Isänmaallisen sodan kunniamerkki

Isänmaallisen sodan kunniamerkki (ven. Орден Отечественной войны) oli neuvostoliittolainen kunniamerkki, joka myönnettiin sankaruudesta suuressa isänmaallisessa sodassa, joka oli Neuvostoliitossa ja siihen kuuluneissa valtioissa käytetty nimitys Saksan ja sen liittolaisten sekä Neuvostoliiton välisestä sodasta, toisen maailmansodan itärintamalla.

Isänmaallisen sodan kunniamerkki
1. luokka
Palkitaan	sankaruudesta suuressa isänmaallisessa sodassa
Maa	Neuvostoliitto
Ensimmäinen palkinto	1942
Infobox OK

Isänmaallisen sodan kunniamerkki 2. luokka.

Isänmaallisen sodan kunniamerkki perustettiin 20. toukokuuta 1942, noin 11 kuukautta sodan alkamisen jälkeen. Se oli ensimmäinen sodan aikana perustettu kunniamerkki. Se voitiin antaa sodassa kunnostautuneelle sotilaille, turvallisuusjoukoille ja partisaaneille. Kunniamerkillä oli kaksi luokkaa, 1. ja 2. ja ne myönnettiin sankarillisen teon laadusta riippuen. Myöntämisperusteet olivat tarkoin määritellyt. Esimerkiksi ensimmäisen luokan kunniamerkki myönnettiin hävittäjälentäjälle, joka pudotti kolme viholliskonetta; sotilaalle, joka tuhosi kaksi raskasta tai kolme keskiraskata tai neljä kevyttä panssarivaunua jne. Se saatettiin myöntää myös liittolaisasevoimien sotilaille ja komentajille. Sodan aikana mitaleita jaettiin kaikkiaan noin 1 350 000 kappaletta.

Vuonna 1985, voiton 40-vuotisjuhlapäivänä merkki päätettiin myöntää kaikille sotaan osallistuneille veteraaneille. Tällöin jaettiin noin 7,5 miljoonaa kappaletta.

Ensimmäisen luokan kunniamerkin punatähden takainen ruusuke on kullanvärinen, kun toisen luokan merkissä se on hopean värinen.

Kunniamerkkiä jaettiin kahdessa luokassa:

• I luokka
• II luokka

Lähteet

• Указ Президиума Верховного Совета «Об учреждении Ордена Отечественной войны первой и второй степени» от 20 мая 1942 года // Ведомости Верховного Совета Союза Советских Социалистических Республик : газета. — 1942. — 28 мая (№ 19 (178)). — С. 1.