuoteen 1851 saakka. [1]
Vuonna 1854 Jernberg siirtyi pietarilaisen hovineuvoksettaren Anastasia Ponomarevan omistaman Juantehtaan ruukinhoitajaksi Juankoskelle. Jernbergin aloitteesta ruukki perusti rautakaupan Kuopioon vuonna 1859, tästä kaupasta kehittyi myöhemmin tavaratalo Carlson Kuopioon. Juantehtaalle perustettiin 1860-luvulla myös ruukin koulu ja tehdasseurakunta. Jernberg osti itselleen Juankoskelta metsäosuuksia ja vuoden 1871 alussa hän hankki omistukseensa Juantehtaan vesisahan viipurilaiselta Hackmanin kauppahuoneelta. Jernberg toimi ruukinhoitajana aina vuoteen 1874, jolloin hän muutti Kuopioon.[1]
Jernberg perusti Kuopion lähelle Karhonsaareen höyrysahan vuonna 1875 ja höyrymyllyn 1880. Karhonsaaren saha oli Pohjois-Savon ensimmäinen höyrysaha, ja sen tuottamasta puutavarasta suurin osa meni vientiin. Saha oli toiminnassa aina vuoteen 1911 saakka. Jernberg oli osakkaana Kuopion seudun laivayhtiöissä jo 1860-luvulta alkaen, ja parhaimmillaan hän omisti kymmenen lotjaa ja höyryveneen. Jernberg toimi myös Kuopion kaupunginvaltuuston puheenjohtajana 1870-luvun lopulla. Kauppaneuvoksen arvon hän sai 1886.[1][2]