Isänmaa (puolue)

virolainen keskusta-oikeistolainen puolue

Isänmaa (vir. Isamaa, lyh. I)[7] (vuosina 2006–2018 Isänmaan ja Res Publican liitto, vir. Isamaa ja Res Publica Liit, lyh. IRL) on virolainen keskusta-oikeistolainen puolue,[3] joka perustettiin 4. kesäkuuta 2006, kun konservatiivipuolueet Isänmaaliitto ja Res Publica yhdistyivät. Puolue edustaa Viron konservatiivista oikeistoa. Isänmaan ja Res Publican liitto muutti nimensä Isänmaaksi 16. huhtikuuta 2018.[8] Puolueen ensimmäinen edeltäjä, Mart Laarin johtama Isänmaa-vaaliliitto voitti vuoden 1992 Riigikogun vaalit ja vaaliliiton pohjalta muodostettu puolue Kansallinen kokoomuspuolue Isänmaa (vir. Rahvuslik Koonderakond Isamaa, lyhenne RKEI) toimi vuodet 1992-1995 ollen johtava puolue Laarin I hallituksessa.

Isänmaa
Isamaa

Perustettu 4. kesäkuuta 2006
Puoluesihteeri Priit Sibul
Johto
Ideologia
Poliittinen kirjo keskusta-oikeisto[2][3]
Toimisto Viro Tallinna, Viro
Jäsenmäärä n. 8 700 (2018)[4]
Värit     
sininen
Riigikogu[5]
8 / 101
Euroopan parlamentti[6]
1 / 7
Kansainväliset jäsenyydet EPP
IDU
Kotisivu isamaa.ee

Vuoden ajan heti puolueiden eduskuntaryhmien yhdistymisen jälkeen Isänmaan ja Res Publican liitto oli suvereenisti Riigikogun suurin eduskuntaryhmä 35 paikallaan, mutta vaaleissa sittemmin tällainen tulos ei ole realisoitunut.

Historia

muokkaa

IRL:n muodostaminen

muokkaa

Res Publica oli jo uudelleen itsenäistymisen alkuajoilta asti toiminut oikeistopuolue, mutta merkittäväksi poliittiseksi voimaksi se nousi 2001 uudistumisensa myötä. Vuoden 2003 parlamentissa sillä oli peräti 28 paikkaa. Res Publican vaalimenestyksestä taas vanha konservatiivipuolue Isänmaanliitto kärsi menettäen 11 paikkaa. Kumpikin puolue korosti länsisuuntautunutta ulkopolitiikkaa, Viron kansallisten etujen puolustustamista ja liberaalia talousoikeistolaisuutta, joten edellytykset yhdistymiselle olivat olemassa. Res Publican jäsenet olivat muutenkin lähteneet 1990-luvulla Isänmaaliiton ja Reformipuolueen listoilta mukaan vaaleihin, joten yhteistyö ei ollut uutta.

Tunne Kelam, Isänmaaliiton puheenjohtaja 2003–2005, totesi 7. huhtikuuta 2006 Isänmaaliiton verkkosivuilla, että ajatus puolueiden yhdistymisestä ei ollut uusi, "mutta se tarvitsi aikaa kypsymiseen". Isänmaaliiton oli vaikea hyväksyä yhdistymisajatusta vuoden 2003 vaalit voittaneen Res Publican kanssa. Kelam sanoi tehneensä Isänmaaliiton puheenjohtajana maaliskuun 2005 Juhan Partsin hallituskriisin aikana ehdotuksen Res Publican puheenjohtajalle puolueiden yhdistymisestä, mutta tuolloin Res Publica oli kuulemma lähinnä vain kiinnostunut säilyttämään voimaliittonsa Reformipuolueen kanssa. Aatteellinen yhteistyö vasta alkoi kehittyä tuon kevään 2005 jälkeen. Kelam korosti, että kummankin puolueen taustat olivat samanlaisia. Kumpikin olivat yhteistyössä kansainvälisesti kristillisdemokraattisten puolueiden kanssa ja kuuluivat Euroopan kansanpuolueeseen. Kummankin osapuolen tausta ulottui Viron kansallisen itsenäisyysliikkeen alkuaikoihin ja niillä oli kokemusta politiikasta pitkältä ajalta. Aatteellisesti kansalliskonservatiivisen ja oikeistolaisen politiikan jatkumon säilyttämiseksi puolueiden yhdistyminen olisi myös Viron etu.[9]

Res Publican verkkosivuilla 4. huhtikuuta 2006 julkaistiin Isänmaaliiton ja Res Publican yhteinen julistus, jossa puolueiden ilmoitettiin muodostavan puolueen nimeltä Erakond Eesti Eest. [10]

 
Mart Laar johti Isänmaan ja Res Publican liittoa vuosina 2007–2012.

Yhdistymishanke alkoi konkreettisesti edetä, kun 8. huhtikuuta 2006 Viljandissa kokoontuneen Isänmaaliiton 44-henkisen puoluevaltuuston ilmoitettiin hyväksyneen puolueiden yhdistymisen äänin 42 puolesta, 1 tyhjää ja 2 vastaan sillä ehdolla, että puolueen nimeksi tulee jokin muu kuin Erakond Eesti Eest (EEE).[11] Samana päivänä Res Publican verkkosivuilla ilmoitettiin, että on syntynyt Puolue Viron Puolesta![12] Samoin todettiin yhdistymisen saatettavan loppuun kesäkuuhun 2007 mennessä. Ennen tätä käytäisiin yhdistyneenä Riigikogun vaalit keväällä 2007. Pitkin huhtikuuta Res Publican verkkosivuilla ilmoitettiin yksittäisten piirien hyväksymisiä puolueiden yhdistymiselle. Res Publican Tarton piiri esitti uudeksi puolueen nimeksi Viron konservatiivista kansanpuoluetta, mutta muuten Res Publica näyttää olleen EEE-työnimen kannalla toisin kuin Isänmaaliitto.

Isänmaaliiton 354-jäseninen puoluekokous Pärnussa hyväksyi yhdistymisen Res Publican kanssa 4. huhtikuuta 2006 äänin 348–13.[13] Samana päivänä samassa kaupungissa Res Publican 514-jäseninen puoluekokous hyväksyi yhdistymisen äänin 512–1.[14] Res Publican hyväksyntä puolueiden yhdistymiselle oli siis vielä yksimielisempi kuin Isänmaaliiton, vaikka tämänkin vaalitulos oli varsin yksimielinen. Samana päivänä puolueiden edustajat allekirjoittivat Isänmaan ja Res Publican liiton perustamisasiakirjan. Uusi 8 700-jäseninen, 32 kansanedustajan ja 70 paikallishallinnon edustuksen omaava puolue oli syntynyt.[15]

Yhdistymisen jälkeen

muokkaa

Isänmaan ja Res Publican liitto (IRL) ei menestynyt kovin hyvin vuoden 2007 vaaleissa. Uusi yhdistynyt puolue sai 98 209 ääntä ja 17,9 % äänistä. Kun Isänmaanliitto ja Res Publica yhdistyivät, uusi puolue nousi 35 paikallaan Riigikogun suurimmaksi. Vaaleissa IRL menetti 16 paikkaa, mutta puolue oli Riigikogun kolmanneksi suurin. Puolueliitos hävitti käytännössä Res Publican kokonaan puoluekartalta, sillä pääosa IRL:n äänistä osoitettiin entisille Isänmaaliiton ehdokkaille ja jäsenille. Reformipuolue tuli suurimmaksi 31 paikallaan ja keskustapuolue toiseksi 29 paikallaan. Vaalien jälkeen Reformipuolue muodosti hallituksen yhdessä IRL:n ja sosiaalidemokraattien kanssa.

Urmas Reinsalu valittiin uudeksi puheenjohtajaksi IRL:n puoluekokouksessa 28. tammikuuta 2012. Ensimmäisellä äänestyskierroksella Reinsalu sai hiukan yli puolet annetuista äänistä. Puheessaan Reinsalu kehotti puoluetta pitäytymään konservatiivisessa maailmankatsomuksessa, takaamaan sosiaalinen vakaus perheille ja olemaan tekemättä kompromisseja kansallisen turvallisuuden kustannuksella. Hän myös sulki pois yhteistyön Edgar Savisaaren johtaman keskustapuolueen kanssa.[16]

Vuoden 2015 vaaleissa IRL oli suurin häviäjä puolueen menettäessä yhdeksän paikkaa. Urmas Reinsalun sijaan IRL oli asettanut vaaleissa pääministeriehdokkaakseen entisen pääministerin Juhan Partsin.[17] Reinsalu ilmoitti vaalien jälkeen jättävänsä puheenjohtajan tehtävät kesäkuun puoluekokouksessa.[18] IRL nousi kuitenkin Reformipuolueen johtamaan hallituskoalitioon yhdessä sosiaalidemokraattien kanssa, jolloin Reinsalusta tuli uuden hallituksen oikeusministeri.[19]

Vuoden 2019 parlamenttivaaleissa puolue menetti 2 paikkaa sen äänimäärän laskettua 2,3 prosenttiyksikköä.[20]

Vuonna 2022 puolueesta irtautui joukko henkilöitä, jotka olivat Isänmaan silloista johtoa vastaan. Irtautunut ryhmä rekisteröityi puolueeksi nimeltä Oikeistolaiset elokuussa 2022.[21]

Vaalimenestys

muokkaa

Riigikogun vaalit

muokkaa
Vuosi Edustajia Kannatus
2007
19 / 101
98 347 17,9 %
2011
23 / 101
  118 023   20,5 %
2015
14 / 101
  78 697   13,7 %
2019
12 / 101
  64 219   11,4 %
2023
8 / 101
  50 118   8,2 %
Lähteet: [22][23][24]

Europarlamenttivaalit

muokkaa
Vuosi Edustajia Kannatus
2009
1 / 6
  48 492   12,2 %
2014
1 / 6
  45 765   13,9 %
2019
1 / 7
  34 188   10,3 %
Lähteet: [25][26]

Puheenjohtajat

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b Estonia Parties and Elections in Europe. 2015. Viitattu 3.5.2015. (englanniksi)
  2. a b Kansainvälisen keskusta-oikeistolaisen allianssin jäsenet idu.org. Viitattu 12.6.2020.
  3. a b Whyte, Andrew: Estonian political parties and policies from a 'Western' viewpoint: Part 1 news.err.ee. 13.11.2018. ERR News. Viitattu 13.11.2018. (englanniksi)
  4. Parteide liikmete arv kuivab kokku, ainsana on tänavu liikmeskonda suurendanud EKRE 17.8.2018. Postimees politics. Viitattu 20.8.2018. (viroksi)
  5. Valitud Riigikogu liikmed Riigikogu. Viitattu 28.10.2023. (viroksi)
  6. MEPs: Estonia europarl.europa.eu. Euroopan parlamentti. Viitattu 28.7.2019. (englanniksi)
  7. https://poliitika.postimees.ee/4504022/nime-vahetanud-isamaa-ametlikuks-luhendiks-saab-uks-taht
  8. https://www.ohtuleht.ee/871483/irl-muudab-nime-uus-nimi-kajastab-erakonna-poliitika-olemust-tapsemalt
  9. Kelam, Tunne: Kelam Isamaaliidu ja Res Publica ühinemisest isamaaliit.ee. Isänmaaliitto. Arkistoitu 2.9.2006. Viitattu 10.3.2011. (viroksi)
  10. Isamaaliidu ja Res Publica ühiste kavatsuste deklaratsioon 4.4.2006. Res Publica. Arkistoitu 3.5.2006. Viitattu 10.3.2011. (viroksi)
  11. https://web.archive.org/web/20060902105158/http://www.isamaaliit.ee/?id=33183
  12. https://web.archive.org/web/20060408155129/http://www.respublica.ee/?
  13. https://web.archive.org/web/20060616193519/http://isamaaliit.ee/?id=33287
  14. https://web.archive.org/web/20060615164732/http://www.respublica.ee/?id=11665
  15. https://web.archive.org/web/20060615165449/http://www.respublica.ee/?id=11663
  16. Teesalu, Ingrid: Reinsalu Named IRL Chairman 30.1.2012. ERR News. Viitattu 10.4.2015. (englanniksi)
  17. Rikken, K.: IRL mulls change in leadership after weak returns 3.3.2015. ERR News. Viitattu 10.4.2015. (englanniksi)
  18. Laats, J. M.: Reinsalu to resign as IRL chairman 9.3.2015. ERR News. Viitattu 10.4.2015. (englanniksi)
  19. Laats, J. M.: Coalition agreement signed and new ministers announced 8.4.2015. ERR News. Viitattu 10.4.2015. (englanniksi)
  20. Äärikansallismieliselle Ekrelle jytky Viron parlamenttivaaleissa - Anu Saagim ei tullut valituksi www.iltalehti.fi. Viitattu 4.3.2019.
  21. Parempoolsed register as party, Perling elected chair ERR. 18.8.2022. Viitattu 15.2.2023. (englanniksi)
  22. Past Elections: Riigikogu Elections vvk.ee. Vabariigi Valimiskomisjon. Viitattu 4.3.2019. (englanniksi)
  23. Riigikogu elections 2019: Voting and election result rk.2019.valimised.ee. 8.3.2019. Vabariigi Valimiskomisjon. Viitattu 8.3.2019. (englanniksi)
  24. Riigikogu valimised 2023 rk2023.valimised.ee. 28.10.2023. Vabariigi Valimiskomisjon. Viitattu 28.10.2023. (viroksi)
  25. Past Elections: European Parliament Elections vvk.ee. Vabariigi Valimiskomisjon. Viitattu 24.3.2015. (englanniksi)
  26. Voting and Election Result: EP 2019 ep2019.valimised.ee. Vabariigi Valimiskomisjon. Viitattu 31.5.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
  • Isänmaa (viroksi, venäjäksi, englanniksi)