Roomalainen Italia

(Ohjattu sivulta Italia (provinssi))

Italia (lat. < m.kreik. Ἰταλία) viittasi antiikin aikana alun perin nykyisen Apenniinien niemimaan eteläkärkeen ja myöhemmin koko niemimaahan. Nimitys oli pitkään vain maantieteellinen, eikä viitannut mihinkään poliittiseen tai hallinnolliseen kokonaisuuteen, sillä aluetta asuttivat pitkään useat eri kansat.[1][2] Rooman valtakunnan laajetessa Italiasta tuli vaiheittain kokonaan osa sitä, ja valtakunnan keskeisintä aluetta. Nykyisin alueella sijaitsevat Italian tasavalta, San Marino ja Vatikaanivaltio.

Augustuksen Italian alueet (regio), aluejako, joka oli voimassa noin vuosina 7 eaa. – 293 jaa.

Nimi muokkaa

Italia oli alun perin kreikankielinen nimitys Apenniinien niemimaan eteläkärjelle.[1] Nimi tuli seutua asuttaneista itaaleista.[3] Antiikin aikana yleinen näkemys oli, että nimitys olisi perustunut itaalisten kielten sanaan vitulus, ’vasikka’, mutta tätä ei pidetä nykyisin uskottavana. 400–300-luvuilla eaa. nimitys Italia alkoi viitata vähitellen niemimaan koko etelä- ja keskiosaan. 200-luvulla eaa. se viittasi jo koko niemimaahan sen pohjoisimpia osia Gallia cispadanaa ja Liguriaa lukuuun ottamatta. Suunnilleen nykyisen Italian valtion mannerosia vastaavan alueen nimitykseksi se tuli keisari Augustuksen aikana.[1]

Hallinnollinen jako muokkaa

Varhaisvaiheet muokkaa

Italia ei jakaantunut pitkään aikaan erityisiin kaupunkeja laajempiin hallinnollisiin alueisiin, eikä se Rooman provinssien perustamisen jälkeen muodostanut provinssia tai ollut muutoinkaan osa provinssihallintoa. Tasavallan loppuaikoihin asti Pohjois-Italia muodosti kuitenkin oman provinssinsa Gallia cisalpinan, jonka raja kulki Arnus- ja Rubikon-jokien kohdalta.

Augustuksen Italian alueet muokkaa

Augustus jakoi vuoden 7 eaa. tienoilla Italian yhteentoista alueeseen (regio).[4][5] Jako perustui pitkälti niemimaan vanhoihin kulttuurialueisiin.[1]

Augustuksen Italian alueisiin viitattiin alun perin numeroilla. Myöhemmin ne saivat myös nimet.[6] Nimet eivät kuitenkaan olleet täysin vakiintuneet, ja niistä esiintyy eri muotoja. Alueet olivat:

Alueiden perustamisen myötä aiemmin Italian ulkopuolelle luetut Gallia cispadana ja Liguria tulivat osaksi Italiaa. Suunnilleen samoihin aikoihin Augustus jakoi Rooman kaupungin 14 kaupunginosaan, joista käytettiin myös nimitystä regio.[1]

Myöhäisantiikki muokkaa

Keisari Diocletianuksen aikana noin vuonna 293 tehdyissä hallintoalueuudistuksissa Italiaan alueet muutettiin tai yhdistettiin provinsseiksi. Samassa uudistuksessa provinssien yläpuolelle perustettiin diokeesit, ja Italian provinssit tulivat osaksi Italian diokeesia. Keisari Konstantinus Suuren aikana noin vuonna 314 Italian diokeesi jaettiin kahtia Italian pohjoisosan (sekä muun muassa Raetian) käsittäneeksi Italia annonarian diokeesiksi ja Italian eteläosan käsittäneeksi Italia suburbicarian diokeesiksi. Suunnilleen samoihin aikoihin ajoittuvan pretoriaaniprefektuurien perustamisen myötä Italian diokeeseista tuli osa Italia, Illyricum et African ja sittemmin Italia et African prefektuuria. Rooman valtakunnan jaossa vuonna 395 Italiasta tuli osa Länsi-Roomaa.

Muutokset muokkaa

Roomalaisen Italian aluejaon kehitys
Ennen Rooman perustamista Padus-joen tasanko (liguurit, keltit, veneetit ja etruskit) Latium vetus ja adiectum (latinalaiset, volskit ja ausonit) Campania (campanit) Etruria (etruskit) Umbria (umbrit) Picenum (pikeenit) Samnium (samnilaiset) Lucania-Bruttii (lukaanit ja bruttiit) Apulia (japygit, daunit, peuketit ja messapit) Sisilia (sikulit, elymit ja sikaanit) Sardinia (sardit)
Noin 509 eaa. Padus-joen tasanko (liguurit, keltit, veneetit ja etruskit) Roomalainen Latium Campania (campanit) Etruria (etruskit) Umbria (umbrit) Picenum (pikeenit) Samnium (samnilaiset) Lucania-Bruttii (lukaanit ja bruttiit) Apulia (japygit, daunit, peuketit ja messapit) Sisilia (kreikkalaiset ja karthagolaiset) Sardinia (sardit ja karthagolaiset)
noin 264 eaa. Padus-joen tasanko (liguurit, keltit, veneetit ja etruskit) Roomalainen Italia
alue, jolla asui kansalaisia täysillä oikeuksilla (esim. coloniat), kansalaisia ilman äänioikeutta (civitas sine suffragio, esim. municipiumit), kaupunkeja latinalaisoikeuksilla (ius Latii), sekä liittolaisia (mukaan lukien Ager Gallicus)
Lucania-Bruttii (lukaanit ja bruttiit) Apulia (japygit, daunit, peuketit ja messapit) Sisilia (kreikkalaiset ja karthagolaiset) Sardinia (sardit ja karthagolaiset)
Noin 241 eaa. Gallia cisalpina (roomalaisten miehittämä n. 222 eaa.–) Roomalainen Italia (kuten yllä) Sisilia (provinssi 241 eaa.–) Sardinia (osa Sardinia et Corsican provinssia 237 eaa.–)
Noin 89/88 eaa. (liittolaissodan loppu) Gallia cisalpina (roomalaisten miehittämä) Roomalainen Italia (kansalaisia) Sisilia (provinssi) Sardinia (osa provinssia)
Noin 49 eaa. Gallia cisalpina (kansalaisten provinssi n. 81 eaa.–) Roomalainen Italia (kansalaisia) Sisilia (provinssi) Sardinia (osa provinssia)
Noin 42 eaa. Roomalainen Italia (kansalaisia) Sisilia (provinssi) Sardinia (osa provinssia)
Noin 7 eaa.– (Augustus) Regio XI Transpadana Regio X Venetia et Histria Regio IX Liguria Regio VIII Aemilia Regio I Latium et Campania Regio VII Etruria Regio VI Umbria Regio V Picenum Regio IV Samnium Regio III Lucania et Bruttii Regio II Apulia et Calabria Sisilia (provinssi) Sardinia (osa provinssia)
Noin 292 jaa.– (Diocletianus) Italia
Noin 314 jaa.– (Konstantinus Suuri) Italia annonaria Italia suburbicaria

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Italia”, Antiikin käsikirja, s. 237. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  2. Smith, William: ”Italia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. Italia (region) Pleiades. Viitattu 24.1.2023.
  4. Cooley, Alison E.: A Companion to Roman Italy, s. 205. Blackwell Companions to the Ancient World. John Wiley & Sons, 2016. ISBN 9781118993101. Teoksen verkkoversio.
  5. Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.46– (lat.)
  6. Isayev, Elena: Migration, Mobility and Place in Ancient Italy, s. 386. Cambridge University Press, 2017. ISBN 9781108240543. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla muokkaa