Jülichin perimyssota
Jülichin perimyssota käytiin vuosina 1609–1614.
| Jülichin perimyssota | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| |||||||||
| Osapuolet | |||||||||
|
1609–1613: |
1609–1613: | ||||||||
Tapahtumat muokkaa
Jülichin herttua Juhana Vilhelm kuoli 1609. Tämän jälkeen alkoi kamppailu hänen maidensa perimyksestä (Jülichin, Kleven, Markin ja Bergin herttuakunnat). Brandenburgin vaaliruhtinas Juhana Sigismund ja Pfalz-Neuburgin kreivi Wolfgang Vilhelm vaativat herttuan maita itselleen naissukulinjan kautta. Saksin vaaliruhtinas vaati maita itselleen edesmenneen herttuan lääninherrana ja keisari Rudolf II halusi antaa maat espanjalaisten hallittavaksi.
Brandenburgin Juhana Sigismund ja Pfalz-Neuburgin Wolfgang Vilhelm solmivat sopimuksen, jonka mukaan he hallitsisivat herttuakuntia yhdessä. Keisarin serkun Leopoldin johtamat itävaltalaiset valtasivat herttuakunnat vuonna 1609. Itävaltalaiset hallitsivat herttuakuntia vuoteen 1610, jolloin Ranskan tukemat protestanttiset saksalais-hollantilaiset joukot karkottivat itävaltalaiset. Ranskan kuningas Henrik IV murhattiin 1610 ja hänen seuraajansa tuki Itävaltaa ja Espanjaa. Tästä huolimatta saksalais-hollantilaiset joukot piirittivät ja valtasivat Jülichin linnoituksen 1. syyskuuta 1610. Vuonna 1613 Brandenburgin ja Pfalz-Neuburgin hallintasopimus kaatui, minkä jälkeen Wolfgang Vilhelm haki tukea katolilaisilta. Protestantit ja katolilaiset valmistautuivat sotaan, mutta taisteluita ei käyty. Rauha palasi kun Xantenin sopimus solmittiin 12. marraskuuta 1614. Sopimuksessa Brandenburgin Juhana Sigismund sai Kleven ja Markin herttuakunnat sekä Ravensbergin. Pfalz-Neuburgin Wolfgang Vilhelm sai Jülichin ja Bergin herttuakunnat sekä Ravensteinin. Wolfgang Vilhelm halusi taata katolilaisten tuen ja yritti käännyttää saamansa alueet katolilaisiksi. Kalvinistinen Juhana Sigismund hallitsi uusi maitaan suvaitsevaisemmin.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- Childs Kohn, George: Dictionary of Wars. Facts on File, 1999. ISBN 0-8160-4157-1.