Jaakko Hyötyniemi
Jaakko Eeli Hyötyniemi, sukunimi vuoteen 1923 Koskiniemi (18. elokuuta 1891 Laihia – 30. marraskuuta 1958 Kemi) oli suomalainen rovasti, opettaja ja tietokirjailija.[1][2]
Hyötyniemen vanhemmat olivat maanviljelijä Heikki Mikonpoika Hyöty ja Susanna Jaakontytär Manni.[3] Hän pääsi ylioppilaaksi 1914 Vaasan suomalaisesta lyseosta ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1917 ja filosofian maisteriksi 1918. Hyötyniemi suoritti teologisen erotutkinnon 1919 ja pastoraalitutkinnon 1933 ja 1940. Hänet vihittiin papiksi 1919.[1][2]
Hyötyniemi oli Töysän vt. saarnaajana ja Töysän kirkonkylän kansakoulun opettajana 1919–1920, Tammelan papiston apulaisena ja Forssan yhteiskoulun johtajana 1920–1930, Forssan työväenopiston yhteiskuntaopin ja kansantalouden opettajana, piispantarkastusten notaarina Tampereen hiippakunnassa 1920 sekä oman toimensa ohessa Jokioisten vt. kirkkoherrana vuosina 1925 ja 1929. Hän toimi Kuopion lyseon uskonnon ja filosofian alkeiden vanhempana lehtori 1930–1937 ja oli oman toimensa ohessa Niuvanniemen sairaalan saarnaajana 1931–1932 ja 1934. Viimeksi Hyötyniemi oli Kemin kaupungin kirkkoherrana vuodesta 1937 alkaen ja lääninrovastina vuodesta 1952 sekä Oulun tuomiokapitulin asessorina 1940–1946. Hän sai rovastin arvon 1941.[1][2]
Kemin kirkkoherra Jaakko Hyötyniemi ja Sodankylän kirkkoherra Yrjö Aittokallio olivat Oulun piispan Yrjö Wallinmaan kanssa postiautossa matkalla Inarissa pidettävään piispantarkastukseen, kun auto joutui Laanilassa 4. heinäkuuta 1943 venäläisten partisaanien väijytykseen. Väijytyksessä saivat surmansa piispa Wallinmaa, postiauton kuljettaja ja kaksi naismatkustajaa. Rovasti Aittokallio haavoittui mutta hän pääsi Laanilan vartiostoon tekemään hälytyksen.[4]
Jaakko Hyötyniemi oli naimisissa vuodesta 1919 Ellen Vilhelmina Tarkan kanssa.[1][2]
Julkaisuja muokkaa
Nimellä J. E. Hyötyniemi:
- Forssan yhteiskoulu 1899–1924; juhlajulkaisun toimituskunta E. Aaltonen, J. O. Saarinen, J. E. Hyötyniemi. Forssan yhteiskoulu, Forssa 1924
- Piirteitä tohtori A. E. Granfeltin toiminnasta Tammelan seurakunnan kirkkoherrana. Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys, Forssa 1927
- Etsikää sitä, mikä on ylhäällä: kehoituksen sanoja nuorille. Gummerus 1929
- Kristillisyyden taito Jokioisten seurakunnassa ennen ison vihan aikaa. Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys, Forssa 1929 [5]
- Kansankäsityksiä kirkosta ja hautausmaasta sekä niiden "väestä": kansantietoutta Lounais-Hämeestä. Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys, Forssa 1929
- Vanhoista kirkkomatkoista; kansan muistitiedon mukaan. Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys, Forssa 1931 [6]
- Suomen kansanopetuksen historia ennen nykyaikaista kansakoululaitosta. Valistus 1942
- Korkein uskollisuus. Valistus 1947
- "Ja toiset saivat kutsun": Kemin kaatuneet ja muut sodan uhrit vuosien 1939-1940 ja 1941-1944 sodissa. Kemi 1952
- Kemin kaupunkiseurakunta 1902–1952: julkaisu kirkon 50-vuotisjuhlaan. Kemin kaupunkiseurakunta, Kemi 1953
- Muinainen Suur-Kemi ja sen papiston sivistysmerkitys. Jatuli 4. Kemin kotiseutu- ja museoyhdistyksen julkaisu. Kemi 1953
- Pohjois-Suomen asutushistoriaa pakanuuden ajan lopulla ja keskiaikana. Jatuli 5. Kemin kotiseutu- ja museoyhdistyksen julkaisu. Kemi 1955
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Hyötyniemi, Jaakko Eeli. Suomen papisto 1800–1920 -verkkojulkaisu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2017, viitattu 29.12.2019
- ↑ a b c d Hyötyniemi Jaakko Eeli, Kuka kukin on 1954
- ↑ Hyötyniemi, Jaakko Eeli: Elämäni vierivä virta (omaelämäkerta). Käsikirjoitus, 1957.
- ↑ Haavisto, Jari: Partisaani-iskusta Laanilaan 75 vuotta. Sompio, 24.6.2018. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.12.2022. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Viite verkkojulkaisuun
- ↑ Viite verkkojulkaisuun