Wikipedia

Isorantasappi

putkilokasvilaji

Isorantasappi eli isosappi (Centaurium littorale, syn. C. vulgare) on Euroopassa tavattava vaaleanpunakukkainen merenrantojen ruohovartinen kasvilaji.

Isorantasappi
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Gentianales
Heimo: Katkerokasvit Gentianaceae
Suku: Sapet Centaurium
Laji: littorale
Kaksiosainen nimi

Centaurium littorale
(Turner) Gilmour

Katso myös

  Isorantasappi Wikispeciesissä
  Isorantasappi Commonsissa

Ulkonäkö ja koko muokkaa

 
Isorantasappi A. Masclef'in teoksessa Atlas des plantes de France (1891).

Kaksivuotinen isorantasappi kasvaa 5–20 senttimetriä korkeaksi. Tanakoita, enintään yläosastaan haarovia kaljuja varsia on useita. Lehtiruusukkeen ruusukelehdet ovat vastapuikeita ja 1–3-suonisia. Varsilehdet ovat yksisuonisia ja tasasoukan suikeita. Kukinto on harsu tai tiheä huiskilo. Ruusunpunaiset, hyvin lyhytperäiset kukat ovat usein pieninä ryhminä. Halkaisijaltaan kukka on noin 10 mm. Verhiönliuskat ovat lähes tyveen asti erillisiä ja kapeita. Teriö on viisiliuskainen ja ahdastorvinen, verhiö on lähes teriöntorven pituinen. Heteiden ponnet tulevat selvästi esille teriöntorvesta. Isorantasappi kukkii Suomessa heinä-elokuussa. Hedelmä on kuihtuneen teriön sisään jäävä kota. Siemenet ovat hyvin pieniä ja ohutkuorisia.[1][2]

Levinneisyys muokkaa

Isorantasapen levinneisyysalue on painottunut Pohjois-Eurooppaan. Lajia tavataan Atlantin rannikolla Pohjois-Ranskasta Tanskaan ja Etelä-Norjaan sekä paikoitellen Britteinsaarilla. Itämerellä lajia tavataan Keski-Ruotsin ja Etelä-Suomen korkeudelle asti.[3] Suomessa isorantasapen yhtenäinen esiintymisalue ulottuu Porista Ahvenanmaalle ja edelleen Suomenlahden rannikolla itärajalle saakka. Porin pohjoispuolella lajista on muutamia havaintoja, pohjoisimmat Vaasan korkeudelta.[4]

Elinympäristö muokkaa

Isorantasappi on merenrantojen kasvi, joka viihtyy soraisilla ja kivikkoisilla rannoilla.[1] Suomen eteläpuolella laji kasvaa muuallakin kuin merenrannoilla, muun muassa kosteilla niityillä.[5]

Käyttö muokkaa

Isorantasappi on vanha rohdoskasvi, josta on valmistettu rohtoja vatsa-, munuais- ja kuukautisvaivoihin.[6]

Lähteet muokkaa

  • Helsingin kasvit – Kukkivilta kiviltä metsän syliin. Toim. Kurtto, Arto & Helynranta, Leena. Helsingin kaupungin ympäristökeskus, Helsinki 1998.
  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
  • Ålands flora. Toim. Hæggström, Carl-Adam & Hæggström, Eeva. Toinen laajennettu painos. Hæggström, Carl-Adam, Esbo 2010.

Viitteet muokkaa

  1. ↑ a b Retkeilykasvio 1998, s. 335.
  2. ↑ Ålands flora 2010, s. 297.
  3. ↑ Den virtuella floran: Kustarun (myös levinneisyyskartat) (ruots.) Viitattu 5.1.2012.
  4. ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2011: Kasviatlas 2010: Isosapen levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 5.1.2012.
  5. ↑ Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, 2. painos, s. 470. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.
  6. ↑ Helsingin kasvit 1998, s. 22.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Isorantasappi&oldid=22030277”