Isabella de France
Isabella de France (noin 1292 Pariisi–1358) oli Ranskan kuninkaan Filip IV Kauniin ja hänen puolisonsa Navarran kuningattaren Jeanne I:n tytär. Hänestä tuli Englannin kuninkaan Edvard II:n puolisona Englannin kuningatar.[1] Häntä kutsutaan myös Ranskan naarassudeksi (La Louve de France), koska hän oli luonteeltaan erityisen väkivaltainen.
Pitkien neuvottelujen jälkeen Isabella avioitui vuonna 1308 Boulogne-sur-Merissä Englannin kuninkaan Edvard II:n kanssa. Avioliitosta syntyi neljä lasta:
- Edvard III of Windsor, s. 1312
- John of Eltham, s. 1316
- Eleanor of Woodstock, s. 1318, avioitui Gueldersin Reinoud II:n kanssa
- Joan of the Tower, s. 1321, avioitui Skotlannin David II kanssa
Vuonna 1326 Isabella johti vallankaappausta miestään vastaan. Tämä pakotettiin luopumaan vallasta poikansa Edvard III:n hyväksi.[2] Nuori kuningas oli vasta 14-vuotias, joten Isabella ja hänen rakastajansa Mortimer käyttivät valtaa muutaman vuoden ajan, kunnes vuonna 1330 Edvard III vangitutti ja tapatutti Mortimerin ja Isabella jäi eläkkeelle. Hän vietti vanhuusvuotensa luostarissa.[1]
Edvard II oli tunnettu homoseksuaalisista suhteistaan hovinsa miesten, kuten Pier Gavestonen ja Hugh le Despenserin kanssa.[3]
Isabellalla on väitetty olleen avioliiton ulkopuolinen suhde William Wallacen kanssa, mutta tosiasiassa Wallace kuoli ennen kuin Isabella saapui Englantiin. Kuviteltua suhdetta kuvataan elokuvassa Braveheart – taipumaton, jossa Isabellan roolia esittää Sophie Marceau.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Isabella of France Encyclopaedia Britannica. Viitattu 10.9.2018.
- ↑ Edward II (r. 1307-1327) Royal Family. Viitattu 10.9.2018.
- ↑ Marianne Brace: Isabella: She-Wolf of France, Queen of England by Alison Weir (kirja-arvostelu) The Independent. 2005. Viitattu 10.9.2018.
- ↑ Ewan J. Innes: Braveheart, Fact or Fiction Scottish History. 1998. Viitattu 10.9.2018.