Indonesian kansallismonumentti

Indonesian kansallismonumentti (indonesiaksi Monumen Nasional, lyhennettynä Monas) on 137 metriä korkea monumentti Merdeka-aukiolla Jakartan keskustassa. Se on Indonesian tasavallan kansallinen muistomerkki, joka on rakennettu muistoksi taistelulle Indonesian itsenäisyyden puolesta.

Monas

Rakentaminen aloitettiin vuonna 1961 presidentti Sukarnon johdolla. Monas avattiin yleisölle vuonna 1975. Sen päällä on liekki, joka on päällystetty kultaisella kalvolla.[1]

Muistomerkin pohjakerroksessa toimii museo. Monumentin ylätasanteelle on mahdollista päästä hissillä.[1] Se sijaitsee suuren puistoalueen keskellä.[2]

TaustaMuokkaa

 
Sukarno seuraamassa Monasin rakentamista.

Kun Alankomaat oli tunnustanut Indonesian itsenäisyyden ja Indonesian pääkaupunki siirtyi Yogyakartasta Jakartaan vuonna 1950, presidentti Sukarno alkoi miettiä Eiffel-tornin kaltaisen kansallisen muistomerkin rakentamista presidentin palatsin edessä olevalle Merdeka-aukiolle.[3]

Kansallinen komitea perustettiin 17. elokuuta 1954 täyttämään presidentin toive. Tasan vuosi komitean perustamisen jälkeen järjestettiin kilpailu muistomerkin suunnittelemisesta. Siihen osallistui 51 suunnitelmaa, joista kuitenkin vain yksi täytti kriteerit. Frederich Silabanin suunnitelma vastasi kaikkia komitean määrittelemiä kriteerejä, joihin sisältyi Indonesian luonteen heijastuminen. Presidentti ei ollut täysin tyytyväinen tähän suunnitelmaan. Sukarno halusi kansallisesta muistomerkistä obeliskin muotoisen. Presidentin toiveen täyttämiseksi järjestettiin uusintakilpailu toukokuussa 1960. Tällä kertaa mukana oli 222 henkilöä 136 suunnitelmalla. Näistä Sukarno ei kuitenkaan kiinnostunut yhdestäkään.[3]

Komitea suostutteli Silabania vielä muokkaamaan suunnitelmaansa presidentin toiveiden mukaiseksi. Hänen suunnitelmissaan oli niin suuri muistomerkki, että taloudellisten olosuhteiden vuoksi sitä ei olisi voitu maksaa.[3]

Silaban kieltäytyi suunnittelemasta pienempää muistomerkkiä ja ehdotti, että rakentamisen aloittamista siirrettäisiin, kunnes Indonesian talous paranee. Sukarno ei kuitenkaan halunnut odottaa vaan hyväksyi Silabanin alkuperäisen suunnitelman ja arkkitehti R.M. Soedarsono tuli jatkamaan suunnittelua tehdäkseen siitä enemmän presidentin toiveiden mukaisen. Soedarsono sisällytti muistomerkin mittoihin numerot 17, 8 ja 45, jotka edustavat Indonesian itsenäisyysjulistusta 17. elokuuta 1945.[3]

RakentaminenMuokkaa

 
Monasin rakentaminen

Monasin rakentaminen alkoi 17. elokuuta 1961 80 hehtaarin alueelle valtion palatsia vastapäätä. Soedarsonon lisäksi myös alkuperäinen suunnittelija Silaban oli mukana tämän toteuttamisessa.[3]

Perustuksiin käytettiin yhteensä 284 paalua. Lisäksi museon perustuksiin käytettiin 360 paalua, ja työ valmistui maaliskuussa 1962. Seuraavaksi oli vuorossa museon seinät sekä obeliskin rakentaminen. Rakentamisen ensimmäinen vaihe valmistui vuonna 1963. Toista vaihetta viivästytti 30. syyskuuta 1965 tapahtuneen vallankaappausyrityksen seuraukset. Toinen vaihe toteutettiin vuosina 1966–1968 valtionhallinnon hankkimilla varoilla.[4]

Viimeisessä vaiheessa historiallisen museon dioraamat lisättiin. Presidentti Soeharto vihki monumentin käyttöön 12. heinäkuuta 1975.[2]

LähteetMuokkaa

  1. a b Belum Pernah Masuk ke Dalam Tugu Monas? Ini Isinya Halaman all KOMPAS.com. Viitattu 19.11.2020. (indonesiaksi)
  2. a b Jakartaku - Pemerintah Propinsi DKI Jakarta web.archive.org. 1.3.2011. Viitattu 19.11.2020.
  3. a b c d e Sejarah Monas dan Ironi Cita-cita Bung Karno tirto.id. 12.7.2018. Viitattu 18.10.2020. (indonesiaksi)
  4. Hari Ini dalam Sejarah: 12 Juli 1975, Monas Dibuka untuk Umum Halaman 2 KOMPAS.com. Viitattu 19.11.2020. (indonesiaksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa