Ingegerd

Kiovan suuriruhtinatar

Ingegerd tai Ingegerd Olofsdotter (tunnettu myös nimillä Irina, Anna tai Pyhä Anna; 100110. helmikuuta 1050) oli Ruotsin prinsessa sekä Kiovan Venäjän suuriruhtinatar. Hän oli Ruotsin Olavi Sylikuninkaan ja Estrid Obotritesin tytär sekä Kiovan Venäjän ruhtinas Jaroslav I Viisaan vaimo.

Ingegerd tai Pyhä Anna sekoitetaan usein Pyhän Vladimirin äitiin. Sekaannus johtuu osittain siitä, että myös Ingegerdillä ja Jaroslavilla oli poika nimeltään Vladimir. Pyhä Vladimir oli kuitenkin Ingegerdin puolison Jaroslav I Viisaan isä, eli Ingegerd oli Pyhän Vladimirin miniä.

ElämäkertaMuokkaa

Ingegerd syntyi toden­näköisesti Sigtunassa, Ruotsissa.[1] Hänen piti mennä naimisiin Norjan kuninkaan Pyhän Olavin kanssa, mutta Ruotsi ja Norja ajautuivat riitoihin, minkä vuoksi hänen isänsä, Ruotsin kuningas Olavi ei enää sallinut tätä avioliittoa.[1] Sen sijaan Olavi rupesi järjestämään avioliittoa Novgorodin mahtavan ruhtinas Jaroslav Viisaan kanssa. He menivät naimisiin vuonna 1019. Kiovassa Ingegerd vaihtoi nimensä ortodoksiseksi nimeksi Irina. Eymundin saagassa (Eymundar þáttr hrings) kerrotaan, että Ingegerd sai Jaroslavilta häälahjaksi Laatokanlinnan ja siihen liittyvät maat (Aldeigjuborg ok þat jarlsríki, er þar fylgði)[2]. Siitä lähtien aluetta on kutsuttu nimellä Inkeri (eli Ingegerdin maat). Aluetta hallitsemaan kutsuttiin Länsi-Götanmaan jaarli Ragnvald Ulfsson, joka oli Ingegerdin sukulainen äidin puolelta sekä Norjan kuninkaan liittolainen. Ragnvaldin jälkeen jaarliksi tuli hänen poikansa Uleb Ragnvaldsson.

Ingegerd rakennutti ensin Kiovaan Pyhän Sofian katedraalin. Hän rakennutti myös Novgorodiin Pyhän Sofian katedraalin.

Ingegerdille ja Jaroslaville syntyi 6 poikaa ja 4 tytärtä. Tyttäret naitettiin Euroopan mahtaville kuninkaille. Anastasia oli Unkarin kuninkaan Andreas I:n vaimo, Elisabet Norjan kuninkaan Harald Ankaran vaimo, Anna Ranskan kuningas Henrik I:n vaimo[1] ja Agatha oli Englannin prinssi Edvard Maanpakolaisen vaimo.lähde? Koko perhe on kuvattu erääsen Novgorodin Pyhän Sofian katedraalin freskoon.

Viimeiset vuotensa Ingegerd eli Novgorodissa nunnana.[1] Hän kuoli 10. helmikuuta 1050 ja hänet haudattiin Pyhän Sofian katedraaliin Novgorodissa.

PyhimysMuokkaa

Ortodoksinen kirkko julisti Ingegerdin myöhemmin pyhimykseksi. Hänelle annettiin nimi Novgorodin ja Kiovan Pyhä Anna. Syynä tähän oli se, että hän rakennutti Pyhän Sofian katedraalit Novgorodiin ja Kiovaan, sekä muut hyvät teot, jotka hän teki elämänsä aikana.

LapsetMuokkaa

 
1000-luvulta oleva fresko Novgorodin Pyhän Sofian katedraalissa Kiovassa esittää Ingegerdin ja Jaroslavin tyttäriä.

TyttäretMuokkaa

PojatMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Nestorin kronikka. (Povest’ vremennyh let.) Dmitri Sergejevitš Lihatšovin venäjänkielisestä tulkinnasta suomentanut Marja-Leena Jaakkola. Kuvittanut Mjud Metšev. Helsinki: WSOY, 1994. ISBN 951-0-19828-5.
  • Lars O. Lagerqvist: "Sverige och dess regenter under 1.000 år". Albert Bonniers Förlag AB, 1982. ISBN 91-0-075007-7. ruotsi

ViitteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa