Islamilaiset pyhäpäivät

Islamilaiset pyhäpäivät ovat ennen muuta vuoden kaksi juhlapäivää, id al-fitr ja id al-adha. Edellistä vietetään vuoden kymmenennen eli šawwal-kuukauden alussa heti paastokuukauden, ramadanin päätyttyä ja jälkimmäistä eli 'uhrijuhlaa' vuoden viimeisen kuukauden dhu-l-hijjan kymmenentenä päivänä, joka osuu yksiin pyhiinvaelluksen päättymisen kanssa.

Juhlapäivinä järjestään ulkona suuria joukkorukouksia. Kuva Marokosta.

Šiialaisten tärkein juhlapäivä on ašura, mutta myös sunnit viettävät sitä paastoamalla. Viikonpäivistä perjantailla on pyhitetty asema, mutta se ei ole vapaapäivä.

Koska muslimit käyttävät kuukalenteria, jossa vuosi on lyhyempi kuin aurinkokalenterissa, pyhäpäivät kiertävät vähitellen aurinkovuoden ympäri.

Ašura

Rituaalinen ashuraruoska Syyriasta

Šiialaisten muslimien tärkein juhlapäivä on islamilaisen kalenterin ensimmäisen kuukauden, muharramin, 10. päivä nimeltään ašura. Šiialaiset juhlivat ašuraa kolmannen imaamin ja profeetta Muhammedin tyttärenpojan Husain ibn Alin kuoleman muistojuhlana. Husainin kerrotaan kuolleen Karbalan taistelussa länsimaisen kalenterin vuonna 680.

Myös sunnit juhlivat ašuraa paastoamalla yhdestä kolmeen päivään 9., 10. ja 11. Muharram-kuuta.

Perjantai

Islamissa ei ole sunnuntain kaltaisia pyhitettyjä viikonpäiviä, mutta perjantailla on erityisasema, koska keskipäivän perjantairukous on pakollinen jokaiselle miespuoliselle muslimille. Se on rukoiltava moskeijassa imaamin johdolla ja siihen liittyy myös saarnan kuuntelu.

Historiallinen tausta

Imaami Husain kuvataan šiialaisuudessa Kristuksen kaltaisena pyhänä hahmona

Ašura

Ašuralla on historiallinen yhteys juutalaisten pääsiäiseen. Kuusi kirjaa sisältää useita haditheja aiheesta. Al-Bukharin seuraava hadith kertoo juhlan säätämisestä: "Kun profeetta saapui Medinaan, juutalaiset viettivät Ašura-paastoa (10. Muharramkuuta) ja sanoivat: tämä on se päivä, jolloin Mooses voitti Faraon. Tämän johdosta profeetta sanoi kumppaneilleen: teillä (muslimeilla) on suurempi oikeus juhlia Mooseksen voittoa kuin heillä, paastotkaa siis tänä päivänä."

Sunnien ašura-juhla liittyy suoraan juutalaisten pääsiäiseen, mutta myös šiiojen ašura-juhlassa näkyy yhteyksiä kristilliseen pääsiäiseen. Husainin hahmo on lähellä kristinuskon Jeesusta. Ašura -juhlassa keskitytään muistelemaan Husainin kärsimyskokemuksia aivan kuten kristinuskossa muistellaan Jeesuksen kärsimyksiä. Mukana on myös pelastussanoma. Husainin kärsimyskuolema yhdistyy siihen, että Husain ja hänen äitinsä Fatima saivat oikeuden puhua kaikkien šiiojen puolesta Viimeisellä tuomiolla. Yksi Husainin kuoleman johdosta vuodatettu kyynel voi pelastaa ihmisen Helvetin tulelta. Tämä vastaa kristillistä ajatusta lunastuksesta Jeesuksen ristinkuoleman kautta. Šiialaisessa ikonografiassa Husain on Kristusta muistuttava, ihannoitu hahmo.

Perjantain erityisasema

Perjantairukous Malesiassa 2001

Muslimeilla ei ole selitystä perjantain erityisasemalle islamissa. Siihen viitataan toteamalla, että ”Herrasi luo mitä haluaa” (Koraani 28:68).

Ignaz Goldziher arveli, että Islamilaisten perjantai on muunnelma juutalaisten sapatista, mutta kantaa mukanaan myös parsilaista taustaa. Parsilaisen uskonnon mukaan Jumala loi maailman kuudessa vaiheessa mutta ei levännyt sen jälkeen. Islamilainen perjantaikaan ei ole lepopäivä.

Toisen teorian on esittänyt Christoph Luxenberg. Hän pitää mahdollisena, että muslimien perjantairukouksen taustalla on syyrialais-kristillisen kirkon pitkäperjantain muistelu. Varhaisessa syyrialaisessa kirkossa jokainen perjantai oli paastopäivä ja erään tekstin mukaan myös pakollinen lepopäivä. Kristillisissä rukoustavoissa, kuten roomalais-katolisessa ruusukkorukouksessa tai luterilaisuudessa, muistellaan edelleen joka perjantai Jeesuksen kärsimyksen mysteerejä. Myös perjantaipaasto keskiviikon ohella säilyi pitkään kristillisissä kirkoissa.

Luxenberg on löytänyt mahdollisen yhdistävän tekijän 900-luvulla eläneen oppineen al-Sigistanin Koraanisitaatista, joka perustuu Perjantain suuran (62) varhaiseen varianttiin. Siinä perjantaista näytetään puhuttavan Jeesuksen ristiinnaulitsemisen päivänä, jolloin "aurinko pimeni".

Katso myös

• Islamilainen kalenteri
• Mawlid

Lähteet

• Hämeen-Anttila, Jaakko: Islamin käsikirja. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-18669-8.
• Islam uskomme. Suomen islamilainen yhdyskunta, I.I.F.S.O., 1993. ISBN 951-96931-0-5.
• Luxenberg, Christoph: Die syrische Liturgie und die „geheimnisvollen Buchstaben“ im Koran. Teoksessa: Markus Groß & Karl-Heinz Ohlig (toim.) Schlaglichter, Die beiden ersten islamischen Jahrhunderte, s. 411–456. Verlag Hans Schiler, 2008. ISBN 978-3-89930-224-0. Teoksen verkkoversio. (saksaksi)
• Minov, Sergey: Friday Veneration among Syriac Christians: The Witness of the Story of the Holy Friday. Journal of the Royal Asiatic Society, 2020, 30. vsk, nro 2, s. 195-222. Artikkelin verkkoversio.
• Oja, Heikki: Aikakirja 2007. Helsinki: Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, 2007. ISBN 952-10-3221-9. Teoksen verkkoversio.
• Pyhäranta, Tuija, Raudaskoski, Joona ja Seppälä, Olli: Adventista Ramadaniin: Uskonnolliset juhlat Suomessa. Kirjapaja, 2016.
• Räisänen, Heikki: Mitä varhaiset kristityt uskoivat. Helsinki: WSOY, 2011. ISBN 978-951-0-36896-1.