Ilmastovahti
Ilmastovahti on web-sovellus, jonka avulla kunnat ja muut organisaatiot voivat seurata omia ilmastotoimenpiteitään. Ilmastovahti on avointa lähdekoodia[2] ja alun perin Helsingin kaupungin kehittämä.[3] Ensimmäisen ilmastovahdin kehittämiseen saatiin rahoitusta EIT Climate-KIC -organisaatiolta.[4] Työkalu on kokeilukäytössä jo muutamassa muussa organisaatiossa.[5] Ilmastovahtia kehittää nykyään Kausal oy brändinimellä Kausal Watch.
| Ilmastovahti | |
|---|---|
 |
|
| Luoja | Juha Yrjölä |
| Kehittäjä | Kausal oy, Helsinki |
| Kehityshistoria | |
| Vakaa versio | Helsingin ilmastovahti[1] / 29.10.2019 |
| Tiedot | |
| Ohjelmistotyyppi | Toimenpideohjelman seurantaohjelma |
| Alusta | Django, React |
| Ohjelmointikielet | Python, JavaScript |
| Lisenssi | AGPL 3.0 |
| Aiheesta muualla | |
| Verkkosivusto | |
Rakenne muokkaa
Ilmastovahdin keskeisenä tehtävänä on seurata sovitun toimenpideohjelman toimenpiteiden etenemistä.[6] Jokaisella toimenpiteellä on yhteyshenkilö, joka lisää toimenpiteen sivulle tietoja yksittäisistä tehtävistä tai tapahtumista.
Toimenpiteiden vaikutuksia mitataan mittareiden avulla.[7] Ne ovat erilaisia määrällisiä aikasarjoja jostakin toimenpiteen kannalta olennaisesta ilmiöstä. Mittareita on kolmenlaisia: toiminnalliset mittarit kuvaavat jotakin ilmiötä, johon toimenpiteellä voidaan suoraan vaikuttaa. Taktiset mittarit kuvaavat ilmiöitä, joihin toimenpide vaikuttaa epäsuorasti. Strategiset mittarit puolestaan ovat sellaisia, joihin nimenomaan pyritään vaikuttamaan, kuten kasvihuonekaasupäästöt.
Jokaisella toimenpiteellä ja mittarilla on oma nettisivu, jossa kuvataan ilmiötä tarkemmin. Toimenpiteet ja mittarit yhdessä muodostavat graafisesti esitettävän näkemysverkon, jossa eri ilmiöt kytkeytyvät toisiinsa syy-seuraussuhteiden mukaisesti. Ilmastovahdissa on myös tilannekuvasivu, jossa näkyy toimenpiteiden etenemisen tilanne.
Mittarit on toteutettu tietokiteinä eli nettisivuina, joilla on täsmällinen kysymys ja siihen joukkoistamalla etsittävä vastaus. Kysymys on kaksiosainen: 1) Mikä on paras arvio tämän mittarin arvosta menneisyydessä dataan pohjautuen ja toisaalta tulevaisuudessa nykykäsitykseen pohjautuen? 2) Millainen tavoite tälle mittarille pitäisi asettaa, jotta organisaation kokonaistavoite ilmastonmuutoksen hillinnässä saavutetaan? Tietokiteiden käyttö perustuu avoimen päätöksentekokäytännön menetelmään, joka hyväksyttiin Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmassa yhdeksi ilmastotyön periaatteista.[8]
Tekninen ratkaisu muokkaa
Ilmastovahti käyttää Django-sovelluskehystä[9], ja sen käyttöliittymä on toteutettu React-kirjastolla.[10]
Lähteet muokkaa
- ↑ Helsingin ilmastovahti Helsingin ilmastovahti. Viitattu 16.1.2020.
- ↑ Helsingin ilmastovahti Helsingin ilmastovahti. Viitattu 16.1.2020.
- ↑ Helsinki ottaa käyttöön Ilmastovahti-palvelun päästövähennysten seuraamiseen Helsingin kaupunki. Viitattu 16.1.2020.
- ↑ Helsinki launches Climate Watch to track city’s emission reductions Climate-KIC. Viitattu 16.1.2020. (englanniksi)
- ↑ Ilmastovahti-instanssien määrä Helsingin ilmastovahti. Arkistoitu 29.11.2020. Viitattu 16.1.2020.
- ↑ Toimenpiteet Helsingin ilmastovahti. Arkistoitu 24.11.2020. Viitattu 16.1.2020.
- ↑ Mittarit Helsingin ilmastovahti. Arkistoitu 27.9.2020. Viitattu 16.1.2020.
- ↑ Helsingin kaupunki: Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelma, s. 113. Helsinki: Helsingin kaupunki / keskushallinnon julkaisuja, 2018. ISBN 978-952-331-486-2. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 17.1.2020). suomi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Admin UI and API for action plans. Contribute to City-of-Helsinki/aplans development by creating an account on GitHub github.com. 16.1.2020. Viitattu 16.1.2020.
- ↑ Helsinki Climate Watch: Climate strategy monitoring UI - City-of-Helsinki/cnh-ui github.com. 16.1.2020. Viitattu 16.1.2020.