Avaa päävalikko

Ilmiinjärvi

järvi Kokemäellä ja Köyliössä Satakunnassa

Ilmiinjärvi sijaitsee Köyliön ja Kokemäen rajalla Satakunnassa Järilänharjun ja Säkylänharjun välisellä harjualueella noin 4 km Köyliönjärvestä pohjoiseen. Se kuuluu Eurajoen vesistön Köyliönjoen keskiosan valuma-alueeseen.[2][1]

Ilmiinjärvi
Ilmiinjärvi lake in Köyliö Finland.jpg
Sijainti Köyliö ja KokemäkiView and modify data on Wikidata
Valtio SuomiView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 61°11′35″N, 22°16′23″E
Pinnankorkeus 47,1 m [1]
Pinta-ala 33,849 ha [2]
Rantaviiva 3,002 km [2]
Keskisyvyys 3,16 m [2]
Tilavuus 0,00107 km³ [2]
Laskujoki Ilmiinoja
Järvinumero 34.052.1.002
Ilmiinjärvi

MaantiedeMuokkaa

Järven pinta-ala on 34 hehtaaria. Se on kolmion muotoinen ja sen pituus on 1,3 kilometriä ja kannan leveys 500 metriä. Järvi sijaitsee pohjois-etelä-suunnassa. Ilmiinjärven luusua sijaitsee lounaiskulmassa, josta laskuoja virtaa länteen Ilmiinojan nimisenä. Ilmiinoja yhtyy 5,4 kilometrin jälkeen Köyliönjokeen Kalmeen kohdalla. Ilmiinjärveen ei laske ojia, vaan sen vesivarat syntyvät pohjavedestä ja sadevedestä.[2][1]

Järvellä on rantaviivaa 3,0 kilometriä, joka on pääasiassa harjun kangasmetsää. Järven länsipuolen metsää kutsutaan Ilmiinnummeksi. Järven rannat ovat huuhtoutunutta hiekkaa. Järven etelärantaan rajautuu muutama pelto ja entinen viljelytila. Itärannalla on muutama loma-asunto. Järvessä ei ole saaria.[2][1]

Kokemäen ja Köyliön raja kulkee järven pohjoisosan poikki niin, että suurin osa järvestä jää Köyliön puolelle.[1]

GeologiaMuokkaa

Seutu kuuluu pitkään harjujaksoon, johon kuuluvat muun muassa Hiittenharju ja Säkylänharju. Alueen pohjoispuolta kutsutaan Koomankankaaksi ja sen eteläpuolella on pohjois-etelä-suuntainen ja noin 7 kilometriä pitkä tasainen kenttä. Kenttä on ilmeisesti syntynyt alueen noustessa merenpinnalle maankohoamisen seurauksena. Silloin aallokko ja kevätjäiden liikkuminen on tasoittanut kentän epätasaisuudet, joita sillä vielä veden alla esiintyi.[1]

Jääkauden loppuessa mannerjäätikön sulaessa jäätikköjoet kuljettivat pakallisen hiekkakivestä irronnutta hiekkaa tarkastelualueelle ja kasasi sitä korkeiksi harjuiksi. Näin kävi myös Ilmiinnummellakin, mutta hiekan joukkoon hautautui myös irronneita jäävuoria. Kun ne sulivat, jäi hiekkaan syvät kuopat, joita merenjään myöhäisempi tasoittava toiminta ei täyttänyt. Näin selitetään muuten tasaisen maastoon jääneet vedellä täyttyneet supat, joita ovat Ilmiinjärvi ja 1,5 kilometrin päässä oleva Pitkäjärvi.

LuontoMuokkaa

Järven alkuperäisiä kalalajeja ovat ahven ja hauki ja istutettuja lajeja ovat järvitaimen, puronieriä ja kirjolohi. Järvellä on jokirapua luontaisena kantana.[3]

Veden laatu ja suojelutoimetMuokkaa

Koska järveen ei laske kuin muutama oja, on sitä rehevöittänyt ravinnekuorma pääasiassa järven sisäinen. Veden fosforitaso on 6-kertainen luonnossa esiintyvään tasoon verrattuna ja siksi sinileväkukinnot olivat yleisiä 1980- ja 1990-luvuilla. Ilmiinjärvi on Eurajoen vesistön ainoa järvi, johon on käytetty kemiallisia kunnostustoimia. Fosforit saostettiin alumiini- ja ferrosulfaattikemikaaleilla 1980-luvulla ja toinen saostaminen tehtiin vuonna 1999 käyttäen 33 tonnia alumiinikloridia. Viimeinen annos oli liian suuri ja pH-taso laski liikaa ja kaloja kuoli. Vesi kuitenkin kirkastui ja leväkukinnot vähenivät tai loppuivat. Leväkukinnat loppuivat moniksi vuosiksi, järven happitilanne korjaantui ja forsforipitoisuudet pysyivät pitkään alhaisina.[4][5]

HistoriaMuokkaa

Ilmiinjärven nimelle voidaan konstruoida saamelainen etymologia. Etuliitteet pohjoissaameksi ële- eli suom. ylä- taikka pohjoissaameksi ëlēmus(s)ë- eli suom. ylimmäinen voidaan kääntää nimissä latva-, joten Ilmiinjärvi olisi siten latvajärvi. Selitys sopii Ilmiinjärvelle hyvin. Saamelaisnimet ovat Satakunnassa verraten harvinaisia.[6]

Järven kaakkoiskulman ohi kulkee keskiaikainen tie, joka yhdisti Euran, Tuiskulan ja Kokemäen seudut toisiinsa. Sen paikalle on rakennettu nykyiset yhdystiet 2141 ja 2140. Yhdystie 2140 on myös samansuuntainen kuin Huovintie, joka yhdisti keskiaikaisen Ulvilan ja Turun seudut toisiinsa.[1]

Järven pohjoiskärjen tuntumassa sijaitsee paikallisesti tunnettu kuvanveistäjä Emil Cedercreutzin entinen taiteilijakoti Ilmilinna. Vuonna 1905 valmistunut rakennus toimi pitkään Porin kaupungin omistamana kesäsiirtolana. Ilmiinlinna on nykyään yksityiskäytössä.

Virkistys ja nähtävyydetMuokkaa

Järven kaakkoiskulmassa maantien varrella on uimaranta, jossa autoille on varattu pieni paikoitusalue.[1]

Paikalliset tarinat kertovat Kuninkaanmännystä, joka on ollut paikalla, kun Ruotsin kuningas vieraili seudulla. Ilmiinjärven rannalla ruokailtiin ja levättiin. Muistona tapahtumasta kuninkaan selkänojana toimineen männyn kylkeen on kiinnitetty kivilaatta. Puu kuitenkin lahosi tyvestään ja se katkaisiin laatan yläpuolellta. Paikalle johtaa uimarannalta opastus.

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h Karttapaikka: Ilmiinjärvi (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 16.04.2019.
  2. a b c d e f g OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 29.10.2014.
  3. Ilmiinjärvi (JärviWiki) jarviwiki.fi. Viitattu 25.4.2012.
  4. Koivunen, Sari & Nukki, Heli & Salokangas, Susanna: Satakunnan vesistöt - Käyttö ja kunnostustarpeet. Eura: Pyhäjärvi-instituutti, 2006. ISBN 952-9682-39-5. Teoksen verkkoversio (pdf).
  5. Ympäristöopas: Osa II: Järvien kunnostusmenetelmät, s.199-200
  6. Aikio, Ante (Oulun Yliopisto): Saamelaisajan paikannimistö Satakunnassa, luento Harjavallassa 7.4.2006