Jääkiekko talviolympialaisissa 1976

Jääkiekko oli vuonna 1976 talviolympialaisten ohjelmassa Innsbruckissa.[1] Ottelut pelattiin 2.–14. helmikuuta 1976. Turnaukseen oli kutsuttu 12 joukkuetta: kaikki kuusi maailmanmestaruuskilpailujen A-sarjassa pelannutta joukkuetta, B-sarjan neljä parasta, C-sarjan voittaja sekä isäntämaa Itävalta. Ruotsi[1], DDR ja Norja kuitenkin luopuivat turnauspaikastaan, joten niiden tilalle otettiin Romania, Japani ja Bulgaria. Kanada boikotoi kisoja, koska maan ammattilaispelaajat eivät saaneet osallistua turnaukseen, toisin kuin Neuvostoliiton ammattilaistasoiset pelaajat, jotka olivat virallisesti amatöörejä[2][3].

Jääkiekko talviolympialaisissa vuonna 1976
Joukkueet 6 (12)
Isäntämaa  Itävalta
Kaupungit Innsbruck
Ajankohta 2.–14. helmikuuta 1976
Mitalistit
Kultaa Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto
Hopeaa Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia
Pronssia Saksa Länsi-Saksa
Maalintekijä Neuvostoliitto Vladimir Šadrin (6 maalia)
← 1972 1980 →

Turnaus alkoi yksinosaisella karsintakierroksella. Karsintaottelun voittaja sijoitettiin A-ryhmään, joka pelasi sijoista 1.–6. Hävinnyt joukkue joutui B-ryhmään, jossa ratkottiin sijat 7.–12. Karsinnan otteluparit määritettiin edellisvuoden maailmanmestaruuskisojen sijoitusten perusteella.

Neuvostoliitto voitti kaikki ottelunsa ja otti ylivoimaisen turnausvoiton. Voitto oli Neuvostoliitolle viides jääkiekon olympiaturnauksissa. Viimeinen ottelu Tšekkoslovakiaa vastaan oli tiukka, mutta Valeri Harlamov teki voittomaalin ottelun lopussa. Tšekkoslovakian joukkue kärsi turnauksen aikana kovasta flunssasta, minkä vuoksi pelaajille jaettiin kodeiinia. Ottelussa Puolaa vastaan Tšekkoslovakialla oli pelin lopussa vain 12 pelikuntoista pelaajaa.lähde? Ottelun jälkeen František Pospíšil jäi kiinni dopingn käytöstä, minkä seurauksena Tšekkoslovakialta vähennettiin kaksi pistettä ja ottelun maalieroksi korjattiin 0–1. Tšekkoslovakia valitti päätöksestä katsoen, etteivät säännöt kieltäneet kodeiinin lääkekäyttöä. Lopulta Pospíšilin saama pelikielto kumottiin, mutta Puola-ottelun pistemenetys jäi voimaan. Tšekkoslovakia sai tästä huolimatta hopeaa.

Kamppailu pronssimitaleista muokkaa

Pronssitaistelu oli erittäin tiukka. Turnauksessa Länsi-Saksa, Suomi ja Yhdysvallat päätyivät tasapisteisiin siten, että Suomi (19–18) oli sarjataulukossakin koko turnauksen maalieron perusteella Länsi-Saksaa (21–24) ja Yhdysvaltoja (15–21) edellä. Kuitenkin pronssia sai Länsi-Saksa, sillä sen maalisuhde oli Suomea ja Yhdysvaltoja parempi niiden keskinäisissä otteluissa. Maiden keskinäisten otteluiden maaliero oli Länsi-Saksalla 7–6 (maalisuhde 1,166 tehtyä maalia yhtä päästetyä maalia kohden), Suomella 9–8 (maalisuhde 1,125) ja Yhdysvalloilla 6–8 (maalisuhde 0,750).[1]

Suomalaiset luulivat aivan turnauksen loppuun saakka, että tasapisteissä voimassa ovat samat säännöt kuin maailmanmestaruuskilpailuissakin, joissa maalieron ollessa sama, tehtyjen maalien määrä ratkaisee. Olympialaisten erilaiset säännöt tulivat Suomen joukkueelle epämieluisana yllätyksenä viimeisten otteluiden päätyttyä. Suomelta myös hylättiin yksi maali potkumaalina näissä keskinäisissä otteluissa, kun Yhdysvaltain maalivahti Jim Warden torjui kiekon potkaisemalla sitä niin, että se ilmalentonsa päätteeksi putosi hyökkääjä Hannu Kapasen ylävartaloon ja siitä maaliin. Tilannetta vierestä seurannut sveitsiläistuomari hyväksyi 5–5-tasoitusmaalin heti, mutta kaukaa tilannetta katsellut neuvostoliittolaistuomari hylkäsi maalin, vaikka sääntöjen mukaan lähempää tilannetta seuranneen tuomarin sana oli painavampi. Tämän maalin hyväksyminen olisi riittänyt Suomelle pronssiin. Suomen joukkueen petyttyä se käyttäytyi asiattomasti kisakylässä turnauksen jälkeen.[1]

Turnauksen kulku muokkaa

Alkukarsinta muokkaa

A-ryhmä (sijat 1.–6.) muokkaa

Joukkue O V T H Maaliero Pisteet
  Neuvostoliitto 5 5 0 0 40–11 10
  Tšekkoslovakia 5 3 0 2 17–10 6
  Saksa 5 2 0 3 21–24 4
  Suomi 5 2 0 3 19–18 4
  Yhdysvallat 5 2 0 3 15–21 4
  Puola 5 0 0 5 9–37 0

*Doping-tapauksen vuoksi Tšekkoslovakia menetti 2 pistettä ja ottelun maalieroksi tuomittiin 0–1.

B-ryhmä (sijat 7.–12.) muokkaa

Joukkue O V T H Maaliero Pisteet
  Romania 5 4 0 1 27–16 8
  Itävalta 5 3 0 2 18–14 6
  Japani 5 3 0 2 20–18 6
  Jugoslavia 5 3 0 2 22–19 6
  Sveitsi 5 2 0 3 25–26 4
  Bulgaria 5 0 0 5 19–38 0
5. helmikuuta   Jugoslavia 6–4
(1–1,2–2,3–1)
  Sveitsi
5. helmikuuta   Romania 3–1
(1–0,1–1,1–0)
  Japani
5. helmikuuta   Itävalta 6–2
(1–1,3–0,2–1)
  Bulgaria
7. helmikuuta   Romania 3–4
(1–1,1–2,1–1)
  Jugoslavia
7. helmikuuta   Sveitsi 8–3
(2–0,3–1,3–2)
  Bulgaria
7. helmikuuta   Itävalta 3–2
(1–1,2–0,0–1)
  Japani
9. helmikuuta   Jugoslavia 8–5
(3–1,1–0,4–4)
  Bulgaria
9. helmikuuta   Sveitsi 4–6
(2–1,1–4,1–1)
  Japani
9. helmikuuta   Itävalta 3–4
(2–1,0–0,1–3)
  Romania
11. helmikuuta   Romania 9–4
(6–0,2–1,1–3)
  Bulgaria
11. helmikuuta   Jugoslavia 3–4
(0–2,0–1,3–1)
  Japani
11. helmikuuta   Itävalta 3–5
(1–1,2–3,0–1)
  Sveitsi
13. helmikuuta   Japani 7–5
(4–3,2–1,1–1)
  Bulgaria
13. helmikuuta   Romania 8–4
(0–2,4–0,4–2)
  Sveitsi
13. helmikuuta   Itävalta 3–1
(0–0,2–0,1–1)
  Jugoslavia

Lopputulokset muokkaa

Sija Joukkue
    Neuvostoliitto
    Tšekkoslovakia
    Länsi-Saksa
4.   Suomi
5.   Yhdysvallat
6.   Puola
7.   Romania
8.   Itävalta
9.   Japani
10.   Jugoslavia
11.   Sveitsi
12.   Bulgaria

Turnauksen pistepörssi muokkaa

# Nimi O M S P
1.   Vladimir Šadrin 5 6 4 10
2.   Aleksandr Maltsev 5 5 5 10
2.   Viktor Šalimov 5 5 5 10
2.   Erich Kühnhackl 5 5 5 10
5.   Valeri Harlamov 5 3 6 9
6.   Ernst Kopf 5 3 5 8
7.   Vladimir Petrov 5 4 3 7
8.   Aleksandr Jakušev 5 3 4 7
8.   Bob Dobek 5 3 4 7
10.   Lorenz Funk 5 2 5 7

Mitalistijoukkueiden pelaajat muokkaa

Kultaa:   Neuvostoliitto

Boris Aleksandrov, Sergei Babinov, Valeri Harlamov, Aleksandr Gusev, Aleksandr Jakušev, Sergei Kapustin, Juri Ljapkin, Vladimir Luttšenko, Aleksandr Maltsev, Boris Mihailov, Vladimir Petrov, Vladimir Šadrin, Viktor Šalimov, Viktor Žluktov, Aleksandr Sidelnikov, Vladislav Tretjak, Valeri Vasiljev, Gennadi Tsygankov

Hopeaa:   Tšekkoslovakia

Josef Augusta, Jiří Bubla, Milan Chalupa, Jiří Crha, Miroslav Dvořák, Bohuslav Ebermann, Ivan Hlinka, Jiří Holeček, Jiří Holík, Milan Kajkl, Oldřich Machač, Vladimír Martinec, Eduard Novák, Jiří Novák, Milan Nový, František Pospíšil, Jaroslav Pouzar, Bohuslav Šťastný

Pronssia:   Länsi-Saksa

Lorenz Funk, Ernst Köpf, Alois Schloder, Rudolf Thanner, Josef Völk, Anton Kehle, Erich Kühnhackl, Rainer Philipp, Klaus Auhuber, Ignaz Berndaner, Wolfgang Boos, Martin Hinterstocker, Udo Kiessling, Walter Köberle, Stefan Metz, Franz Reindl, Ferenc Vozar, Erich Weishaupt

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. a b c d Honkavaara, Aarne ym.: Kaukalon leijonat, s. 111. US-Mediat Oy, 1989.
  2. Televisioarvostelu | Antoisa Ihmeitä jäällä -dokumentti kertoo, miten jääpallomaa Neuvostoliittoon luotiin ylivoimainen jääkiekkojoukkue Helsingin Sanomat. 25.9.2022. Viitattu 1.10.2022.
  3. Suomen Kuvalehti: Kanada – Neuvostoliitto 1972 – paljon enemmän kuin pelkkä jääkiekko-ottelu Suomenkuvalehti.fi. 17.10.2014. Viitattu 1.10.2022.

Aiheesta muualla muokkaa