Islas de la Bahía on yksi Hondurasin 18 departementista. Sen pinta-ala on 261 neliökilometriä, ja siellä asui 43 018 asukasta 2005. Islas de la Bahíaan kuuluu kolme saariryhmää, Islas de la Bahía, Cayos Cochinos ja Islas del Cisne.

Islas de la Bahía

Sijainti
Valtio Honduras
Perustettu 14. maaliskuuta 1872
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Coxen Hole
Pinta-ala 261 km²
Väkiluku (2005) 43 018

Maantiede muokkaa

 
Guanajan saarta.

Islas de la Bahían saariryhmän pääsaaret lähellä rannikkoa ovat Roatán, Utila ja Guanaja. Saaristoon kuuluu lisäksi monia pienempiä saaria. Kauempana Karibianmerellä on lisäksi Islas Santanillas, johon kuuluu useita pieniä saaria ja luotoja.[1] Lisäksi lähempänä mannerta on Cayos Cochinos.[2] Islas de la Bahían on muodostunut neljästä kunnasta.[3]

Historia muokkaa

 
Roatánin kartta vuodelta 1782.

Ennen eurooppalaisten tuloa Islas de la Bahíaa asuttivat payaintiaanit, jotka olivat metsästäjä-keräilijöitä. He kalastivat saariston vesillä ja kulkivat kanooteilla saarten välillä. He kävivät myös kauppaa mantereen intiaanien kanssa. Myytävänä heillä oli kalaa, rapuja, kilpikonnia, leguaaneja ja aguteja, mutta myös maniokkia. He myivät myös jadea ja ostivat tarvitsemiaan työkaluja.[4][5] Kristoffer Kolumbuksen löydettyä saaret espanjalaiset konkistadorit ja englantilaiset merirosvot kilpailivat niiden omistuksista. Saaret olivat merirosvojen tukikohta, ja niillä oli 1600-luvulla noin 5 000 ranskalaista, englantilaista ja hollantilaista merirosvoa.[6]

Merirosvo-ongelmien takia Espanja hylkäsi saaret 1641, ja pian tämän jälkeen merirosvot perustivat pysyvän tukikohdan Roatánille. Espanjalaiset onnistuivat 1650-luvulla kovien taistelujen jälkeen tuhoamaan tukikohdan, ja he siirsivät tämän jälkeen loput alkuperäisasukkaat Guatemalaan. Seuraavat vakituiset asukkaat saapuivat saarille vasta 1797, kun englantilaiset jättivät Roatálle Saint Vincentilta tuomansa garifunakapinalliset.[7]

Utilalle saapui 1830-luvulla vaaleaihoisia maanviljelijöitä Caymansaarilta ja vapautettuja orjia. He levisivät hiljalleen myös muille saarille. Brittihallinto palasi saarille, ja Britannia julisti saaret kruununsiirtomaaksi 1852. Se joutui kuitenkin luovuttamaan ne Hondurasille 1859.[7] Islas de la Bahía kuului alkujaan Yoron departementtiin, mutta se erotettiin omaksi hallintoyksikökseen 1872.[8]

Saarten ja Hondurasin mantereen välillä on säilynyt pitkään tietynlainen kulttuuriero. Saarilla on pitkä englantilainen perinne, mutta maan sisäinen muuttoliikenne ja espanjan asema maan virallisena kielenä on yhtenäistänyt maan kulttuurielämää. Honduras salli 1990-luvulla ulkomaalaisten ostaa maata Islas de la Bahíalta, minkä ansiosta saarille alkoi uusi ulkomaalaisten muuttoaalto.[7] Saarilla elää edelleen kylissään myös Saint Vincentiltä 1700-luvulla pakkosiirrettyjä garifunoja perinteisine elämäntapoineen, vaikka monet heistä ovat joutuneet pakenemaan Hondurasin pohjoisrannikolle Atlántidan departementin alueelle.[4][9]

Lähteet muokkaa

  • Fiallos, Maria: Adventure Guide Honduras & the Bay Islands. Edison, New Jersey: Hunter Publishing, 2006. ISBN 1-58843-575-X. Google-kirjat (viitattu 15.10.2011). (englanniksi)
  • Merrill, Tim (toim.): Honduras: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1995. Country Studies US (viitattu 25.9.2011). (englanniksi)

Viitteet muokkaa

  1. Merrill: Geography countrystudies.us. (englanniksi)
  2. Fiallos, s. 162.
  3. Municipalities of Honduras Statoids. Viitattu 15.10.2011. (englanniksi)
  4. a b The History of Roatan Bay Island Diver. Arkistoitu 21.2.2010. Viitattu 24.8.2016.
  5. Fiallos, s. 166.
  6. Fiallos, s. 167.
  7. a b c Fiallos, s. 168.
  8. Departments of Honduras Statoids. Viitattu 15.10.2011. (englanniksi)
  9. A brief history of Tela tela-honduras.com. Arkistoitu 8.9.2011. Viitattu 31.10.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa